Lyhenteet, liitteet, jne.

Kirjoittaja:

Aulis J. Alanen

Lyhenteet

VA = valtionarkisto

KD = Senaatin kirjediaario

SPA = Suomalaisen puolueen arkisto

S. Alkion pvk 1917-1922 (filmirullina)

K. Castrånin kok.

J. Niukkasen kok.

Y. Ruudun kok.

K. J. Ståhlbergin kok.

HYK = Helsingin yliopiston kirjasto

Z. Castrenin kok.

V. Karpion kok.

Liakan kok. (kanslianeuvos N. Liakan kirjejälj. ym.)

EK = Eduskunnan kirjasto

Ulkoasiainvaliokunnan ptk:t

KVA = Kansanvalistusseuran arkisto

SKS = Suomalaisen kirjallisuuden seuran ark. (mm. R. Holstin ja V. Tarkiaisen kok.)

VMA = Vaasan maakunta-arkisto

LA = Lääninarkisto

SAP = Santeri Alkion paperit (rekisteröity laaja kirjekokoelma)

TMA = Turun maakunta-arkisto (tri K. österbladhin kok.)

KMA = Keskustan ja maaseudun arkisto (maalaisliiton asiakirjoja, pöytäkirjoja ym. ja mm. S. Alkion kirjeet M. Luopajärvelle)

EMA = Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton arkisto Seinäjoella

ENA = Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran arkisto >

SA = Sota-arkisto

HOA = Hämäläisosakunnan arkisto

LKA = Laihian kirkon arkisto

WSA = Werner Söderström Oy:n arkisto Porvoossa

PA = hovioikeuden presidentti Paavo Alkion arkisto Laihialla

KKA = Kyösti Kallion arkisto; opetusneuvos Kerttu Saalastin hallussa Nivalassa

KLA = Kalevi Leinosen (Artturi L:n) ark. Seinäjoella

IRK = rehtori Iivari Rantalan arkisto Kristiinankaupungissa (kirjejälj. fotokopioita, haastatteluja 1932-1933 ym.)

SVT = Suomen virallinen tilasto

VP = valtiopäivät

AK = Asiakirjat

ptk = pöytäkirja

pvk = päiväkirja

Lähdeaineisto

 

Johdanto

l) Kansallinen elämäkerrasto I, 595; Elgenstiema, Den introducerade svenska adelns Ättartavlor II. 61.4-615;

A. Wasastjerna, Ättartaflor 1, 553; J.A.Hollo, Santeri Alkion valitut teokset (1967). Johdanto, XIII.

2) Vrt. Santeri Alkion Puukkojunkkarit (1894), Murtavia voimia (1896) ym. teokset.

Taustaa

l) Suomenmaa VII. Vaasan lääni, 131-132; vrt. Jaakko Heikkilä, Muutamia piirteitä Laihian pitäjästä. Laihia. Historiatoimikunnan julk. (1937), 67-68.

2) C.F.Meinander, Etelä-Pohjanmaan historia 1 (1950), 128ja seur.; Armas Luukko, Vaasan historia I (1972), 17 ja seur.

3) Armas Luukko, Laihian historia 11 (1975), 14 ja seur. 41-42; Sama, Vaasan historia I, 23-24; Sama,

Etelä-Pohjanmaan historia 11 (1950), 60, 64 ja 66; vrt. Jalmari Jaakkola, Suomen varhaishistoria (1956), 381 ja seur. sekä Meinander, mt., 141.

4) Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia III (1945), 65, 74, 89, 126-127, 129, 157 ja 747.

5) Aulis 1.Alanen, Etelä-Pohjanmaan historia IV, 1 (1948), 121 ja seur.; Santeri Seppälä, Laihian hautausmaat. Laihia. Hist. toimikunnan julk, 46-47; Henrik. Wegelius, Kertomus Vähänkyrön pitäjästä. Vaasan Sanomat 40/1879.

6) Alanen, Etelä-Pohjanmaan historia IV, 2 (1949), 39, 63, 67, 149, 173, 257 ja 391; Eteläpohjalaisia elämäkertoja (1965), 638, 640; M.E.Mäki, Santeri Alkio (1948), 23.

7) Pohjalainen 11814.10.1898 ja 139/18.11.1899, Mikko lipponen, Laihian vanhasta ja uudesta maanjaosta. Vaasa 15/62., 17/10.2., 20/17.2, ja 29/22.2,1912; Otto Sarvi, Isonjaon järjestely Laihialla ja Jurvassa vuosina 1890-1909 (1915), 37 ja seur., 59, 69-71; Jaakko Heikkilä, Piirteitä Laihian pitäjästä. Laihia, 68-71; Mäki, mt., 24; S.A(Ikio), Kokemuksia palstatiloista. Päivälehti 59111.3.1900 ja Hannes Gebhard, Vieläkin Laihian palstatiloista. Päivälehti (18,223.190t.)

8) Alpo K.Rapila, Kun Laihian asemasta runoiltiin Laihela. Ilkka 275111.10.1958; Vaasan Lehti 313.1.1881.

9) VA. henkikirjat; Vaasan Lehti 129.2.1882 ja 72/18.9.1882; VMA, Alpo K.Rapila, Laihian alapään nuorisoseuran alkuvaiheet 1882-84, käsikirj ;VMA, SAP, I aa), Santeri Alkio E.E.Takalalle 1E4.1900 ja 22.1.1901; Santeri Alkio, Suuri palkka (1890). Suomen kirjallisuuden antologia III, 225; Sama, Aikamme kuvia 1 (1889); Pyrkijä 8/1890.

10) VA, Laihian henkikirjat ja varalltsuusveroluettelot 1712 (henkikirjoissa) ja 1800 sekä Korsholman etel. kihlakunnan tilikirjat; Niilo Ihamäki, Nuukuus ei ale saituutta sanovat laihialaiset. (Hovioik.neuvos Paavo Alkion ja prof. AJ.Alasen radioesitelmien mukaan) Uuden Suomen Viikkoliite 2326.8.1956; Vaasan Jaakkoo, Eteläpohjalaisia sananparsia (1920), 174.

I I) Martti Ruuth, Abraham Achrenius t (1904), 71; Armas Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia Ill, 698-700 ja 736;

Kaarlo Österbladh, Etelä-Pohjanmaan historia IV, 2: 649 ja seur. ja 671; Aulis J.Alanen, Etelä-Pohjanmaan historia

IV, I: 639; H.Em. Aspelin, Wasa stads historia (1892), 654; Santeri Seppälä, Laihian papit, Laihia. Historiatoimikunnan

julkaisut 39-41; Sama, Entisaikojen laihiaa. Hist. toimik. (1951), 126 ja 139 ja seur.; Sama, Kansanopetus

Laihialla (1921), 19 ja seur.; JSinnemäki, Muutama lehti Laihian uskonnollisen elämän historiasta viime vuosisadalla.

Kyrönmaa 11, 80; Yrjö Kontsas, Vaasalainen Backman-suku. Vaasa 2.11.1962.

12) Laihian ka, kirkonkok. ptk 27.8.1882, – Aron Snellman oli toista Snellman-suvun haaraa, samaa kuin

J.V.Snellman, jonka oppeja hän lieneekin omaksunut. – Bergholm, Sukukirja I, 444, 449 ja 765; Sama II, 1 198,

1 216 ja 1 239; Paavo Virkkunen, Kahden sataluvun vaiheilta (1953), 13, 16-17, 27, 36 ja 40; Seppälä, Kansanopetus

Laihialla, 91; Hildur Koskimies, O.V.Forsman ja hänen perheensä. Muistikuvia II (toim. Eino E.Suolahti) (1946),

162-163; Olavi Kares, Heränneen kansan vaellus 11 (1942). 139; Aulis J.Alanen, Ilmajoki v. 1809 jälkeen (1953), 778-781.

13) Laihian kirkonkokouksissa vilahtelee Montinin palkka-asioita, vaikkei niistä näy kummempia rettelöitä syntyneen. Saipa Santeri Alkio taivuletuksi seurakuntalaiset 1904 palkkasopimukseen Hohenthalinkin kanssa, jolle päätettiin suorittaa kertakaikkuta rahapalkkaa 8 000 markkaa vuodessa. Laihian ka, kirkonkok, ptk:t 27.8.1882,

1 1.12.1898, 26.6. ja 17.7.1904; Bergholm, Sukukirja 11, 900; Seppälä, Kansanopetus Laihialla 91, 92 ja 127-128; Sama, Laihian papit. Laihia, 41-42; PA, Anna Falenius-Alkion pvk mm. 20. ja 29.9. ja 8.11.1894.

14) Laihian ka, kirkonkokouksen ptkt 10.4.1894 ja 23.12.1894; rovastintarkastuksen ptk:I 1897; Vaasan yksityisen pappeinkok. pik Blok. 22-24 pnä 1893, 15 ja seur., erit. 20; Kustaa Hallio, Suomalaisen virsikirjan hirret (1936) V; Lauri Ingman, Uuden katkismuksen valmistelu kirkossamme 1800-luvun alkupuolella. Suomen kirkkohist. seuran vuosik. 6 (1916), 6 ja seur., erit. 201-202; Sama, Kirkkolain säädäntö Suomessa vuoden 1870 jälkeen (1911), 35.

15) VA. S.Alkion pvk 11.8. ja 13.10.1919; Bergholm, Sukukirja I, 604; Seppälä, Laihian papit. Laihia. Hist. toimik. julk., 41-42; Suomenmielinen, Laillisiin oloihin (1906), 124-125; Kares, Heränneen kansan vaellus IV (1947), 134-136; Armo Nokkala, Tolstoilaisuus Suomessa (1958), 70; Edv. Björkenheim, Puheita 1885-1915 (1916), 70; Ilkka 219.11.1915; kertojat hovioik. presid. Paavo Alkio s. 1902, maanvilj. M.E.Mäki s. 1889 ja maanvilj. M.Huhtamäki, Laihia, s. 1893.

16) Herkko Ojala, Ensipolven sivistyneistön muodostumisesta Suomessa vuosina 1859-1899. Historica I. (Jyväskylän kasvatusopill. korkeakoulun ja kasvalusopill. yhdist. kust.) 1962, 373-374; Johannes Björklund, Suomen papisto 1800-luvulla (1960), 170, 171; Aarni Voipio, Pappisaines ju pappiskasvatus Suomessa. Teologinen Aikakauskirja 1943, 167-168; Jussi Sinnemäki, Muutama lehti Laihian uskonnollisen elämän historiaa viime vuosisadalla. Kyrönmaa

II. 80; kertojat Paavo Alkio, M.E.Mäki, Ida Mäki s. 1890, Mikko Huhtamäki, Laihia, s. 1893; Seppälä, Laihian papit. Laihia. Hist. toimik. julk. 41-42.

17) VMA, LA, KD 11.8., 31.10. ja 9.11.1866; VA, KD 98/1805 ja päät6sialiio 486/1869; Wasabladet 11.8.1866; ks. myös Vaasan lääninhallituksen kirjekonseptit erit. 1867 ja 1877 ja Markku Rintanen, Salapolttosyytteet Isonkyrön kiiräjäkunnassa 1860-luvulla. Pro gradu Tampereen yliop. 1969; LKA, kuniakokousten ptk:i 5.9.1875, 8.4., 10.6., 14.7. ja 9.12.1878; 17.2. ja 22.9., 6.11. ja 7.12.1879; Niilo Liakka, Ilmajoen pitäjä, 156-158, vn. Elina kaavio-Mannila, Kylätappelut (1958), 62, 68 ym.; Niilo Liakka, Santeri Alkio (1932), 47; Juho Hietanen, Nuorisoseuraliikkeen herätysajoilta, Suomen Nuorison liiton albumi 1 0899), 43-48; Uusi Suometar 41/1876; Vaasan Lehti 2/10.1.1881, 3/13.1.1881, 4/17.1.1881, 1421 2.1881, 17/3.3.1881, 187.3.1881 ja 52/10.6.1882; Jaakko Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I (1961), 81 ja seur.

18) Vaasan Lehti 2/5.1.1882 ja 52/10.6.1882; Santeri Alkio, Sivistysvaikutleita 1800-luvun jälkipuoliskolla. Alku 11. Eletä-Pohjanmaan Nuorisoseuran kirjallisia kokeita (1906), 54 ja seur.; Numminen, mt., mm. 85; Mikko Iipponen, Laihian vanhasta ja uudesta maanjaosta. Vaasa 15/6.2.1912.

19) Alkio, mk., Alku II, 56-58; Mäki, mt., 27; Liakka, mt., 5 ym.; Numminen, mt., 74-77; Mäki, ml., 24-27; Eteläpohjalaisia elämäkertoja (1963), 212-213; Alpo K.Rapila, Laihialaiset lahjoittivat varoja Vaasan lyseolle (Santeri Seppälän kertomaa). Ilkka 201129.7.1970.

Alkion suku, vanhemmat ja veljet

1) VA, Laihian käräjät 21.1.1923; velkaisuudesta ks. mm. Aulis 1.Alanen, Etelä-Pohjanmaan historia IV, 1:47, 466, 468 ym.; Paavo Alkio, Vanhempani. Vanhempani (Otava 1967), 21; HYK, Liakan kok.; Aaro Vallinmäki, Istan Momma, käsikirj.; Lakka, ml., 13-15; M.E.Mäki, mt., 13. — Santeri Alkion npolviluvuta on saatu hovioik. presidentti Paavo Alkion suorittamista sukututkimuksista VA:ssa ja Laihian kassa; vrt. Santeri Alkio, Patriarkka (1915), 63-65 ym. — Vrt. T.E.Karsten, Svensk byggd i Osterbotten 11 (19231,115, 122, 129 ym. ja Armas Luukko ed. main. teokset; ks. myös Vaasan Jaakkoo, Eteläpohjalaisia sananparsia, 176.

2) Paavo Alkio, Vanhempani, 21; P.Alkion haastattelut (Elias Rintala ja kirjoittaja); HYK, Liakan kok. Aaro Vallinmäki, Juho Flander (klisikirj.), Liakka, mt., 15-19: — Hiukan vastoin Liakkaa Paavo Alkion mukaan Santeri A. muisteli aina isäänsä lämmöllä. — Mäki, mt., 14-15; kertoneet rehtori Bvad Rantalalle pankinjohtaja Mikko Kauppi, Ylistaro (Laihia) ja emäntä Liisa Koskinen, Laihia (1932-33); (Santeri) Alkio, Kun Miska hanurin sai. Kevättervehdys Kansanvalistusseuran yl. laulu- ja soittojuhlille 1897, 11.

3) Paavo Alkio, Vanhempani, 22; P.Alkion haastattelu 1971 (Alanen); VA, Santeri Alkion muistiinpanot 1917-22 kuvastavat tavan takaa myös hänen herkkiä tunteitaan äitiään kohtaan; Liakka, mt., 19-20; HYK, Liakan kok. A. Vallinmäki, Santeri Alkion nuoruus (käsikirj.); op. Santeri Seppälän haastattelu 1932 (suorittanut Iivari Rantala); Liakka, mt., 20.

4) A.Vallinmäki, ed. main, käsikirj. Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 828 ja seur.; Liakka, mt., 20,

Lapsuus ja varhaisnuoruus

1) Laihian Ka, historialliset kirjat; Liakka, mt., 21; Maki, mt., 16; Artturi Leinosen juhlaesitelmä Santeri Alkion

100-vuolismuistojuhlassa 6.6.1932. Ilkka 161115.7.1932; vrt. Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I, 196.

2) HYK, Liakan kok. Aaro Vallinmäki, Santeri Alkion nuoruus; Ilkka 212/1920; Mäki, mt., 16-17; Liakka, mt.,

700

26-28, mm. Santeri Alkio, Patriarkka (1916), 16 ja sear.; Sama, Eeva (1888), 34 ja seur. ym.; kertoja mm. pankinjohtaja Mikko Kauppi, Ylistaro ja hovioik. presidentti Paavo Alkio.

3) Santeri Alkio, Joulukestissä 55 vuotta takaperin. Ilkan Joulu 1927; Sama, Joulu 30 vuotta takaperin. Pyrkijä 20-2111919, 329; J.Nikkinen, Santeri Alkion lapsuusajoilta. Pyrkijä 5-9/1922: 141 ja seur.; Liakka, mt., 26-32.

4) Santeri Alkion kansakoulutodistukset hovioik. presidentti Paavo Alkion hallussa; s-n mainittu op. K.H.Kahran todistus 7.101881; HYK, Liakan kok. Santeri Alkion kirje opettaja K.W.Kahralle Kemiin 3.81899; Liakka, mt., 21-23; Santeri Seppälä, Kansanopetuksesta Laihialla, 101 ja seur.

5) HYK, A.Vallinmäki, Santeri Alkion nuoruus, käsikirj. Santeri Alkion kirj. Ilkka 21215.9.1920; Liakka, mt., 21 ja seur.; HYK, Liakan kok. A.Vatlinmäen main. käsikirj.; Sama, Muuan kesäloma. Aatteenmies,23-26; HYK, Liakan kok. Alkio M.Svanljungille 4.11.1902; S.Alkion main. kirj. Ilkka 2565.11.1921; Liakka, mt., 26-32.

6) Santeri Alkio, Miten olen löytänyt elämänuntni. Otavan Joulu 1914, 569; Liakka, mt., 29 ja seur.; vrt. Santeri Seppälä, Kansanopetus Laihialla, 145; Sama, Kansanopetuksen alkuvaiheista. Entisaikojen Laihia, 193-194; Jaakko Nikkinen, Pikku muistelmia Santeri Alkiosta, Heräävä Maaseutu IV (1942), 56-57; Herkko Ojala, Ensipolven akateemisen sivistyneistön muodostumisesta Suomessa vuosina 1859-1899. Historica Jyväskyläensis I (1962), 347 ja 350.

Kauppias vastoin tahtoaan

1) HYK, Liakan kok. Santeri Filander (Alkio) M.Svanljungille 49.1897; Aaro Vallinmäki, Santeri Alkion nuoruus; Liakka, mt., 33 ja sour.; Mäki, mt., 30 ja seur.

2) PA, Santeri Alkio Matti Nurmiolle 11.5.1894 ja Jaakko Ihasmäelle Korkeakoskelle4.11.I894; HYK, Liakan kok. Liakan muistiinmerk. S.Alkion tiedonantoja; kertoja pankinjohtaja Mikko Kauppi (10.8.1932 maisteri I.Rantalalle); Pohjalainen 11814.10.1898, 120/8.10.1898 ja 123/15.10.1898.

3) HYK, Liakan kok. Alkio M.Nurmiolle 23.9.1895 ja E.E,Takalalle 13.9.1897 sekä M.Svanljungille 7.10.1897; kertoja mm, Eetu Hopiavuori, Ilmajoki s. 1876.

4) WSA, S.Alkio Werner Söderströmille 3.7. ja 10.6.1888, 143. ja 22.9.1889, 31.12.1891, 73. ja 5.9.1901; HYK, Liakan kok. Alkio J.Heiskalle Orismalaan 25.10.1898; Santeri Alkio (Filander) vähittäiskauppiaana. Kauppias 271944.

5) Kenojat Santeri Seppälä ja Mikko Kauppi; K.H., KauppiasFilander. Aatteen mies (1922),35-36; Liakka, mt., 30; mk. Kauppias 211944; Artturi Leinonen, Santeri Alkion henkilöpiirteitä. Ilkka 29111956; Pyrkijä 7/1905: 200.

6) HYK, Liakan kok. Alkio Svanljungille 7.10.1899; kertoja maanviljelijä M.E.Mäki, Laihia.

7) (Santeri Alkio), ESnkeinovapaus ja maakauppa. Päivälehti 79/7,4.1893; Alli Rytkönen, Päivälehden historia II, (1946), 39; Päivälehti 132112.6.1893; Aulisl.Alanen, Suomen maakauppn historia (1957), 648 ja seur.; Aulis J. Alanen – Reijo Ahtokari, Vuosisataista vakuutusta, 103 ym.; Vilho Annala, Kansallisromantiikka ja talouselämä. Kytösavut V (1952),41-42.

8) PA, Alkio E.E.Takalalle 7.10.1897; s-n 24.11.1897; HYK, Liakan kok. Alkio Nora Pelkoselle 25.11.1897.

9) HYK, Liakan kok. Santeri Alkio M.Svanljungille 27.4.1898; Liakka, mt., 37.

10) Isäntäyhdistyksiä perustettiin varsinkin Etelä-Pohjanmaan pitäjien tarkoituksenaan pitäjien sekä taloudellisen että sivistyselämänkin kohottaminen. Alkio oli mukana Laihian isäntäyhdistyksessä sen perustamisesta (7.8.1892) lähtien ja valittiin saman vuoden lopussa yhdistyksen nmhavarain tilintarkastajaksin. Isäntäyhdistysten merkitys. Kansan Lehti 1895, 9-12. — HYK, Liakan kok. S.Alkio maisteri Emil Nordgvistitle 26.4.1897; Pohjalainen 115/1897, 135/1897,136/1897 ja 477283.1899: Vilho Annala, Kansallisromant’k~kka ja talouselämä. Kytösavut V, 42.

11) Laihian Ka, kuntakokouksen ptk:t 28.12.1893, 30.9. ja 25.11.1895, 27.12.1898, 30.9.1899, 4.5.1901 ja 29.9.1902; Ilkka 1081229.1910 ja 11027.9.1910; PA, pastori Niilo Vainio Isostakyröstä Santeri Alkiolte Laihialte 16.8.1893; Lauri Siltala, Kun Santeri Alkio perusti säästöpankkeja. Kyntäjä 411957, 5/1957 ja 9/1957; Paavo Alkio, Laihia. Ilkka 162/19.6.1962; Laihian Säästöpankki 30-vuotias (1939), 4-6; Laihian Säästöpankki 40-vuotias (1949), 10-14.

12) HYK, Liakan kok. Santeri Alkio Z.Castrenille 10.2.1900; Pyrkijä 1/1900: 15-16; Sama 12/1907, 166; Santeri Alkio, Yhteiskunnallista ja valtiollista (1919), 15-17; Sama, Nuorisoseurakirja (1905), 179-180; Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia 1,179-180; Alanen, Hannes Gehhard (1964).213,217 ja 251; Esko Aaltonen, Kuluttajat yhteistyössä (1953), 137; S.Alkio, Osuuskauppaoloista Laihialla. Ilkka 126/23.11.1910; ks. myös Ilkka 108£229.1910 ja 110127.9.1910 sekä 1/3.1.1901 ja 17’11.2.1911; K.H., Kauppias Fllander, Aatteen mies, 36; Santeri Alkio, Suomen kansa taistelemassa olemassaolonsa puolesta (1909). Kootut teokset XII (1919), 21; Sama, Maalaisnuorison puolesta. Kootut teokset XII, 291-293; Yrjö Mäki. Alkioko säästöpankkimies? Kyntäjä 74957; Sama, Alkioko vieraita vankkureita vetämässä? Kyntäjä 11-12/1957; Olavi Aaltonen, Alkion katsomusten opillisia perusteita. Heräävä Maaseutu VII, 137-138; Santeri Alkio, Maalaisliitto kolmannen vuosikymmenenä kynnyksellä. Heräävä Maaseutu II, 13; kenojat toimittajat Paavo Tuomari, Espoo, s. 1904 ja talousneuvos Jalmari Kahra, Laihia. s. 1890.

13) HYK, Liakan kok. Alkio vak.johtaja E.F.Kaslinille 30.8.1897; Pohjalainen 13011896 ja 42;17.3.1899 ym.; Pyrkijä T1899: 207 ja 1900, 169-171 ja 20 204-208; Ilkka 106/17.9.1907; K(ntaa) H(arju), Omantunnon vaivoissa. Helsinki 1912. Kun kustantaja on Suomi-yhtiö on ilmeistä, että Harju ainakin vielä tållöin oli sen palveluksessa.

14) HYK, Liakan kok. S.Alkio Matti Svanljungilte 7.4.1899; IRK. S.Alkio N.Mecklintlle (Merenheimolle 13.1.1899. 15) IRK, S.Alkio N.Meeklinille 24.11.1899; VMA, SAP I Aaa), S.Alklo E.E.Takalaile 29.9.1903 W.Söderströmille 10.9.1899 ja 18.4., 22.4. ja 203.1904; Liakka, Santeri Alkio, 40-41.

Kirjailija Santeri alkio

SA, S. Alkio

1) Viljo Tarkiainen, Kansankirjailijoita katsomassa. Porvoo 1904, 63; Santeri Alkio, Mennyt. Kootut teokset IV, 11; Niilo Liakka, Santeri A0do, 11; Paavo Alkio, Santeri Alkio ja kirjat. Heräävä Maaseutu VII, 55; M.E.Mäld, Santeri Alkio, 25; Jaakko Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I, 200.

2) Paavo Alkio, Laihialaisia kirjantekijöitä. Kytösavut IV, 275 ja seur.; Pyrkijä 6/1904: 172 ja 3/1911: 40; Paavo Tuomari, Santeri Alkion yhteiskunnalliset aatteet (1971) 18 ja seur.; M.E.Mäki, Santeri Alkio, 26-27 ym.; Santeri Alkio, 1870-luvun heräysmuistoja. Murrosajoilta II (1918), 516.

3) Alkio, mk, Murrosajoilta II, 517; Rafael Koskimies, Elävä kansalliskirjallisuus I, 200; Aleksis Kivestä Sainia Harmajaan, 125-126; Paavo Alkio, Santeri Alkio ja kirjat. Heräävä Maaseutu VII, 56 ja seura HYK, Liakan kok. Santeri Alkio Kauppis-Heikille 2.6.1897.

4) Vaasan Sanomat 16.2.1878, 18.8.1878, 25.8.1879 ja 29.3.1880; Mäki, mt., 18; Numminen, mt., 199-200.

5) KVA, J.Hietanen Alkiolle 24.10.1884 ja 12.10. sekä 3.11,1885; M.Tarkkanen Aikiolle 4.1. ja 27.2.1887; Santeri Alkio, Kun Teerelän perhe alkoi ilmestyä. Ilkka 88/20.4.1926; Sama, Hiukan nuorisoliikkeen historiikkia Laihialla. Laihian nuorisoseuran julk. Antero Vipunen 1900, 3; T.J.Korpela, Pohjanmaan sanomalehdistön vaiheita. Kytösavut VII, 169-170; J.H.Kala, Matti Sippolan osuus nuorisoseuran perustamisessa. Pyrkijä 10/1898: 199; Numminen, mt., 167 ja seur.

6) VMA, SAP, IV B. Pietari Päivarinta Santeri Aikiolle 7.2. ja 1.12.1885; 31.1., 18.4. ja 18.7.1888; 8.1., 21.1., 5.9., 6.11.1900; 2.7., 10.10.1901 ja 14.5.1902; VMA, SAP I A b 3: K.Kallio Alkiolle 10.10.1900. —Tässä ensimmäisessä tavatussa Kallion kirjeessä Alldolle ehdottaa tämä, että nkirjailijavanhus Pietari Päivärinnan suurelle painamattomalle teokselle hankittaisun etukäteen tilaajia. Teoksen ilmestyminen olisi ’kansalaislahja’ pian 75 vuotta täyttävälle Päivärinnalle». Alkio arveli W.S:lle, että tähän laajahkoon (18-20 p.arkk.) teokseen voitaisiin yrittää saada nuorisoseuroilta ennakkotilauksia. Painamatta se jäi WSA, S.Alkfo W.Söderströmille 14.3.1901. — Alkio, Kun Teerelän perhe alkoi ilmestyä. Ilkka 8820.4.1926; Paavo Alkio, Vanhempani. Vanhempani (Otava 1967), 22-23; Koskimies, Elävä kansalliskirjallisuus I, 376; Kansan Kuvalehti 25/1932; Liakka, Santeri Alkio, 44; Aleksis Kivestä Selma Harmajaan, 40-47, erit. 42 ja 44.

7) Paavo Alkio, Vanhempani. Vanhempani, 23-24; Liakka, mt., 44-45; vrt. esim. Aulis J.Alanen, Ilmajoki v. 1809 jälkeen, 148-152 tai sama, Seinäjoen historia I, 302 ym.

8) P.Alkio, Vanhempani. Vanhempani, 24; Liakka, mt., 45-46; Waldemar Rantaoja, Eteläpohjalaisia kirjailijoita (1935), 9 ja sear.; Iivari Rantala, Huomioita Alkion Teerelän perheen kuvakielestä, Kyrönmaa 1, 76, 78, 79; Oskar Relander, Santeri Alkion Teerelän perhe, arv. Valvoja 1888, 590; Paavo Alkio, Santeri Alkion kirjallisen toiminnan alkuvaiheista. Pyrkijä 3-4/1940 (50-vuotisjuhlanumero): 34-35 ja 44; PA, Santeri Alkion muistikirja 1892; Liakka, mt., 45-46.

9) Rantala, mk., 79-80; Santeri Alkio, Teerelän perhe (1887), 5, 35, 42, 50, 71, 90, 108, 250, 294; Ilkka 73/3.7., 92/17,8., 105/26.9., 113/30.9., 118/17.10.1911, ym.: Alkio, Kun Teerelän perhe alkoi ilmestyä. Ilkka 88/20.4.1926; kertoja nun. maanviljelijä Eetu Hopiavuori, Ilmajoki, s. 1876; vrt. myös Haavio-Mannila, Kylätappelut, 62 ym.

10) Santeri Alkio, Oja-Pappalan joulu (1889); PA, Santeri Alkio E.E.Takalalle 18.4, ja 11.5.1889; Liakka, mt. 45-46; Mikko Saarenheimo, 1880-luvun realismi (1924), 146; Santeri Alkio, Joulukestissä 50 vuotta takaperin. Ilkan Joulu 1927, 20; Yrjö Jäntti, Werner Söderström OY 1878-1928 I (1928), 204. — Viimeksi mainitussa ko. kirjeet julkaistu, ks. WS A.

11) Santeri Alkio tunsi itsensä ja puutteena pyytäessään kustantajaa pitämään huolta välimerkeistä, joista »ei ollut tarpeeksi selvillä>. Toisaalta varoittaa hän kielenkorjaajaa puuttumasta murmasuun, muuten kirja »ei vastaa tarkoitustaan>. WSA, S.Alkio Werner Söderströmille 8.2., 16.4. ja 7.9.1888 sekä 2.2.1889; Santeri Alkio, Eeva (1889), 81 ym.; Koskimies, mt., 178; Alanen, Ilmajoki; Yrjö A.Jäntti, Werner Söderström OY 1878-1928 I, 205; Saarenheimo, mt., 145; kertoja mm. pankinjohtaja Mikko Kauppi, Ylistaro (I.Rantalalle).

12) Päivälehti 22/29.1.1890, 26/1.2.1890 ja 28/3.2.1890; O.A.Kallio, Uudempi suomalainen kirjallisuus II (1929), 166; HYK, Liakan kok. S.Alkio Matti Svanljungille 19.11.1902; PA, Alkio Kauppis-Heilalle 15.1.1897ja 9.2.1901; Kerttu Alkio, Kirjailijaisällä työntäyteinen päivä. Ilkka 159/18,6.1962.

13) S.Alkio Werner Söderströmiile 29.8.1889. — Alkio suositteli nyt kustantajalle ylimalkaan pienehköjä n. 4 arkin kirjasia, joita »köyhemmätkin voivat hankkia». — Santeri Alkio, Kohtuus. Aamunairot 1888, 5-7; sama kertomus Aikamme kuvia I, 1889; Santeri Alkio, Marian mieliksi. Pyrkijä 3/1894; sama kertomus Aamunaimt 24/1894; PA, Alkio Kauppis-Heikille main. kirjeet; Päivälehti 19/24.1.1890 sekä 292/15.12.1896.

14) VMA, SAP, I A aa), Santeri Alkio E.E.Takalalle 18.4.1889; Santeri Alkion muistikirja 1892; Jäntti, mt., 207-208; Artturi Leinonen, Santeri Alkio aatteenmiehenäja kirjailijana. Nuori Suomi 1930, 30-31.

15) VMA, SAP, IV B 1. Juhani Aho S.Alkiolle 25.2.1898; PA, M.Nurmio S.Alkiolle 10.1.1890; HYK, Liakan kok. S.Alkio Z.Castrenille 13.5.1898; H.P.Rtlegg, Kasvatustieteen oppikirja (1871), 14; Liakka, mt., 53; Mäki, mt., 38; Alkio, Mennyt, 5 ja seur. ym.; KalBc, Uudempi suomalainen kirjallisuus II, 165; P.A trion antamat. tiedot Laihian ka:sta; PA, Santeri Alkion muistikirja 1892; Paavo Tuomari, Juho Kotkasen kohtalo. Santeri Alkion Mennyt-teoksen todellisuuspohja. Kyntäjä 6-7/1952, 130-131; Paavo Tuomari, Alkio ja kaksi Kahraa. Kirjastonjohtaja, maisteri Taavi Kahran haastatteluun 1970 pohjautuva haastattelu toimittaja Paavo Tuomarin hallussa; Armo Nokkala, Tolstoilaisuus Suomessa (1958), 249.

16) WSA, Santeri Alkio (S.Filander) Werner Söderströmille 18.8.1892; Yrjö Jäntti, Werner Söderström OY 1878-1928 I (1928), 273; Elina Haavio-Mannila, Kylätappelut (1958), 112 ym.; Yrjö Alanen, Puukkojunkkarien aika (1931), 9-10.

17) Lauri Lehtinen, Lapuan historia I (1963), 470; L.P.Huttunen, Etelä-Pohjanmaan henkirikollisuus 1800-luvulla. Laud.työ Helsingin yliopistossa; Haavio-Mannila, mt., 152 ja sour. ym.; Heikki Ylikangas, Väkivallanaallon synty. Puukkojunkkarikauden alku Etelä-Pohjanmaalla. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja n:o 3 (1973), 54 ym., 318 ja sear.; Aulis J.Alanen, Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen, 635 ja 654.

18) Yrjö Alanen, mt., 13; Aulis J.Alanen, Antti Isotalo. Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon (1952), 432 ja seur.; Yrjö Koskinen, Suupohjan surmatapauksista. Kansallisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia III (1916), 278-279. -°-Ignatius mm. kertoo Vaasan hovioikeuden virkamiehenä ollessaan nähneensä Isontalon Antin Härmän käräjillä vielä vuosisadan vaihteessa, jolloin vieraankin huomiota kiinnitti tämä »koukkunenäinen ja tuimakatseinen, todella huomiota herättävä ja komea mies». Gustaf Ignatius, Vaasan hovioikeuden palveluksessa. Muistikuvia II (toim. Eino E.Suolahti 1946), 262; Eino Seppälä, Puukkojunkkarien ja myöhemmän herännäisyyden ajoilta Ylihännässä. Laud.työ Suomen ja pohjoismaiden historiassa Helsingin yliopistossa 1924, 19 ym.; kertoja mm. Juho Rivalli, Ylihännä, s. 1836 (Aatos Alaselle 1913).

19) PA, Santeri Alkion muistiinpanot Kauhavan-Hännän matkalta 1892; Eino Seppälä, main. laud.työ; Hannes Teppo, Alkion Puukkojunkkariep todellisuudenpohjasta. Heräävä Maaseutu IV, 60-65; Antero Manninen, Suomen kansan ajantieto (1947), 250; J.R.Koskimies, Lapuan pitäjään historia, 346 ja seur,; Heikki Ylikangas, Härmän häjyt ja Kauhavan herra (1974), 20 ja seur.; Yrjö Koskinen, mk., Kansallisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia III (1916),

20) Zachris Topelius, Finland lramstäldt i teckningar (1845-52), 230; lac. Schroderus, Pohjanmaa. Kuvaelmia Suomen maakunnista VI 0865), 26; Yrjö Alanen, Puukkojunkkarien aika, 82 yin.; Maamiehen Ystävä 47/1850; Elina Haavio-Mannila, mt., 156 yin.; Hannes Teppo, Alkion »Puukkojunkkarit». Virittäjä 1942, 164-165.

21) PA, Santeri Alkion muistiinpanot Kauhavan-Hännän matkaltaan 1892; Yrjö Alanen, mt., 82-83; Kustaa Vilkuna, Puukkojunkkarit, rahahäät ja heränneet, Kotiseutu 1949, 134-135; Samuli Paulaharju, Hännän aukeilta 0932), 316-317; kertoja[ Eemeli Huhtala, Kauhava Hirvijoki, s. 1891, merkonomi Väinö Koskimäki, Kauhava, s. 1909; »Härmän Kuustaa» 1. nimismies Vilho Koskimäki, Isokyrö, s. 1912 yrn.

22) VMA, SAP, I A aa), Santeri Alkio E.E.Takalaile 15.9.1892; PA, Alkion muistiinpanot Kauhavalta ja Härmästä syks. 1892; TP, Vaasan läänin kuvernöörin kertomus vuodelta 1851; Eino Seppälä, main. laud.työ, 39 ja 47; Olavi Kares, Heränneen kansan vaellus 11(1942), 204-205; Paulaharju, mt., 350; J.R.Koskimies, Lapuan pitäjään historia, 350; – Matti Sippola käyttää hieman »taiteellista vapautta» kertoessaan Aidolle »Sippolan herastuomarista». Tiettävästi Sippolan suvussa kyllä on ollut seksmanneja, kirkkoväärtejä, jopa lautandehiä, mutta ainut herastuomari Antti Kustaa Sippola kuoli lapsettomana 1918. Pentti Virrankoski, Sippolan vaiheita. Kyrönmaa XI (1958), 17 ja seur., erit. 28 ja 48-49, Alkion tarkastuskäynnistä Isossakyrössä ks. Paavo Alkion kirj, Ilkka 16.6.1962.

23) Olavi Kares, Heränneen kansan vaellus II, 202 ja sear. ja 29-96; Väinö Perälä, Evankelis-sosialinen pappi. Kotimatkalla 1931, 31 ja sear.; PA, main. Alkion muistiinpanot 1892; kertoja rovasti Yrjö Alanen, Kurikka (Kauhava), s. 1860.

24) VA, kappal. Birger Vegeliuksen virkatodistus Antti Isotalosta Alahännässä 51.1.1868, sis. Kauhavan, Yli- ja Alahännän talvikär. 4.3.1868 pk:aan, samojen käräjien alat 60 ja 68; Härmän Kuustaa (Vilho Koskimäki), Oliko Antti Rannanjärvi häjy? Aamulehti 5.10.1966; Aulis 1.Alanen, mk., Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon, 436 ja seur.; Yrjö Alanen, Puukkojunkkarien aika, 35 ja sear.; Eino Seppälä, main. laud.työ, 19; Paulaharju, mt., 291 ym.; Alkio, Puukkojunkkarit, 52 ja sear. yin. ja sama, Munavia voimia (t. p.), 215-216; Heikki Ylikangas, Härmän häjyt ja Kauhavan herra, 115-116 ym.

25) PA, Santeri Alkion muistiinpanot 1892; Alkio, Puukkojunkkarit, 185-187, 194, 202, 214-215, 235-236 ja 247; Yrjö Alanen, Puukkojunkkarien aika, 29-30; T.Y.L(agerstedt), Lagerstedt, Theodor, Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 369; Hannes Teppo, Alkion »Puukkojunkkarit». Virittäjä 1942, 165; kertoja rovasti Yrjö Alanen.

26) Alkio, Puukkojunkkarit, 226 ja 228; PA, Santeri Alkion muistiinpanot 1892 Kauhavalta ja Härmästä; Samuli Paulaharju, Härmän aukeilta (1932), 316-317; Olavi Kates, Palava kynttilä (1953), 228, 242 ja sour.; Liakka, Santeri Alkio, 53-54.

27) PA, Alkion mainitut muistiinpanot Kauhavan ja Härmän retkeltä 1892; A. L(einonen), Porre, Matti, Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 691; kertoja rovasti Yrjö Alanen.

28) Leevi Valkama, Santeri Alkion »Puukkojunkkarien» tyylistä. Kyrönmaa V (1946), 197 ja sear.; Alkio, Puukkojunkkarit, 22 ja seur., 52 ja sour. (junkkarit), 77 ja seur. (heränneet), 92 ja sour. (nimismies), 168 (karjaa. laukkumies).

29) Alkio, Puukkojunkkarit, 85, 131, 241 ja 245; Aulis J.Alanen, Antti Isotalo. Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kalli000n, 439, 443-444; Pentti Virrankoski, Hännän håjyt ja Kauhavan komiat. Kotiseutu 7-8/1965, 189; Iivari Rantala, Alkio ja luonto. Kytösavut I➢ (1947), 219; Rafael Koskimies, Elävä kansalliskirjallisuus I, 378-379; vrt. Rantoja, Eteläpohjalaisia kirjailijoita, 20.

30) PA, Alkion muistiinpanot Kauhavan ja Härmän matkoilta 1892; WSA, Werner Söderström Santeri Alkiolle 16.8.1893; S. S.Alkio Werner Söderströmille 18.8.1892; Werner Söderström S.Alkiolle 17.10.1893; VMA, SAP, I A aa) S.Alkio E.E.Takalalle 13.5.1894; IRK, S.Alkio N.Mecklhtille (Merenheimolle) 3.5. ja 1.6.1898; Yrjö Jäntti, Werner Söderström OY 1878-1928, I, 272-274; U. Suometar 34/16.2.1894 ja 61/16.3.1894.

31) Oskar Relander, Santeri Alkio, Puukkojunkkarit (an’.). Valvoja 1894, 424 ja seur.; 167 ja sear., 216; Santeri Alkio, Puukkojunkkarit, 255 ja seura ym.; Kares, Heränneen kansan vaellus II 0942), 204; Yrjö J.E. Alanen, Eräitä Puukkojunkkarit romaanin esikuvia. Juhlakirja Rafael Koskimiehen täyttäessä 60 vuotta. Kirjallisuuden tutkijain vuosik. 16/1958, 19 ja seur.

32) VMA, SAP, I A aa) S.Alkio E.E.Takalalle 15,9.1892; Rafael Koskimies, Elävä kansalliskirjallisuus 1306ja sear.; Relander, main, arvostelu. Valvoja 1894, 426; VA, Santeri Alkion pvk 17.12.1921; Tompan Tuomo (Urho Kittilä), Pilkkeitä. Ilkka 159/13.7.1934; WSA, S.Alkio Weiner Söderströmille 8.12.1893 ja 28.5.1894 sekä 8.8.1914.

33) VMA, SAP, IV 13 1. Artturi Järviluoma Santeri Alkiolle 9.10.1014; KLA, S.Alkin Artturi Leinoselle 10.12.Alkio Artturi Leinoselle 10.12.1923; E.J.Ellilå, Santeri Alkion kirjalliset julkaisut. Eripainos Nuoresta Voimasta 1936; SVA, Santeri Alkion pvk 8.2.1918 ja 23.11.1921; Vilho Suomen esittely Järviluoman »Pohjalaisten» 15. painokseen (1972), 1-4; Järviluoma, Pohjalaisia, 70-77, 167 ym.; S.Alkion Puukkojunkkarien mainitut painokset ks. liite 1; K.S.Laurila, Artturi Järviluoma, Pohjalaisia (am.). Valvoja 1915, 750; Rafael Koskimies, Suomen kansallisteatteri 1902-1917 (1917), 327-328; Artturi Järviluoma, Miten »Pohjalaisia» syntyi? Suomen kansan filmilehti 6/1936; Hermes Sihvo, »Pohjalaisten» syntyperinteestä. Kotiseutu 4-5/1972, 218 ja sear.; kertojat kouluneuvos Reino Ala-Kulju, Seinäjoki, s. 1898 ja opetusneuvos Urho Kittilä, Helsinki, s. 1897.

34) Ilkan »teatteriarvostelija» totesi vain Paavo Alkion dramatisoinnin olleen varsin vaativa ohjaajallekin. »Veikko Mannisella on ollut ohjaustyössään epäilemättä sangen monia pulmia ratkaistavan. Luulisi, että ’Puukkojunkkarit’ on teatterinjohtaja Mannisen parhaita aikaansaannoksia, erikoisesti esityksen suurten joukkokohtausten ryhmittelyssä ja ryhmissä. Sellaisena jäänee erikoisesti mieleen Korvenloukon realistinen tappelukohtaus—» PA, Aapo Similä S.Alkiolle 27.1.1921; Jalmari Lahdensuo Aikiolle 26.11. ja 22.12.1921; muut tiedot käyvät ilmi samasta arkistosta. — VA, Santeri Alkion pvk 22.11.1921;Helsingin Sanomat 322/24.11.1921, 324/26.11.1921,325/27.11.1921, 334/6.12.1921 ja 335/7.12.1921; Ilkka 27426.1.1921; Tompan) T(uomo) = Urho Kittilä, Puukkojunkkatit täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Lalli 5.8.1943; WSOY:n ilmoituksia eri lehdissä 1943 ja 1963; Santeri Alkio, Puukkojunkkarit 4.p. (1943) ja 5.p. (1963) sekä mainittu taskukirjapainos; kertojat Paavo Alkio, Urho Kittilä ja teatterineuvos Jalmari Rinne, Helsinki, s. 1893.

35) Ilkka 17/18.6.1962 ym.; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio.

36) WSA, Kauppis-Heikki Werner Söderströmille 8.3.1894; Werner Söderström Kauppis-Heikille 10.3.1894; Santeri Alkio Werner Söderströmille 13.3.1895 ja 1.9.1895; Yrjö Jäntti, Werner Söderström OY 1878-1928I 0928), 299-301.

37) Santeri Alkio, Murtavia voimia (1896), 5-6; HYK, Liakan kok. S.Alkio Matti Svanljungille 12,6.1897.

38) Alkio, mt., 71 ym.; Kares, Heränneen kansan vaellus I, 36-37; Sama, Palava kynttilä, 245-246; Alkio, mt., 71 ym.; Irma Vilkuna, Miten kauhavalaiset vastaanottivat kansakouluaatteen. Kyrönmaa XI, 134-135; Aulis J.Alanen, Vanhaa Kauhavaa ja kauhavalaisuutta. Kyrönmaa XI, 171-172; kertoja rovasti Yrjö Alanen.

39) Alkio, Murtavia voimia, mm. 66-76 ym.; PA, Santeri Alkion muistiinpanot; kertojat Iisakki Takala ja Juho Rivalli sekä Valpuri Rannanjärvi, Ylihärmä; Yrjö Alanen, Puukkojunkkarien aika, 67 ja sear.; Rafael Koskimies, Elävä kansalliskirjallisuus I, 385-386; Waldemar Rantoja, Eteläpohjalaisia kirjailijoita (1935), 24; kertoja M.E.Mäki, Laihia ym.

40) Olavi Kares, Heränneen kansan vaellus II, 205-296; Alkio, Murtavia voimia, 78-79, 80 ym.; VA, main. Kauhavan, Yli- ja Alahärmän käräjät 26.9., 21.10., 22.11. ja 12,12.1897, 15.1., 4.3., 2.4., 65., 3.6., 6-7.7., 4.8., 10.9., 21.10., 5.12.1868 ja 12.1. ja 2.4.1869; Aulis J.Alanen, Antti Isotalo. Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon, 438 ja seur.; Yrjö Alanen, Puukkojunkkarien aika, 48 ja seur.; kertoja) Juho Rivalli, Valpuri Rannanjärvi, johtaja, jääk.luutn. Antti Isotalo nuor. ym.; vrt. Ylikangas, mt., mm. 76 ja seur.

41) PA, Santeri Alkion muistikirja v 1892; Murtavia voimia, 117 ja seur.; HYK, Liakan kok. Santeri Alkio Matti Svanljungille 20.3.1897; Osk. Relander, Santeri Alkio, Murtavia voimia (an’.). Valvoja 1897, 108.

42) Alpo K.Rapila, Suuri suomalaisuusmies aikansa puristuksessa. Ilkka 176/3.7.1968; Aarne M.Pelkonen, Santeri Alkio, Radikaalinen ohjelmisto. Eino Leino aikalaistensa silmin, 57-58; Uusi Suometar 14429.6.1890, 146/26.6.1890 ja 149/30.6.1890; Päivälehti 92/22.4.1896; Pekka Häk, Arvid Järnefelt, 97, 186, 220, 223, 237-239; Arvid Järnefelt, Vanhempieni romaani (1930), 412-413 ja 420 ja sear.; Matti Klinge, Suomen ylioppilaskunnan historia III, 74 ja 102; Armo Nokkela, Tolstoilaisuus Suomessa (1958), 250-251; Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia II (1949), 34; Alpo K.Rapila, Koulukuvemöörin lähtiäiset. Opettajain Lehti 1-2/5.1.1966:14; Yrjö Alanen, Piirteitä Isojoen seurakunnan oloista ja elämästä (1909), 43; Ilmari Heikinheimo, Suomalainen elämäkerrasto, 351; Kansallinen elämäkerrasto II, 61.

43) VA, Kauhavan, Ala- ja Ylihärmän käräjät 15.1. ja 13.6.1860; IRK, Santeri Alkio Matti Svanljungille 31.8.1893; Santeri Alkio, Murtavia voimia, 1 ja seur., erit. 15-16, 72-73 ja 76 ja seur., 86 ym.; Osk. Relander, Santeri Alkio, Murtavia voimia (arv.). Valvoja 1897,109-112; ks. mm. Yrjö Alanen, Puukkojunkkarien aika, 49 ja seur.; Ylikangas, Härmän häjyt ja Kauhavan herra, mm. 49, 75-76 ja 93; Alanen-Ahtokari, Vuosisataista vakuutusta, 62 ja 69; Bergholm, Sukukirja I, 436-437; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 860; Koskimies, Elävä kansalliskirjallisuus I,

44) IRK, S.Alkio Matti Svanljungille 12.6.1897 ja J.H.Erkolle 10.2.1898; Aarne M. Pelkonen, Eino Leino aikalaistensa silmin. Maila Talvio, Eerikinkadun asuntola (1958), 67-69; Niilo Liakka, Santeri Alkio, 54-58.

45) IRK, S.ABdo J.H.Erko0e 1.2.1899; Alkion muistikirja Kauhavan-Härmän retkeltä ym. 1892; Santeri Alkio, Seuranäytelmät maaseudulla. Pyrkijä 2/1893; 17-19; Pyrkijä 5/1903; 129; Liakka, Santeri Alkio, 60-61: Rafael Koskimies, Suomen kirjallisuus Minna Canthista Martti Merenmaahan IV, 200 ja 207; Sama, Elävä kansalliskirjallisuus I, 232 ja sear. ym.

46) WSA, S.Alkio WSOY:lle 16.7. ja 7.8.1899 sekä 9.6.1914; Yrjö Jäntti, Werner Söderström Oy 1878-19281, 334 ja 336; SAlkio, Syteen tai saveen. WSOY 1899; OA.Kallio, Suomalaisen teatterin syysnäytäntökaudelta 1900, Valvoja 1901, 69; Yrjö Jäntti, mt. I, 334; Eliel Aspelin-Haapkylä, Suomalaisen teatterin historia 1I (1907), 139-140.

47) Pyrkijä 3/1895: 34-35 ja 5/1903, 129-130; PA, S.Alldo M.Nurmiolle 14.4. ja 25.12,1894 sekä 1.8.1895; Sama Kauppis-Heikille 20.4.1895; Koskimies, Elävä kansalliskirjallisuus I, 386.

48) WSA, S.Alkio W.Söderströmille 20 5.1903 ja 12.9.1904; W.Söderström S.Alkiolle 27.9.1904; S.Alkio W.Söderströmille 28.9.1904; Jäntti, mt., 15-17.

49) Viljo Tarkiainen, Kansankirjailijoita katsomassa (1904), 56-57, S-a, Kauppis-Heikki, Santeri Alkio etc. 50-vuotiaina. Kansanval.seur. kal. 1912, 129; Koskimies, Suomen kirjallisuus IV (1965), 194; Liakka, Santeri Alkio, 61-63.

50) WSA, Tarkiainen kyllä kiitti käyntiä Alkiolla, jossa sai »vastaanottaa vaikutteita Teidän eheäksi kokonaistuneesta maailmankatsomuksestanne.» Mutta Alkion teosten varsinkin »junkkari:-sarjan suuri ihailija Kyösti Wilkuna raivostui mm. »kansankirjailija»-epiteetistä sanoen olevan aivan väärin, että pääarvostelijoiksi pyrkivät »sellaiset keskitason kyvyt kuin tri Tarkiainen.» VMA, SAP IV B 1. V.Tarkiainen S.Alkiolle 17.9.1903 ja K.Wilkuna S.Alkiolle 17.8.1912; Werner Söderström Santeri Alkiolle 6.9.1913; Santeri Alkio, Koivulahden emäntä. Kyläläisten kirjasia 57 (1905); Rautatievaunussa. Yrj. Matkustaja (1906); Jäntti, mt II, 177; Rafael Koskimies, Elävä kansalliskirjallisuus I, 386-387; Edvard Björkenheim, Puheita 1885-1915, 76; Liakka, ml,, 61-65; vrt. Juho Hallo, Santeri Alkio, Patriarkka (arv.). Valvoja 1917, 674; Santeri Alkio, Jaakko Jaakonpoika (1913); Paavo Alkio, Kertomukset kiertävät maailmaa. Bibliophilos 1/1975, 21-22. – Käännöksen latvian kieleen suoritti toimittaja Otto Matisen. Kuopiossa ilmestyi myös 1894 »Nyare finsk novellistik», johon Werner Söderhjelm oli kirjoittanut laajahkon johdannon ja johon sisältyivät Alkion tuotannosta Rinnipahanen (Den gamla slädhäcken) ja Isä on Amerikassa (Far är i Amerika). Lähes kaikki mainitut kertomukset käännettiin myös venäjäksi ja Alkion kirjoittamat ilmestyivät 1896 Mir Boiii (Jumalan maailma) .nimisessä aikakauslehdessä, mk., 21.

51) Santeri Alkio, Uusi opettaja. Pyrkijä 1913, 247, 262, 277, 305; WSA, Santeri Alkio WSOYale 13.9., 17.9. ja 26.9.1914 sekä 28.10.1914; WSOY Santeri Alkiolle 16.9. ja 24.9.1914; A(ukusti) S(imelius), Santeri Alkio, Uusi aika. Romaani- Porvoo 1914; WSOY (arv.). Valvoja 1914, 750; Jäntti, mt., 242; Liakka, mt., 66-67; M.E.Mäki, Santeri Alkio, 43-44.

52) Santeri Alkio, Patriarkka. Kuvausjakso 1870-luvulta (1916); Juha Hollo, Santeri Alkio, Patriarkka (arv.). Valvoja 1916, 674; Jäntti, mt. II, 242; Liakka, mt., 67-68; Mäki, mt„ 45-46; Koskimies, Elävä kansalliskirjallisuus I, 387-388.

53) VA, S.Alkion pvk 3.4., 15.4. ja 28.4.1922; Ilkka 1081123.1927; VMA, IV B 1, Eino Leino S.Alkiolle 7.8.1925; (Aarne M.Pelkonen), Eino Leino aikalaistensa silmin (1958), 236; LOnerva, Eino Leino II, 222 ja seur., eriL 234, 287; J.V.Tuura, Pakinaa Eino Leinosta. Suomen Kuvalehti 34/1955: 12; Santeri Alkio, Veljesmuistoja, 213-214; Väinö F. Linden, Spalemajasta talvisotaan (1972), 121, 135,153 ym.; Rafael Koskimies, Suomen kirjallisuus IV, 413, 419, 423, 426, 470; Sama, Elävä kansalliskirjallisuus I, 404; kertojat hovioik. presidentti Paavo Alkio, Laihia ja toimittaja Paavo Tuomari, Espoo.

54) VMA, SAP, IV B 2, Juhani Aho S.Alkiolle 23.2.1892, 4.10., 19.10., 4.11., 13.11. ja 15.11.1901 (kaksi päiväämätöntä vuodelta 1901?); Juhani Aho, Juha. Kootut teokset IX (1936); Artturi Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa (1960), 296; Antti Aho, Juhani Aho (1951), 119, 191-192 ja 197.

55) VMA, SAP, IV E 2, Ilmari Kianto Santeri Alkiolle 25.5.1909, 12.6.1912, 1.3., 23.10.1913; 11.4.1914. – Näistä useimmat olivat karhukirjeitä. – 29.2., 2.3. ja 2031916 ja 13.10,1917; Ilmari Kianto, Mies on luotu liikkuvaksi (1957), 195 ja seura; Sama, Avioliitto (1917); Paavo Tuomari, Ilmari Kiannon maahenkinen kausi. Ilkka 119/5.5.1974; kertojat Aino Luomarinta, Laihia, Maria Björk, Laihia, s. 1880 ja Paavo Tuomari, Espoo.

56) VA, S.Alkion pvk 2.4.1919 ja 8.8.1920; Ilkka 15945.7.1921.

57) Pyrkijä 10.11.1912: 137; Aikalaiskkrja 1920, 218.

58) Santeri Alkio, Sanomalehtimies kesämatkoilla (1928) 117-118; Nuori Suomi 1905, 5 ja 1907, 5; Koskimies, Elävä kansalliskirjallisuus I, 404.

59) VMA, SAP, IV B 1, J.H.Erkko Santeri Alkiolle 1.2. ja 23.12.1893; 7.2. ja 6.4.1898; 26.1. ja 8.9.1899; 8.9., 20.10, ja 9.12.1904; Jalmari Finne S.Alkiolle 15.8., 22.8. ja 30.8.1924; 4.3., 21.7., 3.10., 25.11. ja 3,12.1925; Santeri Alkio, 223- Alanen, Santeri Alkio 705 Maila Talvio, Pimeän pirtin hävitys, arvostelu. Pyrkijä 6/1902.

60) Ilkka 6820.6.1911; VMA, S.Alkion paperit IV B 1, Jaakko Nikkinen Santeri Alkiolle 18.2. ja 6.7.1914; 16.8.1915; 28.11.1917; 4.11.1918; 4.8.1919; 1.2. ja 10.2.1920; 21.5.1920 ja 1.10.1923; VA, S.Alkion pvk 11.4.1922; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 525; Jaakko Nikkinen, Leppirannan Lauri. Edistysseurojen Kustannus OY Hki 1916.

61) KLA, Santeri Alkio Artturi Leinoselle 6.5.1917, 10.12.1923, 7.9.1924 ja 16.9.1924, 26.12.1926, 24.9.1927, 14.3.1928, 28.11.1928; Artturi Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa, 357; Liakka, Santeri Alkio, 72-73; Yrjö Minn, Werner Söderström OY II, 271-272.

62) VMA, SAP, IB A 1, Kyösti Kallio S.Alkiolle 24.1.1924; Santeri Alkio, Keisaririkos (1923), 10, 13, 17, 19, 20, 29, 44, 48-49, 59, 68, 73, 84, 86, 173-174, 190-191, 257 ja 361; V.A.Koskenniemi, Santeri Alkio, Keisaririkos (arv.). Valvoja 1924, 95 ja seur.; Liakka, mt., 68-70; Jäntti, nit. 11 (1924), 243; Pirkko Rommi, Yrjö Koskisen linja (1964), 163, 167, 228 ym.; Uusi Suometar 17.10.1909; Rafael Koskimies, Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen elämä III (1974), 158-159.

63) liska Heikkiläinen, Katajamäkeläisiä perjantai-iltoja (1925), Synnynnäinen polsevikki (1926) ja Rikas mies (1926). – Viimeksi mainitussa Alkio erityisesti purkaa sisuaan. Kirjan nimihenkilötkin: Myrskylehto, Vuorenmahtava, Jokiäyräs, tuntuvat epäluontevilta verrattuina Alkion mainioihin nimiin esimerkiksi pääteoksissaan Puukkojunkkarit ja Murtavia voimia. Vrt. mt., 88 ja 212. – Mainittakoon, että maalaisliittokin saa osansa. Se »sanoo valvovansa talonpojan etuja, mutta ei siinä mitään perää ole. Ne eivät pysty, ne eivät osaa mitään.» Ks. liskaHeikkiläinen,Rikasmies, 48; Iivari Rantala, Santeri Alkio kirjailijana. Liitto 163/17.6.1962; Liakka, mt., 71-72; Jäntti, mt., 243-245.

64) VA, Santeri Alkion pvk 15.5.1922; Santeri Alkio, Sanomalehtimies kesämatkoilla Ruotsissa, Suomessa, Latviassa, Puolassa ja Saksassa (1928), 277; E.J.Ellilä, Santeri Alkion kirjalliset julkaisut. Kirjanystäväin harrastuspiirin julkaisuja III (1936).

Aatteen mies kypsymässä

1) Artturi Leinonen, Santeri Alkio aatteenmiehenä ja kirjailijana. Nuori Suomi 1930, 37; Vihtori Karpio, Eräitä lisiä Santeri Alkion henkilökuvaan. Kyntäjä 2/1944, 6; kertojat maanviljelysneuvos E.M.Tarkkanen, Laihia, s. 1886 ja kunnallisneuvos Kustaa Tiitu, Lapua, s. 1896.

2) Paavo Alkio, Santeri Alkio ja kirjat. Heräävä Maaseutu VII, 8; Santeri Alkio, Tarinaa sanomalehtimiehen elämänkokemuksista. Lehtimies. Maalaisliiton sanomalehtimiesten julkaisu 1928, 6-7.

3) HYK, Liakan kok. S.Alkio Aaro Vallinmäelle 6.2.1903 ja 29.1.1906; Anoo Nokkala, Tolstoilaisuus Suomessa, 247 ja seur., cdt. 249; MBkko Saarenheimo, 1880-luvun suomalainen realismi (1924), 84; Iivari Rantala, Santeri Alkion nuoruudenajan ihanteista. Kytösavut II, 47; O.V.Kuusinen, Työmiehen illanvietto 8/1905; Työmies 265/20.11.1905; Hannu Tapiola, Kuusisen kuva Suomen työväenliikkeen aatevirtauskehityksessä. Nuori Otto Ville Kuusinen (Jyväskylä 1973), 154; kertoja opettaja Santeri Seppälä, Laihia.

4) Santeri Alkio, Kirkko ja yhteiskunnallinen elämä. Pohjalainen 11.7., 14.7. ja 18.7.1893; Santeri Alkio, Yhteiskunnallista ja valtiollista, 136-137; PA, Santeri Alkio Matti Nurmiolle mm. 25.9.1894, 4.11.1894, 25.12.1894, 14.2.1895 ja erityisesti (Wikneristä) 1.8.1895; Pontus Wikner, Tankar och frågor inför menniskones son (Tukholma 1889), 226 yrn.; ks. myös sama, Undersökningar angående den materialistiska verldsåskådningen, (Tukholma 1870), 21 ym.; Aulis J.Alanen, Hannes Gebhard, 52-53; Olavi Kares, Eräitä klrkkohistoriallisia näköaloja (1945), 213.

5) PA, S.Alkio M.Nurmiolle 25.4.1895; IRK, S.Alkio Kauppis-Heikille 21.5.1895; Sama J.H.Erkolle 5.3.1906; HYK, S.Alkio A.Vallinmäelle 29.1.1906; Nokkala, mt., 249-250; Vapaita Aatteita 2/1889; Pyrkijä 4/1890, 39 ja 5-6/1910, 67; Paavo Alkio kirjoittajalle 7.9.1973, kirj. hallussa.

6) IRK, S.Alkio J.H.Erkolle 10.2.1898 ja 1.2.1899.

7) Nokkala, mt., 249-250; PA, Santeri Alkio Matti Nurmiolle 25.12.1894; Alkio Kauppis-Heikille 20.4.1895; Paavo Alkio kirjoittajalle 7.9.1973; ks. esim. Vapaita Aatteita 2/1889 ja Pyrkijä 4/1890.

8) VMA, SAP IV A 1, Kultaseppä Juho Laine (Helsingistä) S.Alldoile 11.1., 12.4., 8.7. ja 25.12.1895; Paavo Väyrynenkin toteaa, että näihin aikoihin »Alkion ajattelua sävyttää voimakas kristillinen vakaumus». Ks. Paavo Väyrynen, On muutoksen aika (1974), 25.

9) PA, S.Alkio Matti Nurmiolle 14.2.1895; VMA, SAP I A a I, Frans Nuupala S.Alkiolle 12.7.1895; HYK, Liakan kok. S.Alkio Aaro Vailinmäelle 6.2.1903; VA, Alkion pvk 17.12.1917; Vihtori Karpio, mk. Kyntäjå 2/1944, 7; Pyrkijä 7/1910, 101, 102; Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I, 356; vrt. esim. Santeri Alkio, Kadonnut lammas. Nuori Suomi 1900, 106; kertojat Paavo Alkio, kouluneuvos Vihtori Mäkelä, Tampere, s. 1902 ja maanviljelijä Jalmari Salo, Alavus (Laihia), s. 1896.

10) PA, Anna Faleniuksen pvk 9.9., 17.9., 20.10., 8.11. ja 25.12. sekä 31.1.1894 ja 6.2., 13.3., 31.3., 28.4.1895; VM1A, SAP IV A 1, Alfred Skuttnabb S.Alkiolle 30.8. ja 2.10.1920; PA, S.Alkio Matti Nurmiolle 31.6.1893; Helmi Gulin, Sytyttävä soihtu, 101, 151-152; Päivälehti 145/26.6., 217/16.9., 245/26.10., 26118.11. ja 230/12.12.1894 sekä 145/26.6.1896; Hämeenlinnan ns:n seuralehti »Herättäjän» juhlnnumero 1899, 6; KMA, Vet.ark., maanvilj.neuvos E.M.Tarkkasen haast.; kertojat presidentti Paavo Alkio ja maanvilj. Mikko Huhtamäki, Laihia. -Allianssista myös Bror K.Akerblom, Kvevlaks historia (1962), 336-338.

11) VA, S.Alkion pvk 28.9.1919; Santeri Alkion arv. Philip Brooks, Todellinen vapaus, suom. P.Snellman (Virkkunen). Pyrkijä 211905, 53.

12) VMA, NAI, Antti ..Pietilä Santeri Alkiolle 5.10.1927, 12.10.1927, 5.2. ja 5.10.1928; Antti J.Pietilä, Papisto ja poliittiset harrastukset. Ilkka 235/13.10.1926; Sama, Jatkoa edelliseen. Ilkka 264116.11. ja 273/24.11.1926; Osmo Tiililä Antti J.Pietilä (1972), 51 ja 257-259; kertojat Paavo Tuomari; KMA, Vetark., rovasti Frans Kärjen haast.

13) J.V.Snellmans samlade arbeten X, 348; C.Castrtn, J.V.Snellman ja uskonvapaus. Joukahainen X111(1906), 169, 174-175; C.O.S., Maailman meno ja Snellmanin ajatuksia siitä. Joukahainen XIII, 226 ja 231.

14) HYK, Z.Castrtnin kok. Alkio Z.Castrtnille 13.5. ja 7.6.1898 ja 23.4.1902; VMA, SAP A I aa), Zachris Castren S.Alkiolle 29.9.1895, 15.1.1896, 113.1897ja26.5.1898; Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia 1,255-259; Hästesko, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia, 98 ja sew. — Ks. myös Pyrkijä 3/1896: 33-36 ja 4/1896, 50-53 ja 10/1898, 116-120, 1/1902, 3-6, 10/1902, 262-264 ja 1211904, 353-360.

15) Santeri Alkio, 1870-luvun heräysmuistoja. Murrosajoilta II (1918), 511-512; Pyrkijä 3/1892: 38; Päivälehti 41/19.2.1890 ja 14121.6.1891 (Alkion kirjoituksia); ks. myös A.F(ilander), Kadin ja kansakoulun suhteesta toisiinsa. Pohjalainen 14. ja 155.1895.

16) Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia 11 (1949), 14 ja seur.; Santeri Seppälä, Kansanopetus Laihialla, 145; Sama, Entisaikojen Laihiaa, 271.

17) Pyrkijä 3/1891: 38; Halila, mt., 18.

18) Santeri Alkio, Miten olen löytänyt elämänuran. Otava 1914, 570; Sama, Tarinaa sanomalehtimiehen elämänkokemuksesta. Lehtimies 1928, 6; Pyrkijä 10/1905: 294,

19) Pyrkijä 211897:19; Sama 5/1912: 75; F.A.Hästesko, Suomen nuarisaseualiikkeen historia (19311,53; Numminen. mt., 99; Klinge, mt., 187 ja seur.; Raittiusasiain kalenteri 1934. WSOY, 138; kouluneuvos Vihtori Mäkelän (Tampere, s. 1901) tekijälle kirjallisesti Santeri Alkiosta esittämiä muistoja.

20) Tyyni Tuulio, Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa (1950), 93-97 ja 108; E.M. (Eero Mäkinen), Alavuden kirje. Uusi Suometar 4/1875; Suomalainen Virallinen Lehti 70/1874; Eero Kojonen, Alavuden historia I (1963), 899; Numminen, mt., 94 ja 167.

21) KVA, Juho Hietanen Helsingistä S.Alkiolle l.aihialle 9.9. ja 24.10.1884; Numminen, mt., 167.

22) Numminen, mt., 113 ja sata.; kertoja rovasti Yrjö Alanen, Kurikka; Pyrkijä 12/1912: 179-180.

23) Toivo Kaukoranta, Edvin Julius Chydeniuksen muistolle. Kytösavut W, 14; Bergholm, Sukukirja 1,326; Santeri Alkio, Laihian nuorisoseurayhdistys 1882-84. Pyrkijä 12/1912: 179-180; Pyrkijä 7-8/1906: 222; Vaasan Lehti 5913.8.1882; Keski-Suomi 64/12.8.1882; Numminen, mt., 203; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 33 ja 182; S.Alkio, Palanen Laihian sivistyshistoriaa. Isonkylän koulun täyttäessä 40 vuotta. Ilkka 103/15.8,1910.

24) Olavi Kares, Heränneen kansan vaellus I (1941), 376-377; Pyrkijä8/1907: 209 ja 9-10/1912: 144; Numminen, mt., 158-160. —Juho Hietanen korostaa sitä, etteivät ylioppilaat ja lyseolaiset tuoneet mitään alkoholia mukanaan, mutta ravintoloitsijat saivat tänä aikana, jolloin olutta myytiin kauppapuodeistakin, helposti epävirallisen luvan tarjota sitä. Pyrkijä 8/1907: 209.

25) Matti Tarkkonen Santeri Alkiolle 23.3.1887; Numminen, mt., 158-159 ja 164 ja uur.

26) VMA, SAP I A aa), Santeri Alkio E.E.Takalalle Helsinkiin 13.9.1897; ENA. Emanuel Antila Kurikasta S.Alkiolle 3.1.1888; Pyrkijä 3/1892 ja 14-15/1912: 234; Pyrintöjä Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta (Vaasa 1888), 18; Numminen, mt, 174-178.

27) Paavo Alkio, Laihian ensimmäisen nuorisoseuran tarina. Ilkka 332/9.12.1958; VMA, Alpo K.Rapila, Laihian nuorisoseuran alkuvaiheista 1882-1884 (käsikirj.); Numminen, mt, 203.

28) Paavo Alkio, Laihian vanhan raittiusseuran vaiheita. Ilkka 326/2.12.1956; Numminen, mt., 205; Väinö Tuomaala, Hennan Brandt-Jyrkänne. Vaasa 57/22.2.1954; Alku II, 97; Hästesko, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia, 67.

29) Kustaa) H(arju), Alkio käytännön nuorisoseummiehenä. Pyrkijä 5.9.1922: 133; Alku II, 98.

Santeri alkio nuorisoseuraliikkeen johdossa

I) Johannes Virolainen, Paijastuspuhe Santeri Alkion muistopatsaan paljastuksessa Laihialla 15.6.1958; Ilkka 160/16.6.1958; Ks. esite. Klinge, Suomen ylioppilaskunnan historia III, 92.

2) SKS, V.Tarkiaisen kok., Santeri Alkio Viljo Tarkiaiselle 43.1904; Risto Alapuro, Akateeminen Karjala-Seura, ylioppilasliike ja kansa 1920- ja 1930-luvulla (1973), 17-18; Sama, AKS ja talonpoikainen väestö, Uusi Suomi 192/4.8.1973.

3) VMA, SAP I A aa), AIItio Takalalle 7.10.1887, 18.4.1889, 12.1.1890 ja 9.11.1894; Alapuro, mt., 24-27; Liakka, Santeri Alkio, 74 ja seur.; Jaakko Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia 1,174; Lauri Hyvämäki, Mustan lipun veljeskunta. Kanava 7/1973.

4) VMA, SAP I A an), S.Alkio E.E.Takalalle 7.10. ja 18.10.1899; Pyrkijä 2/1898: 55 ja 10/1910: 148 ja 5/1911:75 (Alkion kirjoitukset) sekä 3/1912: 45 ja 12/1912, 179-180 ja 15-16/1938, 237; Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran vuosikirja 1924, 88; J(aakko) N(umminen), Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 182-184 Juho Hietanen; K.E.Kahva, Yksityislyseossa ensi vuosina. Vaasan Suomalainen Lyseo, 112-113; Artturi Leinonen, Maalaispojan matkaanläht0 (1960), 174; kertojat mun. rovasti Yrjö Alanen, hovioik. presidentti Paavo Alkio ja toimittaja Paavo Tuomari, Espoo; ks. myös seuraavaa noottia

5) VMA, SAP I A an), S.Alkio E.E.Takalalle (päiväämätön, vuosisadan vaiht.) jossa Alkio epäilee Sippolan 707 muistierheitä, »mutta oli hän kumminkin kiinteästi mukana», Alkio kirjoittaa. Pyrkijä 7/1911: 99-101; asiaa on pohdittu lukuisissa kirjoituksissa nun. Yrjö Alanen, Hiukan muistelmia maamme ensimmäisen nuorisoseuran alkamisajoilta. Pyrkijä 1934: 292-294; Sama, Muistelmia Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran alkuajoilta ja Juho Hietasesta. Pyrkijä 12/1935: 633-635; Sama, Keskustelua nuorisoseura-aatteen synnystä. Vaasa 28.13939; Vihtori Mäkelä, Ladun hiihtäjät. Vaasa 25.3.1939; Väinö Sippola ja Syrjästäkatsoja, Keskustelua nuorisoseurojen synnystä. Vaasa 12.6.1939; Jaakko Laurila, Elämäkerrallisia piirteitä Matti Sippolasta. Vaasa 29.6.1939; F.A.Heporauta, Vielä kerran Juho Hietanenko vai Matti Sippola. Pyrkijä 41/1945: 103-104; kertoja rovasti Yrjö Alanen; HYK, Liakan kok. Santeri Alkio Kustaa Hautamäelle (päiväänrätön); vrt. Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I, 116 ja seur. lähteinen.

6) Santeri Alkio, Pappi ja nuorisoseurat. Pyrkijä 6/1897: 175-184; Pyrkijä 5/1922: 130-131; Y.Alanen, Muistelmia Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran alkuajoilta. Pyrkijä 12/1935 635-636: 670 ym.; HYK, Liakan kok. S.Alkio K.R.Karekselle 24.1.1898; Arvo Inkilä, Suomen Nuorison Liiton 50-vuotismuisto. Nuorten Liitto 1947: 9. — Ks. myös Matti Sippolasta, jota aiheettomasti syytettiin jumalanpilkasta Kauhavan käräjillä 1888. Waasan ]ahti 90.24.11.1888.

7) HYK, Liakan kok. S.Alkio J.H.Erkole 9.4.1903; M.E.Mäki, Santeri Alkio, 87; Numminen, mt., 333 ja Aulis Alanen, Suomen maakaupan historia, 619 ja 635.

8) Pyrkijä 3/1895: 50; Uusi Suomi 175/1.7.1955; Jaakko Numminen, mt., 351.

9) HYK, Liakan kok. Santeri Alkio Matti Svanljungille 12.6.1897; Numminen, mt., 432-434.

10) VA, Alkion pvk 12.11.1921; HYK, Liakan kok. S.Alkio Mikko Mukarille (Amerikkaan) 83.1903; Alkio, Nuoriso ja elämä (1922), 84-85; Numminen, mt., 210.

11) Alkio, Ihminen ja kansalainen, 97-99, 101 ja 120; Sama, Nuoriso ja elämä, 15-16; Sama, Nuorisoseurakirja (1905), 11-12; Pyrintöjä Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta, 10; Pyrkijä 1/1908: 5; Armo Nokkala, Tolstoilaisuus Suomessa, 252.

12) Nokkala, int., 253; Hän meni (1930), 8; S.Alkio, Kansannuorison sivistystarve ja nuorisoseuraliike (1897), 48; Numminen, mt., 213; Pöytäkirja 9. yleis. pappeinkokouksesta Jyväskylässä 2.-4.8.1898, 13.

13) Pyrkijä 1/1896, 25 ja 2/1896, 36; Sama 4/1901, 97-100; Nokkala, mt., 253; Numminen, mt., 213-214,

14) Pyrkijä 3/1900: 87 6/1901, 323 ja 12/1910,185; VP 1907 ptk:t, 2797; Isänmaan puolesta, 174-176; Numminen, mt., 513 ja seur.; Alpo K.Rapila, Kilpaurheilun alkuvaiheista Etelä-Pohjanmaalla 1870-1900 (1967), 66; kertoja Paavo Alkio.

15) Pyrkijä 2/1899: 48 ja 2/1911:4; Alkio, Kansannuorison sivistystarve ja nuorisoseuraliike, 32; Sama, Nuorisoseurakirja, 60, 63, 66-72, 74, 114; Numminen, mt., 216-217 ja 482-483; Aulis J.Alanen, Seinäjoen historia I, 671.

16) Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran vuosikirja 1906, 10; Pyrkijä 9-10/1912, 135, 136; Alkio, Nuorisoseurakirja, 114-117 ja 127; Numminen, mt., 217-218.

17) Pyrkijä 1/1891; Sama, 11/1897: 181 ja 184; VMA, SAP I A aa), S.Alkio E.E.Takalalle 7.10.1897; Numminen, mt., 218-219.

18) Pyrkijä 4/1897: 53 ja 56 yrn.; M.E.Mäki, Santeri Alkio, 134; ks. Aulis J.Alanen, Hanes Gebhard, 159 ja sear. ja 197 ja seur.; Hannes Gebhard, Omaa maata tilattomalle väestölle (1900), 32-37; Sama, Vieläkin Laihian palstatiloista. Päivälehti 22.2.1900; Alkion vastine. Päivälehti 11.3.1900; Numminen, mt., 222-223; vrt. Kyösti Pulliainen – Viljo Laitinen, Santeri Alkio — maalaispolitiikkaa (1974); E.G.Palmtn, Politiska shifter af Anders Chydenius (1880), CCVIII, 202, 231 ym.; Georg Schauman, Biografiska undersökningar om Anders Chydenius mm. Skrifter utg. af Sv. Litt. Sällsk. i Finland LXXXIV (1908), 19 ja seur., 40 ja sew. ym.; Aulis J.Alanen, Suomen historia vapauden ajalla (1963), 546 ja seur.; Arvo Soininen, Vanha maataloutemme (1974), 414-415; Veikko Anttila, Talonpojasta tuottajaksi (1974), 32-37; Paavo Väyrynen, On muutoksen aika, 19.

19) KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 26.2., 24.3, ja 3.4.1903; Alkio, Nuoriso ja elämä, 56; Pyrkijä 5/1956: 138; Numminen, mt., 213-214.

20) PA, Vehkalahden nuorisoseura Aikiolle 27.2.1893; Virolahden ns. 18.9.1893; Uudenkirkon T.I. ns. 4.3.1893; Taivassalon ns. 6.3.1893; Loimaan ns. 11.9.1893; Limingn ns. 30.3. ja 19.5.1893; Sotkamon ns. 31.5.1893; Kiteen ns, 10.3. ja 10.4.1893; Ylihärmän ns. 20.3. ja 4.9.1893; Viitasaaren ns. 27.3.1893; Iin ns. 17.3.1893 ja Kosken T.I. ns. Santeri Allriolle 24.4.1893; Iivari Rantala, Warpusjoukko. Ilkka 136/1954.

21) M.Alpiranta, Etsikkoaika. Pyrkijä 3-4/1940: 49; Rupeaman raadettua. Jyväskylän seminaarin 50-vuotisen toiminnan muistojulkaisu (1913), 48.

22) M.E.Mäki, Santeri Alkion työtoverina. Pyrkijä 1922: 446; kertoja sama; kouluneuvos Vihtori Mäkelä, Tampere, s. 1902.

23) Tanssikysymystä käsiteltiin laajasti lehdistössä (mm. Kansan Lehti 4/22.7.1886 ja 2/13.1.1887, Vaasan Lehti 215.1.1887 ym.), mutta erityisesti Pyrkijän palstoilla, jossa J.H.Erkko asettui tanssin ritariksi. J.H.Erkko, Tanssin puolesta. Pyrkijä 9/1897: 134-139; Juho Hietanen, Tanssin puolustuksen johdosta. Pyrkijä 12/1897: 194196; K.R.Kares, Väärän hirren väänteitä kahdestakin kohdasta. Pyrkijä 11/1897: 181-183; Sama, Mitä on nurkkatanssi. Pyrkijä 2/1898: 21-24; Alkion vastine Karekselle. Pyrkijä 11/1897: 184; VMA, SAP I A aa), Alkio Takalalle 730.1897; Alkio, Kansannuorison sivistystarve ja nuorisoseuraliike, 45-46; kertoja mm. Miina Björk, Laihia, s. 1876; vrt. Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I, 221 ja 496; Sama, Nuorisoseurapäivät 60 vuotta sitten. Uusi Suomi 1.7.1966; ks. myös Veli Verkko, Lähimmäisen ja oma henki. Suomen lakimiesyhd. julk. B 33 (1949), 35 ja seur.; Heikki Ylikangas, Väkivallan aallon synty. Puukkojunkkarikauden alkuaika Pohjanmaalla, 188; prof. Gunnar Suolahden luennot kevätlukuk. 1926.

24) Helsingin yleisen pappeinkokouksen pöytäkirja 1 18.-2091894, s. 63 ja 84415; Päivälehti 219/20.91894; Jyväskylän yksit. pappeinkokouksen ptk 1898, 120 ja seur.; Päivälehti 138/16.6,1898; Uudenkaarlepyyn yksit. pappeinkok. ptk 10.8.1899; HYK, Liakan kok, S.Alklo K.H.Kahralle Kemiin 3.8.1899; Tämä laulu »Kysymyksiä» ilmestyi mm. laulukirjassa »Sirkkunen». Uusi kokoelma lauluja kansakoululaisille, Taint PJ.Hannikainen. Laulun on kirjoittanut N.Järvinen ja säveltänyt E.A.Hagfors; kertoja maanvilj. Mikko Huhtamäki, Laihia.

25) HYK, Liakan kok. Santeri Alkio K.H.Kahralle 3.8.1899; Pyrkijä 12/1897: 191-192.

26) Laihian ns:n ptk 19.2.1899; Pyrkijä 3/1895: 65-68; Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia 1, 550-551.

27) VMA, SAP IV A 1, Vihtori Peltonen (Johannes Linnankoski) S.Alkiolle 10.10.1899; Pyrkijä 3/1899: 65-69; Numminen, mt., 333.

28) Pyrkijä 4/1899: 119-120; Aulis J.Alanen, Ilmajoki v. 1809 jälkeen, 427-428; Viljo Rasila, Suomen torpparikysymys vuoteen 1909 (1961), 152; Ilkka 32/93.1908; Numminen, mt., 565-566.

29) Laihian nuorisoseuran ptk 123.1899; Numminen, mt., 575-576 ja 583-584;. VMA, SAP I A aa), S.Alkio E.E.Takalalle 85.1903.

30) Pyrkijä mm. 1/1896. 8 ja 10/1899: 289; Aulis J.Alanen, Etelä-Pohjalaisen Osakunnan historia 1908-1933, 107 ja seur., erät. 109; Eino Jutikkala, Historiamme jyrkin henkinen murros. Suomalainen Suomi 4/1961: 214; Ernst Nevanlinna, Sosialismin leviäminen Suomen maalaisväestöön. Aika 10/1912: 533; Hannu Soikkanen, Sosialismin tulo Suomeen, 80.

31) VMA, SAP IV B 2, Edv.Valpas(-Hänninen) Santeri Alkiolle 28.111899 ja Taavi Tainio Nokialta S.Alkiolle Laihialle 12.6.1901; Soikkanen, Sosialismin tulo Suomeen, 85-86, 273-274; Väinö Voionmaa, Sosialidemokratian vuosisata H (1909), 547; F.A.Hästesko, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia, 136; VMA, SAP I A b 1, Suomen Nuorison Liitto S,Alkiolle 273.1902.

32) Pyrkijä 211901, 33 ja seur.; main. Tainion kirje Alkiolle 12.6.1901; Soikkanen. mt., 276; Hästesko, mt., 161-162.

33) VMA, SAP I A aa), S.Alkio E.E,Takalalle 85.1903; Työväen Joululehti 1904, 16-18; Mikko Ampuja, Pajasta parlamenttiin (1947), 221; ks. myös Hästesko, mt., 136 ja vrt. Numminen, mt., 581.

34) VMA, SAP A IH 32/, Hannes Ryamä S.Alkiolle 213.1905; Pyrkijä 2/1906: 33; Mikon kirj. Työmies 23/13.1.1906; Hästesko, mt., 158-159.

35) Pyrkijä 9/1905: 265-269; SNA, Kauhavan kokouksen pöytäkirja 29.6.1906; Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikirja 1906, 16; Vihtori Mäkelä, Tamperelaisia koulumestareita. Tammerkoski 9/1972: 287; Vilho A.Pesola, Santeri Alkion »sosialismi». Suomenmaa 90/113.1973; Sama, Nuorisnseuratyö. Pyrkijä 3-4/1940: 31; vrt. myös Soikkanen, mt.,130; kertoja kouluneuvos Vihtori Mäkelä, Tampere, s. 1900 ja opettaja Matti Rajamaa, Tampere, s. 1880.

36) Pyrkijä 4/1899: 98; sama 7/1900: 213-214 ja sama 2/1906: 33 ja 1011906: 313, — Mainitun Alkion alustuksen Et.Pohjamnaan Nuorisoseuran vuosikirjassa Ylistarossa 4.1.1907 kokous pitemmitta keskusteluitta hyväksyi jättäen kysymyksen nuorisoseurojen pohdittavaksi. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikirja 1906,63-66, erit. 66; Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I, 583-584. Ks. myös (Arvo Inkilä) Nuorisoseuraliikkeen 25-vuotismuisto (1906), 70 ja seur.

37) Hästesko, Suomen Nuorisoseuraliikkeen historia, 161-162; Pyrkijä 1/1907ja 3/191339; VMA, SAP I A b 1, Arvo Inkilä S.Alldole 7.9.1906; Vihtori Huhta, Monena mies eläessään (1957), 590-596.

38) Ilkka 1112.10.1909; 112/5,10,1909 ja 117/16.10.1909; Aulis l.Alanen, Seinäjoen historia I, 683; Hästesko, mt., 167; kertoja Paavo Tuomari.

39) Pyrkijä 3/1911:5, 4/1911:65, 7/1911:102-104; Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikirjat 1909, 76 ja 81; 1910,

27; 1911, 33, 34, 40; 1912, 25; 1913, 21, 22 ja 23; 1918, 43; Suomen Nuorison Liiton vuosikirja V, 2; Hästesko, mt., 217-219.

40) VA, Alkion pvk 5.2.1919; Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikirja 1906, 61-65; Sama 1914, 42; Sama 1915, 21 ja 60; Sama 1917, 40; Sama 1918, 43; VMA, SAP I A 1 aa), S.Alkio E,E.Takalalle 25.7.1903; Hästesko, mt., 123, 159-160, 191, 259, 270 ja 275; kertoja mm. kirjailija Artturi Leinonen, Vaasa, s. 1887.

41) Pyrkijä 6/1902: 135; Aulis J.Alanen, Suomen historia vapauden ajalla; Sama, Ilmajoki v. 1809 jälkeen, 793 yrn.; Sama, Kirkosta ja kirkonmäeltä. Kurikan vanhaa seurakuntaelämää (1947), 11-14 ym.

42) Pyrkijä 4/1897; Etelä-Pohjanmaan Suomalainen Kotiseutuyhdistys 1907-1909, 8, 10, 18ja 40-44; Aulis I.Alanen, Etelä-Pohjalaisen Osakunnan historia 1908-1933 (1933), 88-92.

43) Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikirjat 1911, 40; 1914, 39; 1915, 5 ja 1916, 70; Hästesko, mt., 180-181.

44) Aulis I.Alanen, mt„ 67, 79 ja seur. sekä 85.

45) Santeri Alkio, Takaisin kotiin. Pyrkijä 11/1911,165; Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikirjat 1911,11;1912, 37-39 ja 1914, 74; Suomen Nuorison Liiton vuosikirja IV (1911), 8 ja sama IX (1916) Hästesko, mt., 204.

46) Päivälehti 28.6.1890; Pyrkijä 3/1898; VMA, SAP III A 2 b, Jalo Lahdensuo S.Alkiolle 20,11.1920; Tompan Tuomo (Urho Kittilä), Ottakaamme mumtkin talteen. Kyntäjä 1952, 135; Aulis J.Alanen, Ilmajoki v.1809 jälkeen, 681 ja 752-754; kertoja kouluneuvos Reino Ala-Kulju, Seinäjoki, s. 1898. — Alkio käsitteli näitä tapauksia mm. kirjoituksrscaan .Jaakko Ilkan teloitus.. Ilkan Joulu 1927, 12.

47) Ilkka 20.7.1920; Aulis J.Alanen, Etelä-Pohjanmaan historia IV 1., 118-121; EMA, Santeri Alkio Laihialta Santeri Seppälälle Turkuun 13.3., 3.4. ja 20.5,1925 sekä 26.2. ja 18.3,1926; Laihia (Hist. toimik. julk.), 65; kenojat nun. Paavo Alkio, Laihia, s. 1902 ja Jalmari Salo, Alavus (Laihia), s. 18%.

48) Suomen Nuorison Liiton vuosikirja IB (1910), 102-103; Hästesko, Suomen Nuorisoseuraliikkeen historia, 168-175; Paavo Tuomari, Puhujana voimallinen, ministerinä tiukka. Ilkka 311/12.11.1973; P.J.Raivio, Santeri Alkio kansanpuhujana. Pyrkijä 12/1910: 179-180 ja 5/1936: 125.

49) KLA, Santeri Alkio Artturi Leinoselle 16.9.1924 ja 26.12.1926.

50) Lauri Kulmala, Santeri Alkio aikalaistensa kuvaamana. Heräävä Maaseutu VII, 112; Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikertomus 1915, 60.

51) Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikertomus 1916, 61-62; Hästesko, mt., 207-209.

52) Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikertomus 1918, 21 ja seur., Hästesko, mt., 216-217.

53) VMA, SAP IV B 1, Artturi Leinonen S.Alkiolle 11.1.1918; Ilkka 138/19.6.1922; Hästesko, mt., 259; Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikertomus 1918, 3.

54) Etelä-Pohjanmaan Nuorisoteuran vuosikertomus 1922, 5, 98A9; Hästesko, mt., 252 ja 254.

55) Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikertomus 1918, 69; Etelä-Pohjanmaan Ns:n vuosikertomukset 1923, 6-7 ja 1924, 8; SNL:n vuosikirja V (1912), 33-34 ja 55; sama VII (1914), 75; kertojat maanviljelijä Jalmari Salo, Alavus, kouluneuvos Vihtori Mäkelä, Tampere ja opettaja Helmi Kuusisto, Tampere, s. 1893.

56) VMA, SAP I A b, Aukusti Ripsaluoma S.Alkiolle 19.3., 3.4., 4.10., 24.10.1924; 5.7. ja 10.10.1926; Martti Alpiranta S.Alkiotle 27.5.1924; M.E.Mäki, Aukusti Ripsaluoma, Nuorten Liitto 1947, 99; Hästesko, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia, 240-247; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 651-652; kertojat kouluneuvos Vihtori Mäkelä, Tampere, opettaja Martti Alpiranta, Helsinki ja M.E.Mäki, Laihia.

Pyrkijän kautta lehtimieheksi

1) Yrjö Alanen, Muistelmia Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran alkuajoilta. —Hietasen opiskelutoveri Alanen sanoo, että Hietanen melkein aina kehui Alkiota. Pyrkijä 23-24/1935: 671-672; K.E.Kahva, Yksityislyseon ensi vuosina. Vaasan lyseo 1880-1930, 106-107; Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I, 225.

2) Juho Hietanen, Nuorisoseuralehden alkuvaiheista. Pyrkijä 12/1909: 316; Veikko Hintikka, Juho Hietasen, nuorisoseuraliikkeen syntysanojen lausujan kotitalossa käymässä. Pyrkijä 6-7/1951: 148-149; S.A(lkio), Juho Hietanen ja nuorisoseuraliike. Pyrkijä 16/1911: 243; Santeri Alkio, Pyrintöjä Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta, 226-227; Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia, 215-216; J.H.Erkko, Uskonto ja kansallisuus. Ilmi& 1/1881; A-Meurman, Aikakausien henkiset taudit. Kirjallinen Kuukausilehti 6/I879ja Sama, Kristillisyys maailmaan eikä vain mamimassa. Kirj. Kuukausilehti 2/1880; Martti Jukola, J.H.Erkko I, 182 ja seur. — Alkion kirjeenvaihdosta uumoilee, että Kansan Lehti, joka »eli vain keväästä syksyyn», lienee saattanut ainakin em. Antilan taloudellisiin vaikeuksiin. Ks. Numminen, mt., 226.

3) Juho Ranta, Pyrkijän perustamiskokouksessa 1889 (7). Pyrkijä 211940: 29-30; Numminen pitää ilmeisenä, että Rannan kertomat tapahtumat sattuivat jo syksyllä 1888 asetetun komitean kokouksessa. Ks. Numminen, mt., 227, alav. 5. — Rantaa suunniteltiin kyllä päätoimittajaksikin, mutta nimenomaan Takala kirjoitti Alkiolle: »En luule Juho

Rantaa sopivaksi. Hänellä on liian vähän kokemusta sentään, kaikkine avuineen.. VMA, SAP I A aa), E.E.Takala Alkiolle 25.1.1889; Numminen, mt., 228.

4) HYK, Liakan kok. Santeri Alkio J.H.Kalalle 30.12.1889; Pyrkijä 1/15.2.1890; Santeri Alkio, Pyrkijä 20-vuotias. Pyrkijä 1909: 292; Numminen, mt., 229-230.

5) VMA, SAP I A aa), Alkio Takalalle 16.2.1892; Numminen, mt, 230-231.

6) VMA, SAP I A aa), Alkio Takalalle 16.1.1896; Numminen, mt., 231-232.

7) Niilo Liakka, Pyrkijä 50-vuotias. Pyrkijä 3-4/1940: 27-28; Sama, Santeri Alkio, 113-114.

8) IRK, Alkio N.Mecklinille 7.12.1896; VMA, SAP I A aa), Alkio Takalalle 7.8. ja 13.9.1897 sekä 7.2.1898; Eteläpohjalainen elämäkerrasto, 493; Liakka, nit., 112-113; Numminen, mt., 234.

9) Pyrkijä 1/1913: 6; Kustaa Harju, Alkio käytännöllisenä nuorisoseuramiehenä. Pyrkijä 1922: 133-134; Numminen, mt., 234-235.

10) Pyrkijä 2/1911: 23 ja 3/1913: 39; SNLA, Paimion kokouksen ptk 25-27.6.1903, 54-61; Harju, mk. Pyrkijä 1922: 134-135; Numminen, mt., 238-239.

11) IRK, Alkio Mecklinille 1.9.1900; Pyrkijä 3/1911: 37.

12) IRK, Alkio Kauppis-Heikille 28.7.1897; VMA, SAP I A aa), Sama Takalalle 1.5. ja 18.10.1899 sekä 9.11.1900; Pyrkijä 3/1911: 37.

13) VMA, SAP I A aa), S.Alkio E.E.Takalale 7.8.1898; Pyrkijä 9/1905: 266; Nokkala, Tolstoilaisuus Suomessa, 266-267; vrt. Linna, Täällä Pohjantähden alla I (1959), 239.

14) VMA, SAP I A aa), Alkio Takalalle 20.1.1903; Sama Niilo Mantereelle (Mecklinille) 9.5.1904; Pyrkijä 30-31/1910: 307 ja 3/1913: 65, 102 ym.; Numminen, mt., 249-251; Leinonen, Maalaispojan matkaanlähtö, 188.

15) MM. Pyrkijä 1/1893:23,1/1897:6, 11/1897:175 ja 179;2/189824 ja 43; 1/1899: 14 ja 411899 ym.; VMA, SAP I A aa), Alkio E.E.Takalalle 7.2.1899; Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikertomus 1904, 41-42.

16) VMA, SAP I A 1 a, K.Harju S,Alkiolle 93.1912, sisältää otteen Lauri Perälän kirjeestä Harjulle 7.3.1912; I A I b, Alpiranta Santeri Alkiolle 5.8.1920, 22.1921, 6.10.1922,18.10.1923; 29.2.1924, 3.3.1925; Suomen Nuorison Liiton kiertokirjeet 611923, 8/1923 ja kiertokirje »Pyrkijättömille» nuorisoseuroille 29.4.1926; Niilo Liakka, Pyrkijä 50 vuotta. Pyrkijä 3-4/1940: 26, 27-28; Ilkka 23.5.1954; Pyrkijä 6/1954: 180,

Santeri Alkio ja Ilkka

I) Torsten Steinby, Suomen sanomalehdistö. Historiallinen katsaus (1965), 63-64; Paavo Alkio, Isä kirjoittaa. Ilkka 230/31.81946; Sama, Santeri Alkio ja Ilkka. Ilkka 192/20.7.1966; Alli Rytkönen, Päivälehden historia II.

2) Palanen Vaasan suomalaisen sanomalehdistön historiaa. Ilkka 1482.7.1921 (Ilkan 15-vuotisnumero); A.H., Katsaus Vaasan sanomalehdistön vaiheisiin. Vaasa 23 A222.1913 sekä Vaasa 26/6.5.1906; Artturi Leinonen, Ilkan tie, 12; Kosti Könni, Vaasa 19(3-1.953), 12 ja 38.

3) HYK, Liakan kok, Santeri Alkio Niilo Liakalle 21.1.1906; VMA, SAP IV A 1, O.Ansas S.Alkiolle 103.1901 ja 13.4.1906; Leinonen, mt., 13-14; kertonut rehtori Iivari Rantalalle (Kristiina) maanviljelijä Eetu Hopiavuori, Ilmajoki, s. 1876.

4) HYK, Liakan kok. Santeri Alkio O,Ansaalle 143. ja 26.3.1906; VMA, SAP IV A 1, O.Ansas S.Alkiolle 29.3. ja 14,4.1906; Leinonen, mt., 15.

5) Isko Heikkiläinen (Santeri Alkio), Ilkan perustaminen ja ensi taistelut. Ilkka 29.6.1906; Pentti Kumnmäki, Etelä-Pohjanmaan sanomalehdistön vaiheita ja Ilkka-lehden perustaminen. Semin.esiteimä Jyväskylän yliopistossa 28.2.1.966.

6) Klemettiläkään ei kiistä Alkion antaneen Ilkalle nimeä, eikä oikeastaan muitakaan Alkion ansioita Ilkan perustamisessa. Mutta hän katsoo olleensa »spiritus rector» yrityksessä sanoessaan mm.: »Piti etsiä ja löytää uusi kyky, oikein murtava voima, mestari kynänkäyttäjä, jolla oli sana vallassaan, etevä kirjailija, rohkea totuuden puhuja, oikea poliittinen selvänäkijä ja terveen elämäntavan ymmärtäjä, joka tuntee yhteiskunnan kaikki puutteellisuudet ja tietää keinot niiden parantamiseksi, hengenmies, päätään kaikkia muita korkeampi. Tällaisia vaatimuksia asetin mielessäni tulevalle päätoimittajalle. Heti tuli mieleeni Santeri Alkio.» Niin Klemettilä nähtävästi mielessään kuvitteli kertoen, että tehtyään A1kiolle tästä lehtialoitteesta ehdotuksen: »Alkio häkeltyi. — Ei nyt. Ei vielä, ei se nyt voi käydä päinsä. Vielä ei aika ole sopiva, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa. — Ehdotus iski Alkioon kuin salama. Sellainen yllätys se oli hänelle.» Näin Klemettilä asian esittää mielikuvituksensa voimalla kertoen lopuksi, että »jo parin päivän perästä Alkio ilmestyi konttoriinsa Vaasaan ja oli asiasta innostunut». EMA, M.Klemettilä M.E.Mäelle 10A-1950; Klemettilan papereita ja asiakirjoja; KMA. Veter.ark.haast. n:o 4 (Rintala haastatellut M,Klemet0lää 9.51966); Alpo Salmela haastatellut Klemettilää 21.6.1966; Kustaa Hautamäki, »Ilkan» syntymätarinaa ym. Ilkka 71 D29.6.1916; Pentti Kurunmäki, main. semin.esit. Jyväskylän yliopistossa 28.2.1966.

7) Santeri Alkio, Tarinaa sanomalehtimiehen elämänkokemuksista. Lehtimies, Maalaisliiton sanomalehtimiesyhdistyksen julk. 1928, 5-6; Sama, Miten olen löytänyt elämänuran. Otava 1914,571; Leinonen, Ilkan tie (1956), 15; Urho Kittilä, Huomioita maalaisliiton synty- ja kehityshistoriasta. Heräävä Maaseutu VI, 16.

8) Ilkka 4/10.7., 26130.8. ja 28/4.9.1906 ja 17/31.1.1907 sekä 10226.8.1919; Vapaa Sana 101/3.9.19 ja 1112651906 sekä 3117.1.1907.

9) Soikkanen, Sosialismin tulo Suomeen, 125 ja 128-130; Rasila, Suomen torpparikysymys vuoteen 1909 (1961), 366-370, Pentti Kumnmäki, main. semin.esitelmä 28.2.1966.

10) Ilkka 148/2.7.1921. 15-vuotisnumero.

11) Ilkka I. näytenumem A ja B/20,4.1906; Seinonen, Ilkan tie, 20-23; Santeri Alkio, Tarkoituksemme. Näytenumero A/20.4.1906; KA, Veter haast. Alpo SalmelanM.Klemettilän haastattelu 21.6.1966; Kumnmäki, main. seminaarityö.

12) HYK, Liakan kok. Santeri Alkio E.E.Nordlundille 22.5.1906; M.Mikkola, Muistelmia yli kaksikymmenvuotiseita taipaleelta. Ilkan Joulu 1928, 36; Kustaa Hautamäki, »Ilkan» syntymätarinaa ym. Ilkka 71 B/29.6.1916; Maalainen, Silmät auki ja ajatellen. Vaasa 46,26.4.1906; Älkää myykö taljaa ennenkuin karhu on kaadettu. Vaasa 4813.5.1906; Vapaa Sana 4/11.4.1906; Helsingin Sanomat 80/6.4.1906; Leinonen, Ilkan tie, 20-23.

13) Ilkka 8.6.1906 (2. näytenumero); Ilkka 113.7.1906; EMA, Matti Sippola S.Alkiolle 3.12.1906; KMA, S.Alkio M.Luopajärvelle 13.3, ja 31.3.1908; Ilkan taloudellisesta kehityksestä. Ilkka 1482.7.1921 (15-vuotisnumero); Leinonen, mt., 30, 48 ja 57; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 161-162; kertoja maanviljelysneuvos Juho Koivisto, Kurikka, s, 1885.

14) Paavo Alkio, Isä kirjoittaa. Ilkka 31.8.1946; Sama, Halusin hetkeksi isän polvelle. Kyntäjä 6-7/1952: 127; Sama, Vuosikymmenien takaa. Isä ja Ilkka. Ilkka B130.6.1956; Santeri Alkio, Miten olen löytänyt elämänuran. Otava 1914, 571; Ilkan taloudellisesta kehityksestä. Ilkka 148/2.7.1921; Leinonen, mt., 30 ja seur.; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio.

15) Leinonen, Ilkan tie, 18 ja 32; Pentti Kurunmäki, Sanomalehtiosuuskunta Ilkan alkuvaiheiden tarkastelua. 1. harj.aine hum.kand. -tutkintoa varten Jyväskylän yliopistossa huhtik. 1966, 8; Santeri Alkio, Tarinaa sanomalehtimiehen elämänkokemuksista. Lehtimies. 1928, 6-7.

16) Ilkka 4/11.7.1906 ja 4820.10.1906; VMA, SAP III B 4 a), opettaja Job. Edv. Leppänen Kauhajoelta S.Alkiolle 7.9.1906; opettaja J.O.Sarvela Jurvasta Alkiolle 31,3.1908.

17) Ilkka 1/3.7.1906; 2/5.7.1906, 5/7.7.1906 ja 4/10.7.1906; Yrjö Alanen, Muistelmia Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran alkuajoilta. Pyrkijä 23-24/1935: 670.

18) Ilkka 63/6.6.1907 ja 8429.7.1907.

19) Useat lähteet Alkion papereissa mm., VMA, Alkion paperit III B 4 a); toim. J.V.Tuura (Suomen Uutistoimisto) Alkiolle 22.6. ja 16.7.1908; J.V.Tuura, Eduskunnan lehtimiehistä. Nykypäivä 8/1955.

20) VMA, SAP IV B 2, Juho Hollo S.Alkiolle 29.3.1906; 30.5.1907, 6.6.1907, 5.8.1908 ja 14.12,1908; 111B I a), Antti Haapala S.Alkiolle 4.5. ja 28.6.1907; Maamiehen joulu. Suomen Maalaisväestön Liiton julkaisu 1907, 30-31; Aulis J.Alanen, Ilmajoki v. 1809 jälkeen, 732; Leinonen, mt., 32; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 127,

21) VMA, SAP IIl B I, Antti Haapala Alkiolle 9.9.1906 ja 21.2.1907; I A, Osuuskunta Ilkan hallinnon ptka 28.6. ja

28.7.1907; Pentti Kurunmäki, main semin.esitelmä, Ilkan alkuvaiheista toimituksen ym. suhteen. Jyväskylän yliop. toukok. 1966, 9-10.

22) Ilkka 4/10.7.1906, 8/19.7.1906, 921.7.1906, 17/9.8.1906, 21/18.8.1906, 24/25.8.1906, 30/8.9.1906, 33/15.9.1906, 33/28.9.1906, 39/29.1906, 42/6.10.1906, 45/13.10.1906, 4820.10.1906, 57/10.11.1906, 6324.11.1906, 68/6.12.1906 ja 76/27.12.1906 ytn.

23) VMA, SAP III B 1 a), A.Haapala Alkiolle 5.7.1907, 10.9.1907, 19.9.1907 ja 8.10.1907; Auli Rintaluoma, Santeri Alkio sanomalehtimiehenä. Tutkielma kirjallisuudenhistorian ylintä kurssia varten. YKK, 42; prof. Artturi Leinosen haastattelu, suor. Pentti Kurunmäki.

24) VMA, SAP III B 1 a), Haapala Alkiolle 22.10.1907, 12.10.1909; 21.10.1909; UI B 4 a), Kustaa Hautamäki

Alkiolle 16,5.1909.

25) VMA, SAP III 4 a), Eetu Hopiavuori Santeri Aikiolle 16.9.1907; B 1 a), Antti Haapala Mikko Luopajärvelle 11.6.1908; KMA, Santeri Alkio Mikko Luopajärvelle 11.3.1908; Kyösti Kallio, Muistelmia maalaisliiton alkutaipaleelta. Lehtimies. Maalaisliiton sanomalehtimiesyhd. julk. 1931, 7; Eero Erkko, Muistelmia Päivälehden perustamisesta. Murrosajoilta, 582; I A, Osuuskunta Ilkan hallinnon ptk 28.6.1908; Ilkan talouden kehityksestä. Ilkka 1482.7,1921.

26) Heräävä Maaseutu I, 20; VMA, SAP III A 2 a), Kustaa Hautamäki S.Alkiolle 16.9.1908, 14. ja 17.10.1908 ja 20.12.1908; op. J.Lehtovirta Lappajärveltä 17.5.1908; Tompan Tuomo, Välähdyksiä Talonpojan Lehdestä ja sen perustajasta. Heräävä Maaseutu III, 90, 99-100. — U.Kittilä (Tompan Tuomo) antaa varsin myönteisen kuvan Anttisesta, joka yksinäisenä ilmiönä ei kuitenkaan saanut riittävää talonpojiston kannatusta.

27) VMA, SAP III B 4 a), Viljo Hytönen Santeri Alkiolle 21.11.1907; Silti Siven Santeri Alkiolle 10.4.1908; Jaakko Kivi Santeri Aikiolle 14.8.1908; Antti Juutilainen Santeri Alkiolle 1908 (marrask.) ja 6.11.1911; Paavo Susitaival, Aktivistit toimivat (1963), 15; Heräävä Maaseutu I, 20-21; Matti Lauerma, Jääkäripataljoona 27 (1966), 81.

28) VMA, SAP HI A 1, Kyösti Kallio Santeri Aikiolle 15.7.1908, päiväämätön, luult. elok. 1908, 5.9.1908,17.9.1908; III B 4 a), toim. Eero Eerola Tuusulasta S. Alkiolle 1.9.1914; Hannes Gebhard, Maalaissivistyksestä. Aika 3/1907, 254-258.

29) EMA, Emma Granholmin kirje 25.5.1908; Ilkka 1482.7.1921 (15-vuotisnumero); Vaasa 58/26.5.1921; vrt. Leinonen, Bkan tie, 47-52.

30) Santeri Alkio, »Syytettyjen penkillä». Ilkka 60/30.5.1908, 61/4.6.1908, 63/6.6.1908 sekä 1/2.1.1910; KMA, Alkio Luopajärvelle; VMA, SAP HI B 2, M.Luopajärvi S.Alkiolle 19.9.1907 ja 19.2.1908 ja 3.9,1908.

31) KKA, Santeri Alkio Kyösti Kalliolle 15.1.1911; Ilkka 4/10.7., 26/29.8. ja 31/4.9.1906 ja 13/31.1,1907 sekä 45/20.4.1907 ja 1/4.1.1910; Vapaa Sana 7/7.1.1907 ja 9/18.1.1907; Ilkka 148/2.7.1921 (15-vuotisnumero); vrt. Leinonen1 mt., 57-58 ja 60.

32) Ilkka 37/17.3.1910 ja 85/30.7.10; VMA, SAP III B 4 a), M.E.Mäki Santeri Alkiolle 27.8.1911 ja 12.2.1913; Eetu Hopiavuori Santeri Alkiolle 30.8.1911.

33) KMA, Santeri Alkio Luopajärvelle 12.8.1911; Mehiläinen 8/1962; Yrjö Koskinen, Kansallisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia I (1904), 517-520.

34) VMA, SAP IlI B I a), Haapala Alkiolle 19.5., 20.3.1911, 23.3.1912 (Leinosesta), 26.3.1912.

35) Ilkka 129/28.10.1909, 123/30.10.1909, 125/4.11.1909, 75/7.7.1910, 39/9.4.1910, 113/14.10.1910 ym.

36) KMA, Alkio Luopajärvelle 10.3.1910; vrt. Pirkko Rommi, Kansallisen kokoomuspuolueen murros 1920-luvun alussa. Hist. Aikakauskirja 1/1974: 22; Aikalaiskirja 218-219; Helsingin Sanomat 17.9.1909; Taimi Torvinen, J.R.Danielson-Katmari Suomen autonomian puolustajana (1965), 419-420; M.Klinge, Ylioppilaskunnan historia IB, 350-352; Mauno Jääskeläinen, Sortovuosista Tarton rauhaan. J.K.Paasikivi Suomen politiikassa, 48; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio.

37) VMA, SAP B 4 a), Rudolf Holsti S.Alkiolle Lontoosta 25.11.1909; 3.1.1910, 18.8.1010, 5.8.1911 ja 10.11.1911; Sama Tallinnasta Alkiolle 15.5.1925; Ilkka 128/10.11.1910; Werner Söderhjelm, Ulkomaat ja me. Murrosajoilta II (1918), 540-541; Lennart Gripenberg, Muutamia muistoja vuodelta 1903. Murrosajoiita 1 (1915), 6.

38) VMA, SAP III B 4 a, Holsti Alkiolle 3.1.1910, 6.8.1910, 19.8.1910, 29.8.1910 ja 11.10.1911; Holstin kirjoituksia » Lehtiä kansanvallan aapisesta. Nykyhetken suurimmat kumousliikkeet»; Ilkka 110/20.9.1910, 102/8.9.1911 ym.; Eino E. Suolahti, Gunnar Suolahti (1947), 283-284; Heikki Brotherus, Eljas Erkko (1973), 55, 61, 75 ja 102; vrt. mm. Nils Andrei’, Nordisk statkunskap (1963), 176.

39) Leinonen, Ilkan tie, 18-19; – Alkio ei kuitenkaan unohtanut pitkäaikaista toimintaansa yksityiskauppiaana, eikä aiheetta käynyt tämän ammatin harjoittajien kimppuun. Päinvastoin sanoo mm. Kytömaa, että maalaisliitto olisi varmaan esiintynyt melkoista ahdashenkisempänä »ellei sen alkusuunnan osoittamaa yksipuolisuutta ja suoraviivaisuutta olisi ollut lieventämässä perustajansa pitkäaikainen kauppiaskokemuss. Kauppias 2/1944; Aulis I.Alanen, Suomen maakaupan historia, 640 (nootti); Niilo Liakka, Santeri Alkio, 37.

40) VMA, SAP III A, Kyösti Kallio Santeri Alkiolle 2.7.1912, 14.6.1913, 12.10.1913, 3.2.1911, 27.8.1914, 5.4.1914, 146.1914, 12.7.1914 ja 24.8.1914; KKA, S.Alkio Kyösti Kallioile 102. ja 64.1914.

41) Väinö Tanner, Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa, 241; Eino E. Suolahti, mt., 277-278 ja 283-284 ym.; Antti Aho, Juhani Aho, 197.

42) VMA, SAP III B 4 a), opettaja Lauri Suksi Teuvalta S,Alkiolle mm. 16,5.1908 ja 7.2.1911; agr. A.E.Rautavuori Ilmajoelta S.Alkiolle 23.11.1913; J.Y.Kokko Alhosta Alkiolle 7.12.1911 ym. ja op. A.Tiittinen Jalasjärveltä Alkiolle 14.11.1906 ja op. N.C.Pihlström Vaasasta Alkiolle 4.7.1907; Paavo Korpisaari 5, Aikiolle Helsingistä 4.9.1908 ja Kotkasta 4.6,1911, 6.10.1911, 2.6.1912, 14.9.1912 ja 3.1.1913; KA, S.Alkio M.Luopajärvelle 23.3. ja 215.1910; Aikalaiskirja 1934, 335; Aulis J.Alanen, Etelä-Pohjalaisen Osakunnan historia 1908-1933, 13, 17, 20-23, 79, 84, 88 ja 92.

43) Aulis J.Alanen, Ilmajoki v. 1809 jälkeen, 176 ja seur., 880; Ilkka 58/1920,

44) VMA, SAP II B 4 a), Otto Antila S.Alkiolle 24.11.1911, 16.1.1912 ja 29.1.1913.

45) Leinonen, Ilkan tie, 18-19 ja 42; Auli Rintaluoma, Santeri Alkio lehtimiehenä. Tutkielma YKK:ssaylintä kurssia varten 1960; Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran vuosikertomus 1909, 50; Ilkka H/C, D ja F129.6.1916; J.V.Tuura, »Kotimaamme koko kuva», Aamulehti 327/3.12.1961; Kosti E. Könni, Vaasa 1903-1953, 65.

46) Jalo Lahdensuo, Ilkka. Aatteen mies (1922), 53-55; kertoja maanviljelysneuvos Talo Lahdensuo, Lapua, s. 1882; haastattelut KMA, Veter.ark. (Rintala) ja kirjoittaja 1.9.1972; VMA, SAP III B 4 a), Jalo Lahdensuo S.Alkiolle 17.9.1917 ja 17,8.1920.

47) VMA, SAP Ill A 3, Antti Virrankoski S.Alkiolle 2.5.1920, päiväämätön (1923?) ja 8.3,1924; Ilkka 561303.1920; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 856.

48) I A, Sanomalehtiosuuskunta Ilkan vuosikokouksen ptk 4.4.1908; EMA, Emma Granholm (sulhaselleen) 27.12.1907, 4.1.1908, 16.1.1908, 31.1.1908, 3.2.1908, 9.2.1908, 29.2.1908, 24.4.1908, 27.8.1908, 11.9.1908, 21.11.1908, 1,12.1908, 27.12. Ja 30,12.1908, 8.1.1909, 11.1.1909, 24.1.1909, 26.7.1909, 18.81909, 10.10.1909 ja 10.11.1909; VMA, SAP III B 2, Luopajärvi Alkiolle 12.9.1909, 28.10.1909, 1.3.1910 ja 123.1912; III B I a), Haapala Alkiolle 1.9.1909.

49) Santeri Alkio, Miten olen löytänyt elämänurani. Otava 1914, 571; Eino Salmelainen, Kun olin nuori (1964), 237-239; Sama, Aiottiin papiksi, jouduin teatteriin (1954), 103, 114jasear.; Ilkka 37/102,1920; kertoja teatterineuvos Eino Salmelainen, Tampere, s. 1893; vrt. Kuka kukin on 1970, 898; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio.

50) Artturi Leinonen, Alkio toimituksessa. Lehtimies 1931, 9; Sama, Sen se maksaa. Aatteen mies, 67-68.

51) Ilkka 7/19.1.1915, 31/16.3.1915, 2/8.1.1916, 3/11.1.1916, 6820.6.1916 ja 70/27.6.1916.

52) VMA, SAP Ill A 5, Aarne Vuorimaa S. Alkiolle Lontoosta 18.9. ja 19.10,1919.

53) VMA, SAP III A 5, ulkoministeriön sanomalehtiosasto S.Alkiolle 9,12.1920; S.Alkion kirjekonsepti samalle toimistolle joutuk. 1920. – Diplomaatti-tarjokkaiden valinnasta kirj.vaihtoa: Ulkoministeriö S.Alkiolle 12.11.1924 (sisältää lyhennykset hakijain ansioluetteloista); S.Alkio ulkoministeriölle Laihialta 25.11.1924 (jälj.) – Alkio ei kerinnyt saapua valintatilaisuuteen Helsinkiin. – Ilkka 15.1.1920 ym.; VA, S.Alkion pvk 2.10. ja 21.103921; Juhani Mylly, Maalaisliitto ja ulkopolitiikka Suomen itsenäistämisestä 1920-luvun loppuun. Poliittisen historian lisensiaattityö Turun yliopistossa 1972, wit. siv. 57-59 ja 114-115; Georg Schauman, Valtiomuototaistelu Suomessa 1918 (1924), 113 ja sour.

54) VMA, SAP III A S, R. Holsti S. Alkiolle Haagista 27.7.1922 ja Tallinnasta 23.10.1923; SKS, Holstin kok. Alkio Holstille 25.1.1925. – Mainita sopii, että Lontoosta tuli myöhemminkin Alkiolle sekä valituksia – erityisesti kovin ruotsikko-lähettilåstä O.Donneria vastaan – että selityksiä itse lähetystöstä ja muiltakin asiantuntevilta, mm. sk.ylipäällikkö Lauri Malmbergin Lontoossa oleskelevalta äidiltä, aktivistina tunnetulta Aino Malmbergilta. – Aino Malmberg Alkiolle 26.7., 17.7, ja 6.8.1924, 6.7.1925 ja 28.10.1929; Hugo Valvanne Lontoosta Alkiolle 9.7.1924; rva San(dra) Gummerus Lontoosta Alkiolle 29.11.1924; Ilkka mm. 20.4. ja 29.4.1924.

55) SKS, Holstin kok. Alkio Holstille 83.1925 ja 5.9.1927.

56) VMA, SAP III A 5, Hjalmar Procope S.Alkiolle 21.8., 11.9., 2.12. ja 10.12.1924; 5.8. ja 12.9.1927; 16.9.1928; 12.3. ja 28.3.1929; Aikalaiskirja 1920, 360 ja Sama 1934, 525.

57) VMA, SAP Ill A 1, Kyösti Kallio S. Alkiolle 22.3.1923; III A 5, Emil Hynninen Roomasta S.Alkiolle 183.1926;

Harri Holma Berliinistä S.Alkiolle 2.6.1926. – Myös nuori Aarne Vuorimaa kirjoitteli ahkerasti Alkiolle mm.

Varsovan sopimuksesta, »pirtusodasta» yms. pitäen Alkiota erityisesti Itämeren politiikan tasalla. – VMA, SAP III A 5, Aarne Vuorimaa Lontoosta Alkiolle 18.9.1919, 2.11., 4.11., 20.11.1919; Helsingistä ym. 5.1. ja 14.1.1920; Pariisista 8.8.1920 ja 23.9.1920, 3.5., 12.9. ja 21.9.1923; Genevestä 2.2., 6.3., 11.3., 12.4. ja 26.5.1924; Genevestä 15.10.1927; Tallinnasta 30.5. ja 18.6.1928; Ilkka mm. 135/15.6.1923, 217/20.9. ja 244/22.20., 257/6.11. ja 276/28.11.1924 sekä 288/13.12.1924 ja 123/3.6.1925.

58) Aikalaiskirja 1920, 206; Heikinheimo, Suomen elämäkerrasto, 364; Bergholm, Sukukirja I, 695-697; E.E.Kaila, Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvulla. Historiallisia tutkimuksia XV, Helsinki 1931.

59) Ilkka 14529.6.1920; ks. esim. Mannerheimin muistelmat I, 282-283; Aulis J.Alanen, Armeijan puhdistusoperaatio ja ns. Wilkama-kriisi. Eräitä näkökulmia. Historiallinen Aikakauskirja 4/1975, 296-197; Heikki Nurmio, Vapaussodan päämajan perustamisvaihe. Sotilasaikakauslehti 1938, 6-8 ym.

60) Suomen asetuskokoelma 1919, n:o 114; S.Alkio, Armeijamme upseeristo. Ilkka 16623.7., 16724.7, ja 16826.7.1920.

61) VMA, SAP III B 3 a), E.E.Kaila S.Alkiolle 29.7., 2.8., 10.8. ja 20.8., 24.8., 28.8.1920 ja 13.5.1921; IIl B 4 a), L.Pohjanheimo S.Alkiolle 17.7., 15.9., 18.9.1919 ja 23.6. ja 8.8.1920; Helsingin Sanomat 15.4.1919; Leinonen, Ilkan tie, 116.

62) Hufvudstadsbladet 9.6.1921; »Eräs tapaus Helsingin politiikassa», Ilkka 20.6.1921; Sama, »Kenraali Waldenin periaatteellinen kanta». Ilkka 21.6.1921; VMA, SAP Ill B 3 a), E.E.Kaila S.Alkiolle 22.6.1921; Alanen, mk. Hist. Aikakauskirja 4/1975, 297; N.V.Hersalo, Suojeluskuntien historia 11 (1962), 99 ja 102-103. — Hersalo valittaa, että v.Gerichin tapaus »fietsoi poliittisia ja kielellisiä intohimoja siten vahingoittaen suojeluskuntajärjestöä». — Lehdistöstä päätellen näin lienee ollutkin laita. Ks. esim. Svenska Tidningen 1.4.1921 ja Iltalehti 67/22.3. ja 72/31.3.1921; Ilkka 98/20.4., 164/21.7., 173/1.8. ja 232/8.10.1921.

63) VMA, SAP III B 3 a), Kaila Alkiolle 24.10.1922; 28.2.1923 ja 14.11.1923; Ilkka 259/8.11.1922, 6/9.1., 44/9.1., 44/22.2. ja 265/14.11.1923.

64) Ilkka 105’8.5. ja 116/21.5.1924; VMA, SAP BI B 3 a), E.E.Kaila S.Alkiolle 22.5. ja 22.6.1924; Lauri Hyvämäki, Aktivistit ja Pietarin retki. Hist. Aikakauskirja 3/1972, 204; Martti Koskinen, Kenraali Wilkaman kiistelty ura. Helsingin Sanomat 31.3.1974; Kansallinen elämäkerrasto V, 625; Suomen elämäkerrasto, 826; Aikalaiskirja 1920, 507; Aulis J.Alanen, Armeijan puhdistusoperaatio ja ns. Wilkama-kriisi. Eräitä näkökulmia. Hist. Aikakauskirja 4/1975. 297-298; Paavo Virkkunen, Itsenäisyytemme alkuvuosikymmeniltä, 244.

65) E.E,Kaila, Mitä on tapahtunut? Sana ja Miekka 1/1924, 22 ja 3/1924; Ilkka 29.2.1924 (S.Alkio) »Holman komitean mietinnön tulo julkisuuteen». Varatuomari H.Holman johdolla toimiva komitea antoi jo helmikuun puolivälissä 1924 tietoja armeijan puhdistuksesta lausuen mm.: »Nuorempien upseerien kansallisen ja yleisen mielipiteen mukaan venäläisten upseerien paikka ei ole armeijassa.» Ilkka 31/7.2., 37/14.2., 71/26.3. ja 99/30.4.1924, 105/8.5., 116/21.5.1924 ja 3.6.1924; VMA, SAP 1B B 3 a), E.E.Kaila S.Alkiolle 4.6.1924; Alanen, ma. Hist. Aikakauskirja 4/1975, 305.

66) VMA, SAP Ill B 3 b), Johannes Tamminen Alkiolle 19.1.1921, 24.1.1921, 10.12.1922, 17.12.1922,20.12., 21.12. ja 29.12.1922; 11.1., 19.1., 23.1., 25.1., 1.2., 4.2., 18.2., 21.2., 22.2., 26.2„ 6.3., 20.3., 14.3., 16.3., 18.3., 19.3., 28.4., 9.5. ja 7.6.1923; B 3 a), Kaila Alkiolle 12.1., 26.1. ja 29.1.1923; Ilkka 25/31.1., 4726.2., 54/6.3., 63/16.3., 65/18.3., 6620,3., 9728.4. ja 128/23.3.1925; Hufvudstadsbladet 31/2.2.1923; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio; vrt. Alanen, ma. Hist. Aikakauskirja 4/1975, 308.

67) VMA, SAP III B 3 b), Tamminen Alkiolle 15.10.1923, 6.5. ja 6.8.1924; Iikka 31/7.2., 37%14.3., 71/26.3., 98/29.4., 99/30.4., 105/8.5. ja 241/18.10. sekä 242/20.10.1924 sekä 21/28.1.1925; Svenska Pressen 17/22.1.1925; Hufvudstadbladet 31/22/22.1.1925; Uusi Suomi 20/24.1.1925; Helsingin Sanomat 22/23.1.1925 ja Suomen Sosialidemokraatti 17/22.1.1925. — Erikoisesti asiaa käsitteli vielä Helsingin Sanomat, jossa oli pääministeri Ingmanin selvitys. Siinä astuttiin hienovaraisesti tukemaan Nenosta. Ingmankin sanoi, ettei ruotsinkielisten upseerien isänmaallisuutta voi asettaa kyseenalaiseksi — eikä ruotsinkielisten osuutta kadettikoulussa vähentää — mitä mm. Santeri Alkio ja Kaila olivat vaatineet. — vn. Alanen, ma. Hist. Aikakauskirja 4/1975, 309.

68) VMA, SAP III B 3 A), Kaila Alkiolle 26.3.1925 ja 17.1.1925, 4.2.1926 ym.; Ilkka 67/23.3. ja 86/17.4.1925; Maakansa 87/17.4.1925; Helsingin Sanomat 103/17.4.1925; Sosialidemokraatti 87/17.4.1925; Uusi Suomi 87/17.4.1925; Hufvudstadsbladet 104/17.4.1925 ja Svenska Pressen 87/17.4.1925; Lauri Kristian Relander, Presidentin päiväkirja I, 97, 10Q 245, 288, 348, 350, 378, 381-382; II, 88-89, 91, 103, 119, 120, 132-134, 378, 381, 382; Ilkan (Alkion) reaktiot Wilkama-kysymyksessä tuntuisivat melko ihmeellisiltä, ellei tietäisi Kailan informaatioista, jotka pitivät Alkion myös vastapuolen tasalla — jopa vihdoin siirsivät hänet sen linjoille. Ks. Ilkka 69/26.3.1925, 108/14.5.1925 ja vielä 11525.5.1926 — tässä Alkio kieltäytyy uskomasta W:n niskoittelua eron syyksi — ja vihdoin 118/28.5.1926 —jossa Alkio mukautuu Wilkaman eroon. VMA, SAP III B 3 a), Kaila Alkiolle 9.1.1925 —väittää jopa Wilkamaa, Bergiä ja Palmrothia »ala-arvoisiksi upseereilcsi» — 20.1.1925; 30.3.1925, 1.4.1925 ja 4.6.1926; Martti Keskinen, Kenraali Wilkaman kiistelty ura. Helsingin Sanomat 88,31.3.1974; Alanen, ma. Hist. Aikakauskirja 4/1975, 310-311; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio.

69) VMA, SAP Ill B 3 a), Kaila Alkiolle 9.7., 7.7. ja 28.11.1925; 29.7.1926; 4.10.1928, 11,10.1928, 12.3.1929, 7.10.1929, 31.10.1929.

70) Tilanpuutteen vuoksi on tämän amerikkalaisen avustajakunnan lähempi selvittely — joka kyllä laajahkosti käsitteli suurelta osalta vain keskinäisiä ratoja ja arvovaltakysymyksiä mm. mainitun Potin ja pääkonsuli Aaltion välillä, jätettävä Ilkka-lehden suunniteltuun 75-vuotishistoriaan. VMA, SAP III B 4 b, mm.: Charles Potti, Ashtabula Harbour, Ohio USA S.Alkiolle 18.2.1919 ja 13.10.1926; Carl Salminen, Duluth USA S.Alkiolle 24.12.1926 ja 7.2. ja 21.2.1929; pääkonsuli Aaltio, New York USA S.Alkiolle 9.7.1927; III B 4 a, iil.tri Toivo T.Kaila S.Alkiolle Tukholmasta 22.7.1919.

71) Ilmari Turja, Profeetta oamlla maallaan. Uusi Kuvalehti 22/8.6.1962; Sama, Herrojen kanssa marjassa (1974), 62-66, 77-79; kertoja professori Ilmari Turja, Helsinki, s. 1901.

72) Paavo Alkio, Vuosikymmenien takaa. Isä ja Ilkka. Ilkka B/30.6.1956; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio, Laihia, s. 1902.

73) Aarne Mattila, Hyvä ihminen. Heräävä Maaseutu III, 84-87.

74) VA, S.Alkion pvk 2.8.1919; toimittaja Paavo Tuomarin muistio toimittaja-ajastaan Ilkassa ja Alkiosta; kertoja toim. Paavo Tuomari, Espoo (Laihia), s. 1904; Paavo Alkio, mk. Ilkka B/30.6,1956.

75) VMA, SAP III A 4 a), pastori Antti Kukkonen S. Aikiolle 10.4.1923; KMA, Frans Kärjen eduskuntaraportteja Alkiolle 1.2.1926 ja 22.11.1926; Lauri Kr. Relander, Presidentin päiväkirja II (1968), 220-222 ja 488; kertoja professori Ilmari Turja.

76) KLA. S.Alkio Artturi Leinoselle 16.9.1924; kertoja Paavo Alkio.

77) Tompan Tuomo (Urho Kittilä), Ottakaa aatteita mukaan evääksi matkallenne. Lehtimies (Maalaisliiton Sanomalehtimiesyhdistyksen julk.) 1931, 35-37; kertoja opetusneuvos Urho Kittilä, Helsinki.

78) Vihreät neekerit. Katsaus Maalaisliiton-Keskustapuolueen lehtimiesten 50-vuotistoimintaan (1971), 2-4; VMA, SAP III A 2 a), I arc. Hiekkala S.Alkiolle 25.2.1925; KMA, Maalaisliiton keskushallituksen ptk:t 23.5.1918, 24.9.1923 ja 4.9.1927; Maalaisliiton keskushallinnon, ryhmän valtuuskunnan, lisätyn puoluehallinnon sekä maalaisliiton sanomalehdistön edustajain yhteisen neuvottelukokouksen ptk säätytalolla 26.-27.1.1924; PA, Anna Alkion pvk 27.12.1924.

79) Santeri Alkio, Sanomalehtimies kesämatkoilla (1928), 3-4; PA, Anna Alkion pvk 313.1919; VA, S.Alkion pvk 15.5.1922.

80) Alkio, mt., 156 ja seur.; kertoja Paavo Alkio; vrt. Egon Friedell, Uuden ajan kulttuurihistoria II, 261-262.

81) KLA, S.Alkio Artturi Leinoselle 14.3.1928; kertoja Paavo Alkio.

82) Karhuvainion Esa (Artturi Leinonen), Karhuvainion Esa saa moukarin ottahansa. Ilkka 295.1958, Artturi Leinonen, Alkio toimituksessa. Lehtimies 1931, 10; Sama, Ilkan tie, 81-83.

Santeri Alkio politikkona

1) Suomen Virallinen Lehti 153/7.7.1890; Uusi Suometar 155/9,7.1890; Aamulehti 155/9.7.1890; Juhani Aho, Ennen ja nyt. Päivälehti 155/9.7.1890; Kansanvalistusseuran Kalenteri 1891, 207-208, 210, 213 ja 215; Anna-Mari Sarajas, Viimeiset romantikot (1962), 156-157; Matti Poutvaara, Postia sortokaudelta (1973).

2) VMA, SAP IV B 1, E.Erkko S.AIIdole 25.10.1889, 22.121889; 8.2., 10.2., 6.5., 1.6, ja 14.9.1890; 28.2.1891; 25.7.1892; 25.9.1893; 13.4.1894; 3.7.1896; 27.10. ja 11.11.1898;19.1. ja 6.3.1900; Alli Rytkönen, Päivälehden historia II, 341; Pohjalainen 22/17.3.1891; Ilkka 30/89.1906.

3) Viljo Hytönen, Talonpoikaissäädyn historia I (1923), 146 ym.; K.R.Brotherus, Katsaus Suomen valtiollisen järjestysmuodon historialliseen kehitykseen (1945), 65, 75-76 ja 79; Pohjalainen 6/16.1.1894.

4) PA, Helsingin nuorten suomalaisten (psta Eero Erkko) kiertokirje 8.11.1894; lu te »nuorten» ohjelmaluonnoksen jäljennös, jossa påällek rjoitus: »Huora. Tämä ehdotus ei ole julkisuuteen aijottu vaan tarkoitettu yksinomaan hra A.Hlanderin tarkastettavaksi.» — Erkolla oli jo 1891 »Nuori Suomi.-joulualbumissa ohjelmaluonnos, joka kehotti laillisuustaisteluun ja kansan yhtymiseen. Pirkko Rommi, Myöntyväisyyssuunnan ideologia. Venäläinen sortokausi Suomessa (Hist. Aitta 14.1960), 99.

5) PA, main. »nuorten» ohjelmaluonnos; S.Filander (Alkio) Eero Erkolle Laihialta 13.11.1894.—Näyttää siltä, että Alkion käsitys molempienkin suomalaisten puolueiden varsinkin »nuorten» — viilentyneestä asenteesta kielikysymykseen pohjautuu näin varhaisiin aikoihin; Ilkka 1/3.7.1906.

6) PA, nurin. »nuorten» ohjelmaluonnos ja S.Filanderin (Alkion) kirjelmä Erkolle 13.11.1894. —Tapansa mukaan Alkio vastasi mahdollisimman pian ja »ilman sarvia ja hampaita».

7) KJ.Stählberg, Åänioikeushikkeistä (1895); Pohjalainen 124/19.10.1895; Sama 20/152. ja 21/18.2.1896.

8) VMA, SAP IV A I, M.Helenius(Seppälä) S.Allole 8.5. ja 2.6.18%; IV B 2, A.Järvenpää S.Alkiolle 29.6. ja 4.7.1896; Työväenyhdistysten ptk:t 1896,11, 26,132 ja 134-135; Soikkanen, Sosialismin tulo Suomeen, 22-23, 48-50 ja 52-53; mm. Manninen, Suomen kansan ajantieto, 308-310; vrt. Paavo Virkkunen, Agathon Meurman III (1957), 286 ja seur.

9) VMA, SAP I A aa), Alkio E.E.Takalalle 9.11.1894 ja Eero Erkolle 6.7.1896; Pohjalainen 52/85.1894 ja 6411896; PA, Anna Alkion pvk 16.12.1894.

10) Pyrkijä 3/1899; 67; Pohjalainen 6021.4.1899.

11) VMA, SAP I A aa), S.Alkio E.E.Takalalle 27.9.1899; Eino Jutikkala, Suomen talonpojan historia (1958), 410 ja sent; Työmies 52/1899; HYK, Z.Castrtnin kok., S.Alkio Z.Castrtnille 24.4.1899; Pohjalainen 42/17.3.1899 ja 66/2.5.1899.

12) Santeri Alkio, Onko maattomillakin isänmaa. Kyläläisten kirjasia 6, 1; Pohjalainen 4728.3. ja Ilmoituslehti (Ansaan) 12.8. ja 16.8.1899. — Pohjalaisen (n:o 47) mukaan Iipponen selvitteli Pietarin matkaansa Laihian ns.talolla 29.3.1899 ja seuraavana päivänä Isonkylän koululla.

13) Alkio, mt., 6, 7 ja 15; Viljo Rasila, Suomen torpparikysymys vuoteen 1809, 191; Alkio, Nuorisoseurakirja, 73 ja 198-199; HYK, Z.Castrenin kok., Alkio Zachris Castrenille 24.4.1899 ja 25.10.1899.

14) IRK, Alkio Niilo Mantereelle 1.9.1900; KVA, Alkio Arvi Grotenfeltille 10.2.1900; Alanen, Etelä-Pohjalaisen Osakunnan historia 1908-1933, 107-108; Paavo Virkkunen, Kahden sataluvun vaiheilta, 191-198.

15) VA, Suomalaisen Nuijan nimikirja n:o 82; ptk:t 16.4. ja 28,4.1901; HOA,’ptk 11.5.1901; O.W.Kuusinen, Kertomus allekirjoittaneen toiminnasta Hämäläis-Osakunnan ns, stipendiaattina kesällä v.1901; Sama, Nuorisoseurat ja sosialismi. Työmiehen illanvietto 33/1905: 259; John H.Hodgson, Den rode eminensen (mots.), 11-13 ym.; Alanen, Hannes Gebhard, 245; Paavo Tuomari, Puhujana voimallinen, ministerinä tiukka. Santeri Alkio Leo Harmajan muistelemana. Ilkka 311/19.12.1973; kertoja Paavo Tuomari.

16) IRK, Alkio Kauppis-Heikille 21.5.1899; VMA, SAP I A aa), Alkio E.E.Takalalle 8.5.1903.

17) Einar W.Juva, Laiton asevelvoiisauslaki, kutsuntalakko yrn. Venäläinen sortokausi Suomessa (1960), 65; Laki 12.7.1901, 2. mom.; Pirkko Rommi, Yrjö Koskisen linja, 298-299; A.R.Cederberg, Suomen uusinta historiaa (1943), 57; Eino Pennanen, Taistelujen kirja I, 294-300.

18) Rommi, mt., 314-315; Danielson(-Kalmari), Mihin suuntaan?, 39-41; Parmanen, mt., 462 ja 563-564; vrt. Anna-Mari Sarajas, Viimeiset romantikot, 164, 168 yrn.; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio; SA:n kotiark.

19) Pappien asenne saattoi olla hyvin ratkaisevaa laatua. Kagaali kääntyikin erityisellä kirjelmällä heidän puoleensa kehottaen mm. etteivät papit lukisi laittomia kutsuntakuulutuksia saarnatuolista. Kortesjärvellä menettely ainakin tehosi. Sen sijaan pitäjäläiset aikanaan toimittivat Saksaan 40 jääkåriä, prosentuaalisesti maamme pitäjistä eniten. Adolf Törngren, Muistelmia matkalta Venäjälle keväällä 1904. Murrosajoilta I, 359; Parmanen, mt. II, 490 ja 494; Eino Murtorinne; Papisto ja esivalta routavuosina 1899-1906 (1964), 133; TMA, K.Bsterbladhin kok. Et.Pohjanmaan historiaa 1800-luv. k. 4. Historiallinen katsaus; kertojat rovasti Yrjö Alanen, Kurikka, s. 1860, KMA, Veter.ark. maanvilj.neuvos E.M.Tarkkasen ja kunnallisneuvos J.Kahran, mol. Laihialta, haastattelut (Elias Rintala), kirjoittajan suor. J.Kahran haast. clok 1973; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio.

20) Parmanen, mt. III, 472-473, 594; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 230-231, 552, 611-612 ja 636-637; hovioik. presidentti Paavo Alkio Laihialta kirjoittajalle 13.8.1974, sisältää main. lentolehtisten ym. salaisen kirjallisuuden luettelot. Kirjoittaja on nähnyt niitä S.Alkion kotiarkistossa. Maininta Louise Nordlingilta sisältyy Vapaisiin Lehtisiin. Ks. myös Juva, mk. Venäläinen sortokausi Suomessa, 67; kertojat Paavo Alkio ja kunnallisneuvos J.Kahra, Laihia.

21) PA, Johtajatar Naemi Ingman Vaasasta S.Alkiolle Laihialle 20.3.1902; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 230-231; Ilmoituslehti (Pohjalainen) 26.8.1899.

22) KVA, Santeri Alkio Z.Castr6nille 27.1.1902; VMA SAP I A aa), S.Alkio E.E.Takalalle 8.5.1903; KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 26.2.1903; Numminen, Suomen nuorisoseuraliikkeen historia, 575-576.

23) KVA, Alkion kopiok. S.Alkio Jenne Poutalalle Liminkaan 4.2.1903; Numminen, mt., 566-567; Danielson, Mihin suuntaan?, 60-62; Alanen, Hannes Gebhard, 375 ja seur.; Nemo, Seistäkö vai väistyä.

24) PA, S.Alkio Takalalle 8.5.1903; PA, main. Laihian Työväenyhdistyksen kokousptk:n ote 28.5.1908; Vapaa Sana 3.9.1906 ja 8/18.1.1907; Ilkka 37/1906. — Kokoukset pidettiin Laihian ns.. talolla ja eräissä Potilan taloissa main. lehtien mukaan. — KMA, T.Tammilehto, Poimintoja Laihian Työväenyhdistyksen toiminnasta vuosilta 1905-1945 (1945); Paavo Tuomari, Santeri Alkio, 58; M.E.Mäki, Santeri Alkio, 143; vrt. Soikkanen, Sosialismin tulo Suomeen, 21 ja seur., erit. 23, 120 ja 90. — Soikkanen on kiinnittänyt huomiota nimenomaan Ilmajoen Työväenyhdistyksen wrightiläiseen luonteeseen, sillä oli varsin samantapainen ohjelma kuin Laihian vastaavalla, liittyipä Ilmajoen Työväenyhdistys jäseneksi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuraan. — Alanen, Ilmajoki v. 1809 jälkeen, 695; KMA, Veter.ark. maanvilj.neuvos E.M.Tarkkasen haastattelu; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio, Laihia.

25) Pohjalainen 19/13.2.1896, 20/15.2. ja 21/18.2.1896; Päivälehden muisto (1929), 136-137; Alli Rytkönen, Päivälehden historia II, 336; Tuomari, mt., 62-63; Liakka, Santeri Alkio, 122-123.

26) Työväenyhdistysten kokouksen ptk 18%, 15, 29, 132-135 ja 321; Työväen Kalenteri IV (1896), 66; Päivälehti 10.7.18%; Pohjalainen 15.2. ja 9.7.1896.

27) Jarl v.Schoultz, Bidrag t81 belysande af Finlands socialdemokratiska partiets historia I (1924), 103-104; Työväen Kalenteri IV (1896), 65-66; Leo Mechelin, Uusi hallitusmuoto. Murrosajoilta I, 102.

28) Hytönen, mt., 260-279; J.V.Tuura, Valtiosäädyistä yksikamariseen eduskuntaan. Uusi Suomi 19020.7.1947; Sama, Yksikamarinen eduskuntamme. Onnistunut hyppäys tuntemattomaan. Suomen Kuvalehti 29/26.7.1946.

29) S.Ivalo, Eräs kevätyö porvarissäädyssä. Murrosajoilta I, 214-215. Ks. Uuno Tuominen, Ulkopuoliset painostustekijät ja valtiopäivätoiminta. Suomen kansanedustuslaitoksen historia TV, 403.

30) L.A.Puntila, Suomen poliittinen historia 1809-1955 (1965), 73-76 ja 77; A.Manninen, Suomen kansan ajantieto, 332-334; J.V.Tuura, Valtiosäädyistä yksikamariseen. Uusi Suomi 190/20.7.1947.

31) Ks. mm. Yrjö Ruutu, Suurlakko. Suomen Historian Aina III, 98 ja seur.; Parmanen, Taistelujen kirja IV, 464; Puntila, mt., 76-77; Artturi Leinonen, Maalaispojan matkaanlähtö (1960), 175.

32) Pohjan Poika 6427.11.1905; Puntila, mt., 77; Brotherus, mt., 79.

33) Parmanen, Taistelujen kirja IV, 707 ym.; Matti Lauerma, Kuninkaallinen Preussin jäakäripataljoona 27 (1966), 29; Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa (1960), 19; Vaasa 79/20.7.1908; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 407-409, 707 ym. — Aktivistien kokouksia pidettiin 1905-06 enimmäkseen ruotsalaisen tyttökoulun rehtorin, rohkean Augusta Krookin luona, joka oli vielä Naemi Ingmaniakin innokkaampi. Aseidenkuljetuksessa kunnostautuivat erityisesti Kurikan Leidenius-Leikko -veljekset. Henki näyttääkin tässä Matti Reinikan pitäjässä olleen paljon kiihkeämpi kuin esimerkiksi Laihialla, jossa sekä vanhasuomalainen Mikko lipponen että Alkio pidättelivät elleivät suorastaan tuominneet tällaista toimintaa. Kertoja maanvilj.neuvos Juho Koivisto, Kurikka, s. 1885; vrt. myös Edv.Hjelt, Suomen taistelu kansallisen vapauden ja valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Suomen vapaussota I (KJ.G.), 4..

34) S.Alkio, Miten olen löytänyt elämänurani. Otava 1914, 571; Olavi Seitkari, Eduskuntauudistus 1906. Suomen kansanedustuslaitoksen historia V (1956), 417 yin.; Sama, Eduskuntauudistus, Suomen historian käsikirja II (1949), 380; J.V.Tuura, Valtiosäädyistä yksikamariseen eduskuntaan. Uusi Suomi 190/20.7.1947; Sama, Yksikamarinen eduskunta. Suomen Kuvalehti 29/21.7.1947; Y.K.Laine, Suomen poliittisen työväenliikkeen historia I (1945), 282; Antero Jyränki, Perustuslakimme ja yhteiskunnallinen murros, 102-103.

35) Olavi Seitkari, Eduskuntauudistus 1906. Suomen kansanedustuslaitoksen historia V (1958), 40, 46, 47; Eino Jutikkala, Luentoja Suomen valtiojärjestyksen historiasta, 98. — Merkillepantavaa on, että Lauri Ingman kannatti Alkion tavoin yksinkertaisia enemmistövaaleja. Hänenkin mielestään suhteelliseen vaalitapaan »hyppäämisessä» piili vaara että syntyisi jännitystä kaupungissa olevien agitaatiokeskusten ja maalaisväestön välillä. Ja viimeksimainittu muodosti kuitenkin kansamme tärkeimmän osan, I. arveli. »Sen kunnosta kelpoisuudesta, sen työstä ja toimesta riippuu enemmän kuin mistään muusta kansamme tulevaisuus», Ingman päätteli. Aleksi Lehtonen, Arkkipiispa Lauri Ingman. Kaksi piispaa (1935), 23.

36) Seitkari, mk. Suomen kansanedustuslaitoksen historia V, 47, 72, 80, 81; Vaalilaki 1906, $$1 ja 33; Jutikkala, mt., 101.

37) Seitkari, mk. Suomen kansanedustuslaitoksen historia V, 84-85, 91, 93 ja seur.

38) Olavi Borg, Suomen puolueet ja puolueohjelmat 1880-1964 (1965), 76 ja seur.; Liakka, Santeri Alkio, 63; Martti Ranta, Toivoiko Alkio agraari- vai yleispuoluetta. Suomenmaa 30.1.1971; (S.Alkio) Amerikan maalaisliitto. Ilkka 98/30.4.1921; ks, myös (Kustaa Vilkuna), Maan puolesta. Urho Kekkosen puheita ja kirjoituksia 1938-1955 (1955), 53. — Alkio myötäili Ruotsin bondeförbundetia — vuodesta 1957 centerpartiet (keskustapuolue) — siitäkin syystä, että liitto ajoi johdonmukaisesti myös maataloustyöntekijäin aseman parantamista. Vrt. Nils Andrea, Nordisk Statskunskap (1963), 177.

39) Urho Kittilä, Pikapiirtoja maalaisliiton syntyvaiheista. Heräävä Maaseutu III, 18; Pohjan Poika 19114.8., 40/2.10. ja 46/16.10.1915; Vaasa 96/26.8.1905; Uusi Suometar 187/15.8.1905.

40) Kittilä, mk. Heräävä Maaseutu In, 18-19 ja 26; Helsingin Sanomat 33/10.2.1916; Vaasa 16/10.2. ja 17/13.2.1906; Viljo Rasila, Suomen torpparikysymys vuoteen 1909, 338-340; VA, SPA, puoluekokouksen ptk 29.-30.12.1905; puoluevaltuuskunnan ptk 13A.1906; 011i Strang K.N.Rantakarille 15.8.1915 ja Hj.Räisänen Rantakarille 11.10.1905.

41) IGttilä, mk. Heräävä Maaseutu III, 18-19 ja 36; Helsingin Sanomat 10.2.1906; Vaasa 16/10.2. ja 17/13.2.1906; Rasila, Suomen torpparikysymys vuoteen 1909, 358; Kaiku 16/7.2.1916; Kaleva 45/23.2. ja 512.3.1906; Antti Joutsenlahti, Pohjanmaan maalaisliitot 1906. Juhlakirja Aulis J.Alasen 60-vuotispäiväksi (1966), 83 ja seur.; Hannes Gabbard, Pienviljelijät kokoon. Yhteiskuntapoliittinen maalaisohjelma (1906); Aulis J.Alanen, Hannes Gabbard, 381-386 ja 408; kertoja kunnallisneuvos Juhani Leppälä, Askola, s. 1880.

42) Ilkka 20.4.1906 (näytenum.); Vaasa 82/26.7.1906; Artturi Leinonen, Ilkan tie, 29; Alanen, mt., 399; vrt. Juhani Mylly, Maalaisliiton synty. Turun Hist. Ark. 30. (1975) 84-85.

43) Urho Kittilä, Huomioita maalaisliiton synty- ja kehityshistoriasta. Heräävä Maaseutu VI, 49-56; Talonpojan Lehti 30.10.1906; KMA, SML:n keskushallituksen ptk 12.11.1906; Maalaisliitto eri vaalipiireissä. Heräävä Maaseutu I, 57.

44) Kittilä, Pikapiirtoja maalaisliiton syntyhistoriasta. Heräävä Maaseutu, 38 ym.; Olavi Borg. Suomen puolueet ja puolueohjelmat 1880-1964 (1965), 79 ja sear.

45) Tuominen, Säätyedustuslaitos 1880-luvun alusta vuoteen 1906. Suomen kansanedustuslaitoksen historia IIl

(1964), 362; Esko Kaarna, IGrkko ja valtio Suomen maalaispuolueiden uskontopolitiikassa. Teol. etiikan ynnä

uskonto0losofian laudatur-työ Helsingin yliopistossa 1969, 67-71.

46) Kaleva 203/1.9. ja 209/8.9.1906; Louhi 109/13.9.1906; Helsingin Sanomat 247/24.10.1916; Aukusti Oravala, Mauno Rosendal (1922), 170-171.

47) Kyösti Kallio, Muistelmia maalaisliiton alkutaipaleelta. Lehtimies 1931, 7-8; Pohjan Poika 2.8.1907; KMA, Suomen Maalaisväestön Liiton kok.ptk 7.1.1908. — Jo ennen eduskunnan kokoontumista 13.4.19 07 Uitto kirjoitti: »Vain yksi maalaisliitto.» Alkio suhtautui hankkeeseen hieman epäillen, koska hänen mielestään aika ei vielä ollut sopiva, mutta luonnollisena hän kuitenkin piti yhteistä esiintymistä samaan pyrkivissä asioissa. Liitto 42/13.4.1907 ja Ilkka 45/16.4.1907; Kerttu Saalasti, Anna hänelle nöyrä mieli, 204.

48) KKA, S.Alkia Kyösti Kalliolle 1.5. ja 29.11.1907; KMA, SML:n hallituksen ptk 7,1.1918; SML:n puoluekokouksen ptk:t 29.-30.6.1918; SML:n laajennetun hallinnon ptk 8.8.1918 ja puoluekokouksen ptk 8.10.1918; Borg, Suomen puolueet. Dokumentti 10; Alpo Salmela, Maalaislfttoryhmittymien keskinäiset suhteet. Heräävä Maaseutu VI, 182-184; Mikko Juva, Valtiokirkosta kansankirkoksi (1960), 315; Eero Murtorinne, Taistelu uskonvapaudesta suurlakon jälkeen (1967), 75-81.

49) SVT, XXIX. Taulukoita eduskuntavaaleista 1909, 39-41 ja Sama 1913, 12-13; VMA, SAP III A 2 b), Mikko Luopajärvi Santeri Alkiole 6.L,15.3. ja 21.3.1907; Gustaf Ignatius, Vaasan hovioikeuden palveluksessa. Muistikuvia II (toim. Eino E.Suolahti), 273; Sulo Vuolijoki, Yksikamarisemme arkielämää, 42; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 311; kertoja maanvilj.neuvos Juho Koivisto, Kurikka, s. 1885.

50) KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 1.5. ja 30.7.1907; Matti Pesonen, Ystäviä lähellä ja kaukana (1954), 14; Kyösti Kallio, Muistelmia Santeri Alkiosta poliittisella rintamalla. Aatteenmies, 9-10; VMA, SAP Ill A 2 b), M.Luopajärvi S.Alkiolle 3.6.1907; kertoja mm. Juhani Leppälä, Askola.

51) KA, Maalaisliitto 1907-1908 valtiopäivillä; Liitto 19/18. 2 1908 ja 2122. 2. 1908; Maalaisliitto eri vaalipiireissä. Heräävä Maaseutu I, 33 ja seur.; KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 30.7.1907.

52) KMA, S.Alkio M.Luopajärvelle 15.2.1908; Valtiopäivät 1907 ptk:t, 1626; Liitto 19/18.2.1908; Tuttu Tarkiainen, Eduskunnan valitseminen 1907-1963, 248 ja 324.

53) Liitto 19/18.2.1908; KA, S.Alkio M.Luopajärvelle 21.2., 18.3. ja 303.1908; Kallio, mk. Aatteenndes, 10.

54) KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 17.7.1908; Hannes Gebhard, Vastaako maanviljelijäin yhteiskunnallinen sivistys uuden ajan vaatimuksia. Aika 1907, 254-258; Alanen, Hannes Gabbard (1964), 416; SVT XXIX, Tauluja eduskuntavaaleista 1907, 48-49. Gebhard0la näyttää olleen kauan moitteen sijaa maalaisliitossa. Se »harjoitti epäpätevyyden palvontaa», »haihatteli vailla lujaa pohjaa». Mutta kuitenkin 0 saattoi eräällekin pienviljelijäin luottamusmiehelle 1920-luvulla sanoa: »maalaisliitto on ainoa, joka todella voi työskennellä talonpojiston hyväksi.» VA, Gebhardin kok. IX; kertojat: maisteri S.S.Aittoniemi, 5. 1892, johtaja Juho Vähä-Erkkilä, s. 1880 ja pienvilj. Paavo Nikki s. 1893.

55) KMA, S.Alkio M.Luopajllrvelle 26.2.1912; Santeri Alkio, Maalaisliiton suuntaviivoja (Vaasa 1916), 7-8; Maalaisliiton vuosikertomus 1912, 4-6; Maalaisliiton piiritoimikunnalle ja paikallisosastoille. Kiertokirje 1913.

56) KMA, S.Alkio M.Luopajärvelle 21.3.1910; Olavi Seitkari, Eduskuntauudistus ja uusi sortokausi. Suomen historian käsikirja H, 414420. — Seitkarin mielestä Stolypinin murha »ei paljonkaan auttanut (Suomen) tilannetta». Pelastihan se ainakin Uudenkirkon ja Kivennavan silpomisen Suomen yhteydestä ja muutenkin jarrutti sortotoimia. Ks. mk., 417. — Vilho Hämäläinen, Karjalan kannaksen venäläinen kesäasutus ja sen vaikutus Suomen ja Venäjän suhteiden kehitykseen (1974), 174 ja seur., erit. 199; Ilkka 22.2.1912; ks. myös Helsingin Sanomat 18.2.1912.

57) VMA, SAP III A 2 b), M.Luopajärvi S.Alkiolle 9.8.1911. — L. ehdottaa tässä hyvinä vuosina viljankeruuta puolueen jäseniltä. — Ilkka 12327.10.1910; V.J.Sukselainen, Maalaisliiton järjestötoiminta vuosina 1906-1955; Heräävä Maaseutu VII, 119 ym.

58) KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 11.9. ja 23.9.1908; KA, S.Alkio M.Luopajärvelle 24.11.1912; Maalaisliiton vuosikertomus 1912, 4 ja 6.

59) Kyösti Kallio, Muistelmia maalaisliiton alkutaipaleelta. Lehtimies 1931, 8-9; Kerttu Saalasti, Anna hänelle nöyrä mieli (1972), 206; Esko Hakkila, Kyösti Kallio puhujana. Heräävä Maaseutu IV, 19; Urho Kekkosen Kallion 100-vuotisjuhlassa 10.4.1973 pitämän juhlaesitelmän selostus. Helsingin Sanomat 99/11.4.1973; Marjatta Rahnasto, Kyösti Kallion elämäntyö velvoittava muistomerkki. Ilkka 98/10.4.1973; vrt. myös Viljami Kalliokoski, Kyösti Kallion perintö. Ilkka 103/15.4.1973; vrt. Heikki Hosia, Santeri Alkion osuudesta nuorisoseuraliikkeen kehitykseen. Pyrkijä 6-7/1956: 137-139.

60) Ilkka 144/10.12.1912, »Maanmoukan» kirj.; Irene Tiittanen, Demokratia ennen tasavaltaa. Suomen Kuvalehti 9.12.1962.

61) KKA, Alkio Kyösti Kalliolle 7.5.1907; VP 1907, Liitteet I, 17. Anomusehdotus n:o 23.

62) VP 1907, Liitteet I, 23 ja 29; VP 1908, Liitteet I, 92; VP 1909 II, ptka, 113; VP 1910, ptk:t, 50; Asiakirjat V, Virkamieskomitean mietintö; Tuominen, Autonomian ajan yksikamarinen eduskunta. Suomen kansanedustuslaitoksen historia V (1958), 369.

63) VP 1907, ptk:t, 982; Tuominen, mt., 181-182; Sulo Vuolijoki, Yksikamarisen arkielämää, 14.

64) KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 29.9.1908,15.9.1909, 6.9.1913 ja 12.5.1914; VMA, SAP IR A 1, K.Kallio Alkiolle 24.5,1914; Ilkka 46/25.4.1909; VP 1907, ptka, 901-937, 962, 984, 988; Lutteet VIII, 15; Tuominen, mt., 348.

65) Vuolijoki, Yksikamarisen arkielämää, 147-148; VP 1907, ptk:t, 270 ja seur.

66) Viljo Hytönen, Suomen talonpoikaissäädyn historia I, 124-128; VP 1907, 2290 ja seur., 2692-2697.

67) VP 1907, ptk:t, 1596-1597.

68) VP 1907, ptk:t, 2493; Viljo Rasila, Suomen torpparikysymys vuoteen 1909 (1961), 364-365; Tuominen, mt., 434-435; Liitto 25.1. ja 4.2.1908.

69) KMA, Maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 6.4. ja 14.4.1911; Ilkka 392.4.1911; Liitto 54/12.5., 67/15.6. ja 84/27.7.1911.

70) Jo 10.2.1914 Alkio kertoo Kalliolle, että »kirjallisen yhdistyksen puolesta on kirjoitettu eräs kysymys Saalastille». KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 10.2.1914; Saalasti julkaisi sitten 1916 »Sosialistien aloitteet maakysymyksessä. Maalaisliiton Kirjallisen Yhdistyksen toimituksia 4.» Yhdistys harjoitti pientä julkaisutoimintaa. — Kysymyksessä saattoi olla »Sosialistien alotteet maakysymyksessä», jonka nimisenä ilmestyi 1916 Saalastin kirjanen Maalaisliiton Kirjallisen Yhdistyksen Toimituksia n:o 4:nä. Saman sarjan n:o 2 oli Alkion Suuntaviivoja (1916). VMA, SAP Ill A 1, K.Kallio S.Alkiolle 16.11915; Ilkka 142/14.2.1909.

71) KMA, Maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 20.9.1909, 1.3., 19.3., 14.9., 15.9.,21.10.1910;1.2., 7.2. ja 25.4.1911 ja 2.3,1912; keskushallinnon ptk 30.12.1909.

72) KMA, Maalaisliiton eduskuntaryhmän ptka 13.3., 14.3. ja 17.3.1912.

73) KMA, Maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 10.2., 20.3.1912 ja 13.3.1913; Leo Meehelin, Uusi hallitusmuoto. Murrosajoilta I, 106-107.

74) P.Tuomari, Haastattelimme Oskari Tokoita. Kyntäjä 143.1917; Mikko Ampuja, Pajasta parlamenttiin (1947), 49 ja 221; Maalaisliitto 1913 valtiopäivillä, 3-4 ja 7; KA, Maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 13.3.1913.

75) KMA, Matti Kurikka Santeri Alkiolle 24.2.1909; VP 1911, ptka, 290; Asiakirjat. Perustuslakikomitean mietintö N:o 2, 4-5; Sama, Vastalause, 23-30; VP 1913, ptk:t, 262; Osmo Jussila, Kansallisuus ja yhteiskuntaluokat venäläissuomalaisissa suhteissa suurlakon aikana ja sen jälkeen (1905-1909). Flstoriallinen Aikakauskirja 311974: 214-215.

76) Santeri Alkio, Maalaisliitto. Suuntaviivoja (Vaasa 1916), 6 ja seur.; VMA, SAP III A 1, Kyösti Kallio S.Alkiolle 3.4.1916.

77) Alanen, Etelä-Pohjalaisen Osakunnan historia 1908-1933. 115-118; Lauerma, Jääkäripataljoona 27. 44 ja seura (lähteinen); VMA, SAP III A 1, Kallio Alkiolle 25.3.1917; V.E.Tuompo, Sotilaan tilinpäätös (1967), 59.

78) Lauerma, mt., 750, 754; Artturi Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa, 18-19; Keijo Kylävaara, Vuosi seitsemäntoista (1967), 20; KA, VH, Maanvilj.neuvos E.M.Tarkkasen (Laihia) haastatt. 1963; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio, Laihia.

79) VMA, SAP IV A 1, Suri Siven S.Alkiolle 23.10. ja 9.11.1913; Paavo Susitaival, Aktivistit toimivat, 16-17; Lauerma, Jääkäripataljoona 27, 81, 161, 193, 223, 246, 251, 265, 622, 700, 706, 818 ja 1001; Veikko Pirilä, Jääkärin päiväkirja. Ilkka 53/24.3.1974; SA, PK 637, jälj. Santeri Alkion ja jääk.vänrikki Nikolai Pärmin keskustelusta. Muistiinmerkinnyt Laihialla 103,1919 Kerttu Alkio; m. Lauri Hyvämäki, Aktivistit ja Pietarin retki. Historiallinen Aikakauskirja 3/1972: 190. —Kaila oli vielä vapaussodan aikana ja vuosi, pari jälkeenkin jyrkkä oikeistolainen, mutta läheni sitten maalaisliittoa, mk., 208.

80) Heräävä Maaseutu 1, 48.

81) KMA, Maalaisliiton keskushallituksen ptk:t 11.3. ja 13.5.1916; Santeri Alkio, Maalaisliitto. Suuntaviivoja (1916).

82) SVf, Vaalitilastoa 1916; Alkio, main, Maalaisliitto. Suuntaviivoja.

83) Kyösti Kallio, Muistelmia Santeri Alkiosta poliittisella rintamalla. Aatteenmies, II; esim. Juhani Paasivirta, Suomen itsenäistyminen. Suomen historian käsikirja II, 327; Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi I (1967) 19 ja seur.; vrt. A.Manninen, Suomen kansan ajantieto, 357; Ilkka 311173.1917 ja 3220.3.1917; Väinö Tanner, Kuinka se oikein tapahtui (1948), 12 ja seur. Upseerimurhien johdosta — surmansa sai nelisenkymmentä — asvobodaa sai pahan kaiun helsinkiläisten korvissa. Wolf Halsti, Mies elää aikaansa (1973), 69-71.

84) Ilkka 31/17.3.1917, 32/20.3.1917 ja 33/22.3.1917; Tanner, mt., 20-22; Kerttu Saalasti, Anna hänelle nöyrä mieli, 211.

85) Ilkka 21/22.2.1917; VA, Alkion muistiinpanot 9.4.1917; Eino Lyytinen, Suomen itsenäistyminen ja Englanti. Kanava 6/1917, 329; Edv.Hjelt, Suomen taistelu kansallisen vapauden ja valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Suomen vapaussota I (K.J.G. 1921), 55 ym.

86) VMA, SAP III A 1, Kyösti Kallio S.Alkiolle 23.3.1917; Tanner, mt., 25; Manninen, m4, 358; Yrjö Blomstedt, K.J.Ståhlberg (1969), 326.

87) VP 1917. Asiakirjoja. Hallituksen esitykset 1 ja 2; talousvaliokunnan mietinnöt 1 ja 2; Eduskunnan vastaus hallituksen esityksiin 1 ja 2; ptk t, 221 ja 232-237.

88) VA, Alkion pvk 13.1917; VP 1917, ptk:t, 114,

89) VP 1917, ptk:t, 149-151, 284 ja 289; Tanner, mt., 78-80.

90) Aulis J.Alanen, Hannes Oebhard, 310-312; KMA, Uusi puoluemuodostus. Maalaisliiton hajoitusyritys. Maalaisliiton eduskuntaryhmän lausunto (kiertokirje?) touko-kesäk. 1917; Kansanvalistusseuran Kalenteri 1918, 14 ja 19; O.Borg, Suomen puolueet ja puolueohjeimat 1880-1964; Aikalaiskirja 1920,25,72, 155, 163,256,266ja 469.— Dosentti Pirkko Rommin antama tieto. — likka (Santeri Alkio) varoitti lukijoitaan, ettei kansanpuolue ollut mikään maalaispuolue vaan »suomalaisten puolueiden (vanha- ja nuorsuomalaisten) yhteensulauma». likka 114/9.10.1917. Kansanpuolue on likimain unohdettu, kun siitä muodostui kovin lyhytaikainen. Sitä yritettiin heikolla menestyksellä kyllä saada syntymään Etelä-Pohjaamaallakin. Kertoja mm. maanvilj.neuvos Juho Koivisto, Kurikka,

91) VMA, SAP NA 1, maanvilj.neuvos Edvard BjörkenheimSanteri Aikiolle16.4.1917.—Myös tri Heikki Renvall lupasi Alkiolle ajaa Björkenheimin asiaa Helsingin Sanomissa. Ei auttanut. H.Renvall Alkiolle 9.4.1917; Tanner, Kuinka se oikein tapahtui, 50; kertoja maanvilj.neuvos Juho Koivisto, Kurikka, s. 1885.

92) Paasivirta, ma. Suomen historian käsikirja II, 427-428; Sven Lindman, Eduskunnan aseman muuttuminen 1917-1919. Suomen kansaneduskunnan historia VI, 40; VA, Alkion mp. 9.4.1917.

93) VA, Alkion pvk 15.4., 16.4. ja 18.4.1917; Tekla Hultin, Päiväkirjan kertoo II (1938), 206.

94) VA, Alkion pvk 33., 21.5., 22.5., 233., 24.5. ja 25.5.1917.

95) VA, Alkion pvk 22.5. ja 23.5.1917.

96) VA, Alkion pvk mm. 6.6.1917; Pekka Lappalainen, Itsenäisen Suomen synty (1967), 51; Tanner, mt., 51-52. 719

97) VP 1917, 508, 509 ja 514; Tanner, mt., 113 ja seur., 121-123.

98) VA, Alkion pvk 22.6., 23.6. ja 24.6. ja 1.7.1917; Ilkka 23.6.1917; ks. esim. Alanen, Hannes Gebhard, 141; Tanner, mt., 61-63; Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa (1960), 137-138.

99) PA, Anna Alkion pvk 1.7.1917; VP 1917, 698-699.

100) VA, S.Alkion pvk 8.7.1917; VP 1917, 1907-2004; Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa, 135-136.

101) VA, Alkion pvk 14.7., 17. ja 18.7.1917.

102) VA, Alkion pvk 18.7.1917; Helsingin Sanomat 76/18.7.1917.

103) VA, Alkion pvk 2,8.1917; Lappalainen, Itsenäisen Suomen synty, 53.

104) VA, Alkion pvk 2.8.1917.

105) VA, Aikion pvk 2.8.1917 ja 5.-13.8.1917, 61-62; Helsingin Sanomat 12.8.1917.

106) Helsingin Sanomat 175/12.8.1917; VA, Ståhlbergin kok. I, Alkio Ståhlbergille 12.8.1917; VMA, SAP III A 4, K.J.Stählberg S.Alkiolle 16.8.1917.

107) KMA, »Miistä on Suomen kansalla kysymys?», vaalijulistus syks. 1917 (S.Alkion käsialaa); Maalaisliiton keskushallituksen ptk:l 15.-16.8.1917; Paasivirta, Suomen itsenäistyminen, Suomen historian käsikrja II, 445.

108) VA, Alkion pvk 2.8., 4.8., 15.8., 16.8., 27.8., 28.8. ja 29.8.1917; Keijo Kylävaara, Vuosi seitsemäntoista, 131-133.

109) VA, Alkion pvk 29.8.1917; VMA, SAP III A 1, Kyösti Kallio S.Alkiolle 29.8.1917; Helsingin Sanomat 192/28.8.1917; Aimo Halila, Väinö Voionmaa, 153-155 ja 157; Tanner, mt., 166-167.

110) KMA, S.Alkion laatima vaalijulistus syks. 1917; Santeri Alkio, Maalaisliitto ja valtiomuotokysymys (1918), 12; Borg, mt., 118.

111) Helsingin Sanomat (K.J.Stählberg) 190/28.8.1917, 211/18.9.1917 ja 243/20.10.1917; Ilkka 10927.9.1917, 116/13.10.1917 ja 121/29.10.1917; Paasivirta, Itsenäisyyskysymys, 34-45; Arvo (Poika) Tuominen, Sirpin ja vasaran tie (1956), 67.

112) Ks. mm. Työmies 192/20.7., 207/4.8., 208/5.8., 210/7.8., 211/8.8. ja 213/10.8.1917; Paasivirta, mt., 60.

113) VA, Alkion pvk 20., 21., 22. ja 25.9.1917; KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 24.9.1917.

114) Maalaisliitto 1917 1I valtiopäivillä, 3-6; Kansanvalistusseuran Kalenteri 1920, 114-115; Ilkka 114/9.10.1917 ja 115/11.10.1917.

115) KMA. Vaalien jälkeen. Alkion päiväämätön kirje (konsepti) valitsijoille.

116) Lindman, Suomen kansanedustuslaitoksen historia VI, 164-165; Paasivirta, Suomen itsenäistyminen. Suomen historian käsikirja II, 448-449; KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 12.10.1917; VMA, SAP III A 4, G.Arokallio S.Alkiolle 22.10.1917; Matti Pesonen, Ystäviä lähellä ja kaukana, 35; Aikalaiskirja 1920, 21-22, 250, 350-351, 378-379; Lauerma, Jääkäripataljoona 27,209.

117) KKA, S.AlltiO Kyösti Kalliolle 12.10.1917; Artturi Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa, 156-157; Lappalainen,

Itsenäisen Suomen synty, 60.

118) Vrt. Arvo Tuominen, mt., 67 ja sear.; Ilkka 113/8,10.1917; KMA, maalaisliiton ryhmäptk:t 31.10.1917; Lindman, mt., 164.

119) KMA, maalaisliiton ryhmäptk:t 1.1., 2.1., 4.1 ja 5.1.1917.

120) KMA, maalaisliiton ryhmäptk:t 6.1.1917; Lindman, mt., Tanner, mt., 174-175; Kylävaara, Vuosi seitsemäntoista, 159-160; Blomstedt, K.J.Stählberg, 338; Paasivirta, Suomen itsenäistyminen. Suomen historian käsikirja II, 452.

121) Lindman, mt., 182; Tanner, mt., 176.

122) II VP 1917, ptk:t 28-29 ja 33-34 ja 47-48; KA, maalaisliiton ryhmäptk:t 10,11.1917.

123) II VP 1917, ptkt 54, 55-59 ja 70-71; KA, maalaisliiton ryhmäptk:t 11.11.1917.

124) II VP 1917, ptk:t 68, 75, 85-88 ja 358-365.

125) KMA, main. maalaisliiton eduskuntaryhmän kirjelmä sos.dem. eduskuntaryhmälle (kirjekons.) 14,11.1917 ja sosialistien vastaus siihen 15.11.1917; vrt. Tanner, mt., 182-185.

126) II VP 1917, ptk:t 120-125, 130, 138, 143, 145; Lindman, mt., 173-173; Paasivirta, Itsenäisyyskysymys, 143.

127) KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 16. ja 17.11.1917; Tanner, mt., 206-207; Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi I, 180-181; Erkki Räikkönen, Svinhufvud ja itsenäisyyssenaatti, 24, 104-105; Hannula, Suomen vapaussota (1956), 40 ja 53; 1.Lehtokari (toim.) Punakaarti rintamalla (Leningrad 1929), 106 ja 195; Sosialisti 28.11.1917; O.V.Kuusinen, Suomen vallankumouksesta. Itsekritiikkiä (Leningrad 1918), 9; Hersalo, Suojeluskuntien historia I (1955), 186 ja 192; P.H.Nommen, Punaisten sotavalmistelut. Suomen vapaussota I (toim. Donner, Svedlin, Norrm6n), 422-423 ja 448.

128) KA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 18.11, ja 20.11.1917; Ilkka 20.11,1917; Tanner, mt., 200.

129) Juva, P.E.Svinhufvud II, 70-71; Ilkka 130/22.11.1917.

130) KA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 22.11.1917; Ilkka 132/27.11.1917,

131) Juva, Svinhufvud II, 81-83.

132) Yrjö Nurmio, Suomen itsenäisyys ja Saksa, 14, 20-21 ja 141; Tanner, mt., 220-221.

133) Juva, mt., 83-84; Carl Enckell, Poliittiset muistelmani 1 (1955), 145-153; Räikkönen, mt., 70; Tanner, mt., 23-231.

134) KA, maalaisliiton eduskuntaryhmän Oct 5.12,1917; II VI 1917,365-366; Lindman, mt., 174-175; Tanner, mt., 228.

135) Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi I, 164-165; Onni Talas, Ei se niin tapahtunut (1949), 35; KA, Suomen eduskunnan porvarillisille ryhmille. Artjärveläisten kirjelmä 29.11.1917; Urho Toivola, »Tasavaltainen Suomi». Ad. Interim 25.5.1917; Tyyni Tuulio, Keskipäivän maa (1969), 76-77.

136) Polvinen, mt. 173, 178-187; Paasivirta, Suomi manna 1918, 20 ja seur,; Sven Lindman, Regetingsfonnens tillkomst. Kleo 3/1944: 22; Henning Söderhjelm, Punainen kapina Suomessa (suom.), 36-37; Tanner, Kuinka se oikein tapahtui, 76-77; Talas, Ei se niin tapahtunut, 36; Jägerskiöld, Mannerheim 1918, 16.

137) Lindman, mt., 351-353; Hj. Kahanpää, Suomen valtiomuodon käsittely vuoden 1917 toisten valtiopäivien perustuslakivaliokunnassa (Kaarlo Juho StAhlbergin Juhlakirja 1940), 129-133; VA, S.Alkion pvk 8.12.1917, 6.1., 12.1., 14.1., 21.1., 22.1.1918; Santeri Alkio, Maalaisliitto ja hallitusmuotokysymys 1918, 13.

138) VP 191711, ptk:t 293-294, 404 ja sear. ja 634-637; Einar VJuva, Suomen kansan aikakirjat X, 290; Aatteet ja aseet, 269-270.

139) VP 1917 II, ptk:t 442 ja 905-906; vrt. esim. Laud Hyvämäki, Aktivistit ja Pietarin retki. Hist. Aikakauskirja 311972: 194; Paasivirta, mt., 52-54; Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa 157-158.

140) EK, 1917 valtiop. hallinnoll. asiakirjat, k. 9. Tähän kansioon liittyvät mainitut mielenilmaisut; VA, Alkion pvk 13.2.1918; VP 1917 II, ptk:t 808; Ilkka 1/2.1.1918; Työmies 113.1.1918; Alanen, Ilmajoki v. 1809 jälkeen, 738-741; Sama, Seinäjoen historia I, 715-716.

141) II VP 1917: 13.1.1918; Vilho Tervasmäki, Eduskuntaryhmät ja maanpuolustus valtiopäivillä 1917-1938 (1964), 52-53; Ohto Manninen, Kansannoususta anneijaksi (1974), 142 ja seur.

142) Työmies 8/10.1.1918; Hannula, Suomen vapaussota, 38; Paasivirta, Suomi vuonna 1918,67-68; Söderhjelm, mt., 78.

143) S.Alkio, Yhteiskunnallista ja valtiollista, 129-130.

144) Ilkka 528.5.1918.

145) Maalaisliitto v. 1917 II valtiopäivillä. Eduskuntaryhmän kertomus, 56.

146) Ilkka 5285.1918; S.Alkia, Miten rovasti Wuorimaa pelasti minut edustaja Mikkolan kohtalosta, Ilkan Joulu 1929, 5-6; VMA, SAP III A H, F. Korpi S.Alkiolle Raumalla 12.2.1918.

147) VA, Alkion pvk 11,, 12., 13. ja 14.2.1918; kertoja opetusneuvos Kerttu Saalasti, Nivala, 5. 1907.

148) VA, Alkion pvk 14., 15., 17. ja 18.2.1918. — Alkion sananmuoto päiväkirjan merkinnässä 15.2. osoittaa hänen yrittäneen sähköttää Laihialle useamman kerran.

149) VA, Alkion pvk 18., 21. ja 22.2.1918; Santeri Alkio, Suomen itsenäisyyden haparoivia alkuotteita. Heräävä Maaseutu I V, 47; Viljo Hytönen, Vapaussotamme (1918), 67, 71 ja 74; Jaakko Paavolainen, Punainen terrori (1966); kertojat opetusneuvos Kerttu Saalasti, Nivala ja hovioik. presidentti Paavo Alkio, Laihia.

150) VA, Alkion pvk 21., 23. ja 26.2.1918; vrt. Juhani Aho, Hajamietteitä kapinaviikoilta (1918), 86-87 ym.

151) VA, Alkion pvk erit. 262., 10.3., 11.3. ja 16.3.1918; Yrjö Nurmio, Suomen itsenäistyminen ja Saksa, 138-139; Paasivirta, Suomi vuonna 1918, 172 ym.

152) VA, Alkion pvk eri4 163., 18.3. ja 26,3.1918.

153) VA, Alkion pvk 303., 31.3. ja 2. ja 3.4.1918; Paasivirta, mt., 215; Nurmio, mt., 179-180.

154) VA, Alkion pvk 3.4., 5.4., 7.4. ja 11.4.1918; Tanner, mt., 270-274; Työmies 93;8.4. ja 95110.4.1918; Paavo Virkkunen, Kahden sataluvun vaiheilta (1953), 342.

155) VA, Alkion pvk 11.4., 12.4. ja 13.4.1918; Aatteet ja aseet (1967), 299 ym.; Virkkunen, mt., 344; Tanner, mt., 274-275; Hytönen, mt., 149-154; kertoja hovioik, presidentti Paavo Alkio, Laihia,

156) VA, Alkion pvk 16.4., 18.4., 1, ja 23.1918; Virkkunen, mt., 349-350; Hytönen, mt., 160-161; Lindman, Suomen kansanedustuslaitoksen historia VI, 238.

157) VMA, SAP III A 2 a), puoluesihteeri V.Kivimäki S.Alkiolle 85.1918; Hannu Soikkanen, Tausta. Aatteet ja aseet, 18-19; vrt Tanner, mt., 242-245; Paasivirta, Suomi v. 1918, 75 ja seur.

158) Santeri Alkio, Miksi puhkesi punainen kapina. Valtiollista ja yhteiskunnallista. 384 ja seur.; Maalaisliitto vuoden 1917 valtiopäivillä. Eduskuntaryhmän kertomus, 58-59; kertojat Paavo Alkio, Laihia ja Paavo Tuomari, Espoo.

Valtiomuototaistelussa ja sen jälkimainingeissa

1) VMA, Alkion pvk 4.6.1918; Lindman, Suomen kansanedustuslaitoksen historia VI, 236; Edvard Hjelt, Vaiherikkailta vuosilta II (1919), 183.

2) VMA, S.Aikion pvk 13., 18. 23.4,1918; Paasivirta, Suomi 1918, 263; Lindman, mt., 238; Santeri Alkio, Maalaisliitto ja valtiomuotokysymys (Vaasa 1918), 15; B.Estlander, Elva Artionden ur Finlands historia V (1930), 370; Virkkunen, kahden vuosisadan vaiheilta, 351 ja 354; Urho Kekkonen, Alkio kansallisen sovintopolitiikan julistajana. Kyntäjä 6-7/1952: 126.

3) G.G.Rosenqvist, Kuningaskysymyksemme. Valtiollisia päivänkysymyksiä XIII (1918), 5; Arthur Eklund, Giv oss en konung. Dagens Press 2323.4.1918; Lauerma, Jääkäripataljoona 27, 52; Artturi Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa (1960), 268-269; SA, PK 637, 4. Jäljennös Santeri Alkion sekä jääk.vänrikki Nikolai Pärmin välisestä keskustelusta (ottanut Laihialla 10.5.1919 Kerttu Alkio) kertoja opettaja Martti Porkkala, Kauhajoki.

4) VMA, SAP III B 3, ..Kujanpää ym. Kauhavalta S.Alkiolle 7.8. ja 8.8.1918; J.V.Salo »Oulun läänistä» S.Alkiolle 25.3.1919; III B 1 b), Johannes Tamminen Alkiolle 11.2.1924; Arvo Tuominen, Sirpin ja vasaran tie, 268-269; Ohto Manninen, Kansannoususta anneijaksi, 241-242. — Kieltämättä lienee Mannerheimin erolla ja sodan jälkeisellä preussilaisella kurilla myös ollut osansa tyytymättömyyteen. Ks. esiin. Estlander, mt., 383-384.

5) S.Alkio, Maalaisliitto ja valtiomuotokysymys, 25; Ilkka (S.Alkio) 53/11.5.1918; Paasivirta, mt., 250 ja seur.; Dagens Nyheter 31.7.1955; Ahti Salonen, Linjat (1972), 19. — Yrjö Blomstedtin mielestä Paasikiven menettely kuningaskysymyksessä selityksistä huolimatta, on »vaikeasti nivellettävissä yhteen hänen varemman ja myöhemmän politiikkansa kanssa.» Blomstedt, Rengin pojasta kuninkaan tekijäksi. Id’ist. Aikakauskirja 4/1917, 271.

6) VA, S.Alkion pvk 16.5., 23.5. ja 1.7.1918; Alkio, Maalaisliitto ja valtiomuotokysymys, 18 ja 25; Ilkka 15.5.1918; Tekla Hultin, Päiväkirjan lehtiä II, 393; VP 191711, pika 1107-1108; Maalaisliiton osuus Suomen valtiomuototaistelussa. Heräävä Maaseutu V, 64; K.Nuorvala, Kaksikymmentä vuotta Suomen itsenäisyyttä (1937), 92-95; G.Schauman, Valtiomuototaistelu Suomessa 1918 (1924), 47-48; Piirteitä tasavaltataistelusta. Vapaa Maa II (Hki 1921), 12.

7) Paasivirta, mt., 276-277; Ilkka 55115,5.1918; Maakansa 23/75.1918; KMA, maalaisliiton ryhmäptk 30.5.1918; G.Schauman, Valtiomuototaistelu Suomessa 1918, 37-38; mk. Vapaa Maa II, 12.

8) VMA, Alkion pvk 6. ja 7.6.1918; KA, maalaisliiton ryhmäptk:t 5.6. ja 7.6.1918; Paasivirta, mt., 364 ja sear.; vrt. Tanner, Kuinka se oikein tapahtui, 46; VP 1917 II, ptk:t 1245; Virkkunen, mt., 354-355.

9) VP 1917 II, ptk:t 1245-1247.

10) VP 1917 II, ptk:t 1253-1254; Urmakka (Urho Kittilä), Maalaisliiton osuus Suomen valtiomuototaistelussa. Heräävä Maaseutu V, 66-67.

11) VP 1917 II, ptk:t 1255-1256, 1278-1279.

12) VA, Alkion pvk 16.6.1918; Uusi Suometar 18.6.1918; Aarni Voipio, Mikael Soinisen elämä (1944), 317-318; Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa, 370-371; Lauri Kulmala, Alkio aikalaistensa muistelemana. Heräävä Maaseutu

VII, 103; kertoja maanvilj.neuvos Juho Koivisto, Kurikka, s. 1885.

13) VP 1917 II, ptk:t 1276; Tanner, mt., 319; VA, S.Alkion pvk 23.6.1918.

14) S.Alkio, Maalaisliitto ja valtiomuotokysymys 1918,18-19; VA, Alkion pvk 2.7., 4.7. ja 7.7.1918; vrt. Schauman, Valtiomuototaistelu 1918, 62; M.E.Mäki, Santeri Alkio. Nuorten Liitto 1945; vrt. Yrjö Nurmio, Suomen itsenäistyminen ja Saksa, 181.

15) KMA, maalaisliiton ryhmäptk 8.7.1918; vrt. Nurmio, mt., 318-320.

16) KMA, Porvarillisten puolueiden edustajien yhteisen neuvottelun ptk 8.7.1918.

17) VA, Alkion pvk 13.7.1918; KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 14.7.1918; Paasivirta, mt., 279; Schauman, mt., 61-62; Nurmio, mt., 320 ja seur.; Urmakka, Maalaisliiton osuus Suomen valtiomuototaistelussa. Heräävä Maaseutu V, 70.

18) VA, Alkion pvk 15.7.1918; Nurmio, mt., 244 ja seur.; M.E.Mäki,Santeri Alkio. Nuorten Liitto 1945; Schauman, mt., 63-65; Paasivirta, mt., 284.

19) VMA, SAP IV A 1, G.Schauman S.Alkiolle 21.7.1918 ja V.Voionmaa Alkiolle 2.8.1918; Väinö Voionmaa, Suomiko kuningaskunnaksi. Valtiollisia päivänkysymyksiä (1918), 4-5, 10-20 ja 28.

20) K1t4A, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 6.8.1918; VA, Alkion pvk 6., 7., 8., 9. ja 10.8.1918; Schauman, Valtiomuototaistelu Suomessa, 87; VP 1917 II, ptk:t 1280,

21) VA, Alkion pvk 10.8., 11.8., 12.8. ja 13.8.1918; VP 191711, ptk:t 1859-65; Paasivirta, mt., 283-284; Schauman, m t., 98-104.

22) VMA, SAP III A 4, V.O.Sivän S.Alkiolle 29.7.1918; S.E.Teirilä Teuvalta Alkiolle 24.7.1918 ja K.H.Tiihonen Rautalammilta 2.8.1918; Lauri Kulmala, Alkio aikalaistensa muistelemana. Heräävä Maaseutu VI, 103; Artturi Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa (1960), 270-272; Jääskeläinen, Itä-Karjalan kysymys (1961), 124.

23) Schauman, mt., 127-130.

24) KMA, maalaisliiton keskushallituksen ptk 23.8.1918; Santeri Alkio, Maalaisliitto ja valtiomuotokysymys, 26-32; Sama, Maaiaispolitiikkaa II (1921), 29-30; Schauman, mt., 127-130.

25) Hjelt, Vaiherikkailta vuosilta II, 184; Alkio, Maalaisliitto ja valtiomuotokysymys, 32-33; Sama, Maalaispolitiikkaa II, 30; Tanner, mt., 325-329; J.K.Paasikiven haastattelu. Dagens Nyheter 31.7.1955.

26) Ylimäär. valtiopäivät 1918, ptk:t, 24-25; Urmakka (Urho Kittilä), Maalaisliiton osuus Suomen valtiomuototaistelussa, Heräävä Maaseutu V, 76-78.

27) Ylimäär. valtiopäivät 1918, ptk:t 56, 109-110, 121 yin.; Paasivirta, mt., 290; Nurmio, Suomen itsenäistyminen ja Saksa, 369 ja seur.; Schauman, mt., 194-202, erit. 198.

28) VA, Alkion pvk 30.5. ja 5.6.1918.

29) VP 1918, ptk:t 10, 20, 50, 59 (5.11., 29.11.1918, 11.1.1919 ym.); VA, Alkion pvk 25.1. ja 4.2.1919 ym.; Lindman, mt., 321; VMA, SAP III A 2 b), Väinö Selander Alkiolle 11,3. ja 15.6.1916, 15.3. ja 12.9.1917 sekä 25.1.1919. — Turun ja Porin läänin pohjoisessa vaalipiirissä maalaisliitto saavutti uusista alueistaan suurimman voittonsa. Ks. esim. Arvo Santonen, Pienviljelijäin järjestymiskysymysja pv. järjestöjen vakuntuminen Suomessa (1971)258 ja Hite 2,C 3.

30) VA, Alkion pvk 7. ja 11.11.1918; Lindman, mt., 312; Einar VJuva, P.E,Svinhufvud II (1961), 280.

31) VA, Alkion pvk 12.12.1918; Lindman, mt., 316; VP 1918, ptk:t 182,183,185 ja 187; Schauman, Valtiomuototaistelu Suomessa, 245.

32) Virkkunen, Itsenäisyytemme alkuvuosikymmeniltä, 23.

33) VP 1918 22.11.158; 29.11./100-108; 10.1.19197331-332; 17.1.978; 21.1.1420-434; 13.2./696; 142./738-749; Lindman, mt., 322; Tervasmäki, Eduskuntaryhmät ja maanpuolustus, 51-52.

34) VP 1918 11.1.1919980, 386, 391; Paloposki, mt., 158-160; Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi II, 134.

35) Unnakka, Maalaisliiton osuus Suomen valtiomuototaistelussa. Heräävä Maaseutu V, 84; VMA, SAP IV B 2, Schauman Alkiolle 22.3.1919; Schauman, Valtiomuototaistelu Suomessa, 246-247; vrt. esim. Pirkko Rommi, Kansallisen kokoomuksen murros 1920-luvun alussa. Hist. Aikakauskirja 111974: 12-13; Olavi Borg, Suomen puolueideologiat, 92-94; Paasikiven haastattelu. Dagens Nyheter 31.7.1955.

36) Mannerheim, Muistelmat I (1951), 418; VMA, SAP III B a), Oskari Mantere S.Alkiolle 18,3,1919; KA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 7.4.1919; Stig Jägerskiöld, Valtionhoitaja Mannerheim (1969), 131-132.

37) KA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 11.3., 12.3., 1.4., 3.4. ja 14.4.1919; VA, Alkion pvk 4.4.1919; Jägerskiöld, mt., 131-132.

38) VP 1918, 17.1.1919: 386; VA, Alkion pvk 4.4. ja 7.4.1919; Mannerheim, Muistelmat I, 405; Jägerskiöld, mt., 80 ja sear.; Virkkunen, mt., 49-51.

39) VA, Alkion pvk 123.1919; Jägerskiöld, mt, 259-260; Virkkunen, mt., 49-51; VA, K.Castrenin kok., muistiinpanot 11,7.1919.

40) KA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 14.6., 19.6. ja 21.6.1919; 17.7., 20.7., 21.7. ja 22.7.1919; Virkkunen, mt., 51; Jägerskiöld, mt., 204-205 ja 261-263.

41) VA, Alkion pvk 13.5.1919; Tanner, Kuinka se oikein tapahtui, 495-497; Virkkunen, mt., 41; Jägerskiöld, mt., 238-240, 243.

42) VP 1919,901 ja 1017; Ilkka 25.6.1919; Urmakka (Urho Icittila), Maalaisliiton osuus Suomen valtiomuototaistelussa. Heräävä Maaseutu V, 84-85; Jägerskiöld, mt., 246-249.

43) Ilkka 156/15,7. ja 167/28.7.1919; Maalaisliiton osuus Suomen hallitusmuototaistelussa. Heräävä Maaseutu V, 86.

44) Jääskeläinen, mt., 244-245; Ilkka 22.7.1919; Hirvikallio, mt., 11; Helsingin Sanomat 20290.7.1925. — Lehti kertoo tapahtumista »post festum. artikkelissaan »Kuumaverinen kenraali,.

45) Ilkka 28.7.1919; Jägerskiöld, mt., 264 ja sear, sekä 270-271; Virkkunen, mt., 50 ja sear.

46) Alkio, Maalaispolitiikkaa II, 39; VA, Alkion pvk 14.1,1919.

47) VA, Alkion pvk 22.11.1918; Mauno Jääskeläinen, Itä-Karjalan kysymys (1961), 123-124 ja 180; Ilkka 204/16.11.1918; Alkio, Maalaispolitiikkaa II, 202-203.

48) VA, Alkion pvk 25.1., 4.2. ja 25.2.1919; MJääskeläinen, Suomen suhteet Neuvosto-Venäjään itsenäisyysjulistuksesta Tarton rauhaan. Itsenäisen Suomen ulkopolitiikan alkutaival, 17.

49) VA, Alkion pvk 24. ja 26.1.1919; Jääskeläinen, Itä-Karjalan kysymys, 208-209 ja 212.

50) VMA, SAP III A 4, Mikko Luopajärvi S.Alkiolle 6.3., 173. ja 20.3.1919; Lauri Hannikainen (Lontoosta) Alkiolle 12.3.1919; myös A.Mauranen Lieksasta kertoo englantilaisten puuhista Itä-Karjalassa. Nämä olivat houkutelleet miehiä joukkoonsa lupaamalla mm. ruokatarvikkeita. Hallituksenkaan toimiin ei M. ollut tyytyväinen, sillä Suomeen tulleille vienalaisille järjestetyt metsätyöt olivat .irvikuvia» ja pilasivat poliittista tilannetta; Aleksei Mitro Alkiolle Jyväskylästä 18.9.1919; KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 27.4.1919.

51) VP 1919, ptkt 57; VA, Alkion pvk 27.4.1919, 8.6., 11.6„, 15.6. ja 20.6.1919; Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi II, 195-197; vrt. Lauri Hyvämäki, Aktivistit ja Pietarin retki. Hist. Aikakauskirja 3/1972: 206-2(17.52) VA, Alkion pvk 27.4., 83., 12.5., 26.5. ja 3.6.1919; KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 18.3.1920.

53) VA, S.Alkion pvk 22.8. ja 31.8.1919; Jägerskiöld, Valtionhoitaja Mannerheim, 285-286; Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi II, 239-242; vrt. Virkkunen, Itsenäisyytemme alkuvuosikymmenittä, 49-50,

54) VA, Alkion pvk 18.5.1919 ja 21.8.1919; Ilkka 6,9.1919; KMA, Muistiinpanoja (maalaisliiton) vaalikaudelta 1919-1922,12-13.

55) VA, Alkion pvk 29.8. ja 30.8.1919; Polvinen, mt., 328 ja seur.

56) VMA, SAP III A 5, K.N.Rantakari S.Alkiolle 24.9.1919.

57) VA, Alkion pvk 25.9.1919; KA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 15.10.1919,

58) KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 15. ja 16.10.1919.

59) VP 1919, ptk:t 1384-1385; Polvinen, mt., 284 ja seur.; Suomen Kuvalehti 1210.1971, 34-39.

60) Uusi Suomi 253/2.11.1919; Helsingin Sanomat 253/2.11,1919; Jägerskiöld, mt., 334, 338-339; Polvinen, nit., 300; G,Heinrichs, Mannerheim I (1957), 379-381; Pirkko Rommi, Helmikuun manifestista Tarton rauhaan. J.KPaasikivi (toim. Matti Mannerkorpi, H:linna 1957), 85.

61) VP 1919, ptk:t 1347-1349, 1351-1357,1364-1365, 1373-1376, 1383-1385; Ilkka 257/6.11.1919; Pohjolan Sanomat 2489,11.1919; Maakansa 255/6.11.1919; Saarijärven Paavo 126/6.11.1919.

62) Jääskeläinen, Itä-Karjalan kysymys, 125, 138 ym.; Toivo Kaukoranta, Itä-Karjalan kansallinen ja valtiollinen kysymys. Oma Maa. Tietokirja Suomen kodeille V, 721-738; (Maalaisliiton) Muistiinpanoja vaalikaudella 1919-1922, 13.

63) KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 29.2., 25.3. ja 11.4.1920; Jääskeläinen, mt., 276-279; KMA, Mikko Luopajärven puhekonsepti 18.12.1919; J.K.Klemola, Lääkärin elämäntaipaleelta (1966), 142; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 434-435.

64) EK, Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ptk 3.6.1920; VA, Alkion pvk 3.6.1920; VMA, SAP III A 5, vienankarjalaissyntyiset Kyöttinen, Petroff, Akuloff ja Mauranen Alkiolle 13.6.1920.

65) VA, Alkion pvk 25.7.1919; KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 19.7. ja 27.7.1920; VMA, SAP IlI A 5, V.Kivilinna S.Alkiolle 14. ja 19.6. sekä 12.8.1920.

66) Jääskeläinen, mt., 302, 303 ja 304; VMA, SAP III A 5, Pontus Artti ulkoministeriöstä S.Alkiolle 14.4.1920.

67) EK, Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ptk 23.8.1920.

68) VA, Alkion pvk 17.9.1920; eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ptk:t 17.9.1920; Väinö Tanner, Tarton rauha (1949), 123-126.

69) VA, Alkion pvk 8.11. ja 10.11.1920; VP 1920, ptk:t 672 ja 1494-1497; EK, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ptk:t 3.11. ja 10.11.1920; VA, Holstin kok. 20, muistio 2.4.1920; C.Enckell, Poliittiset muistelmani II (1956), 169.

70) KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 15.11. ja 29.11,1920; VP 1920, ptk:t 1494-1497; VA, Alkion pvk 23.1.1921; Ilkka 8.1.1921.

71) VP 1919, ptk:t 1395. Jo Viron vapaussodan alussa oli väläytelty Suomen heimojen valtioliiton mahdollisuuksia – ainakaan pidemmälle ei Alkiokaan liene mennyt. Mutta toukokuussa 1919 rupesi puolueen jäsen, lehtori Väinö Kivilinna Saarijärven Paavossaan selittelemään, että jos Suur-Suomi sulkisi Venäjän meritiet tämä vaarantaisi Suomen tulevaisuutta, kun Venäjä vahvistuisi. Silloin olisivat reunavaltiot Suomen luonnollisimmat liittolaiset, Kivilinna arveli. Saarijärven Paavo 54/17. ja 55/20.5.1919; ks. myös mm. Kalervo Hovi, Die Orientierung des estnischen Auslandsdelegations im Frilhjahr 1918. Publication des Instituts fur Allgemeine Geschichte Universität Turku, herausgegeb. v. Vilho Niitemaa (1973), 58, 59, 71, 72, 74 ja 75.

72) KA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 8.2.1921; VA, Alkion pvk 8.2. ja 13.2.1921; Kalevi Holsti, mt., 185-188, 190.

73) VP 1921, ptk:t 2765-2805, erit. 2773, 2784, 2787 ja 2789.

74) VA, Alkion pvk 12.5. ja 19.5.1922.

75) Paasivirta, Suomi v. 1918, 139-154; Ilkka 8.3.1918 ja 17.8.1918; A.E.Martola, Sodassa ja rauhassa (1973), 22.

76) VA, Alkion pvk 1.10. ja 10.10.1919; VMA, SAP III A 5, W.Söderhjelm S.Alkiolle 19.10.1919 ja 12.1.1920; VP 1919, ptk 351; RNumelin, Ahvenanmaan kysymys, 110-113.

77) VA, Alkion pvk 9.6. ja 1.10.1919; VP 1920, ptk:t 161, 201, 256, 276, 294, 398 ja 406; Juhani Mylly, Maalaisliitto ja ulkopolitiikka Suomen itsenäistymisestä 1920-luvun loppuun. Poliittisen historian lisens.työ Turun yliopistossa 1972, 133-135; Ilkka 24.5.1919 ja 237/14.10.1921; Aikalaiskrrja 1934, 58.

78) VMA, SAP I➢ A 5, Santeri Pohjanpalo Alkiolle Hangosta 25.6.1920; Ulkoministeriön Sanomalehtitoimiston (G.Thesleff) kiertokirje 1.7.1920; Sama toimisto Ilkalle 6. ja 14.7.1920; Holstin sähke Alkiolle 15.8.1920; KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 25.3.1920; Jorma Kalela, Grannar pä skilda vägar (1971), 43; Kari Se16n, Genevestä Tukholmaan. Suomen turvallisuuspolitiikan painopisteen siirtyminen Kansainliitosta pohjoismaiseen yhteistyöhön (1975), 31-33, 36.

79) VP 1920, ptk:t 644-661 ja 667; EK, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ptk:t 5.5.1920; VA, Alkion pvk 26.10.1921; Ilkka 9.6.1921, 3.9. ja 20.9.1921, 18.11.1921 ja 3.8.1923; Uusi Suomi 26.6.1921; Mylly, main. lis.työ, 137 ja seur.

80) VA, Alkion pvk 30.6.1918; Paasivirta, Suomi vuonna 1918, 293-294; Alkio, Yhteiskunnallista ja valtiollista, 406-407. –

81) KMA, Poimintoja lainsäädäntötyöstä 1917 ja 1918 valtiopäivillä (pain, maalaisliiton valitsijoille), 10; Jaakko Paavolainen, Vankileirit Suomessa 1918 (1971), 293; VP 19171I; kertonut prof. Aatos Alaselle prof. (pääministeri) T.M.Kivimäki, Helsinki, s. 1886.

82) KMA, maalaisliiton ryhmäkokouksen ptk 4,5.1919; Väinö Tanner, Kuinka se oikein tapahtui, 479-480.

83) VA, Alkion pvk 2.5. ja 15.5.1919.

84) VA, Alkion pvk 11.6. ja 12.6.1919; VP 1919, ptka 1056 ja 1570-1576.

85) VP 1919, ptk:t 1787-1802; VA, Alkion pvk 9.11.1919.

86) Alkion pvk 1.7. ja 10.8.1918 ja 25.1., 29.1. ja 30.1. sekä 2.2.1920; Jägerskiöld, Mannerheim 1919-1939 (1972), 16; KKA, S.Alkio K.Kalliolle mm. 27.8. ja 28.88. 1923; Ohto Manninen, mt., 384, 386 ja 392; Veikko Huttunen, Kansakunnan historia VI, 360 ja seur.

87) VMA, SAP III A 3, jääkärivänr. N.Pänni S.Alkiolle 12.1. ja 14.4.1919; E.E.Kaila Alkiolle 26.4.1919; SA, PK 637: 4; Jääk.vänr. N.Pärmin ja S.Alkion keskustelu Laihialla, muist. merk. 10.5.1919; VA, Alkion pvk 22.1. ja 26.4.1919; Artturi Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa, 264-266; Lauerma, Jääkäripataljoona 27, 1023-1 024.

88) VA, Alkion pvk 15.11. ja 30.12.1919 sekä 26.4.1921; VP 1920, Oct 703-705 ja 731; KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 16.2.1921; V.P.Somerkari, Kansanmiliisi Suomen itsenäisyysajan alkuvuosien poliittis-historiallisena ilmiönä. Poliittisen historian laud.työ Helsingin yliopistossa 1953, 7-11 ja 81-82.

89) KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 102., 161. ja 22.9.1920; Maalaisliiton muistiinpanot vaalikaudelta 1919-1922; Vilho Tervasmäki, Eduskuntaryhmät ja maanpuolustus valtiopäivillä 1917-1937 (1964), 52-53 ja 138-139; VP 1922, ptk:t 2.3.1922; Matti Virtanen, Suojeluskuntalaisten sosiaalinen jakauma. Hist. Aikakauskirja 1/1975: 90; Filip Saalastin toiminnasta mm. kirjeissä VMA, SAP Ill A 2 b), Filip Saalasti S.AOtiolle 13.12.1910, 11.3.1917 ja 14.1.1918.

90) KA, maalaisliiton keskushallituksen ptk 11.3.1916; VMA, SAP III A 3, ylitirehtööri Osten Elfving S.Alkiolle 11.11,1920; Joh.Tamminen S.Alkiolle 18.12.1923; KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 25.2.1916, 27,9.1927 ym.; Viljo Rasila, Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe (1970), 60; Ilkka 18.9.1917; Kerttu Saalasti, Anna hänelle nöyrä mieli, 214; kertojat hovioik. presidentti Paavo Alkio, Laihia ja opetusneuvos Kerttu Saalasti, Nivala.

91) Uusi Suometar 84,27.3. ja 85/28.3.1917; VA, Alkion pvk 243.1918; II VP 1917, ptk:t 1137; Eero Snellman, Gallen-Kallelan apulaisena päämajassa 1918. Sotamuseo 4/1951, 116; Arvo Viklund, Suomen lippu (1927), 56-57; Manninen, Suomen kansan ajantieto, 368 ja 375; Virkkunen, Itsenäisen Suomen alkuvuosikymmeniltä, 14-16; kertojat prof. Ilmari Turja, Helsinki, s. 1901 ja prof. arkkitehti O.Gripenberg, Helsinki.

92) V.Joukahainen, Johtaja. Aatteen mies, 16-17; VA. S.Alkion pvk 2.3.1919; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio.

93) KA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 1918-1922, erit. 15.2.1921; VA, Alkion pvk 1.2., 14.2., 15.2. ja 222.1922; Blomstedt, KJ.Stdhlberg, 425; kertoja apul.prof. Lauri Hyvämäki, Helsinki, s. 1913.

94) Ilkka 256/4.11. ja 25918.11.1922; KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 18.2.1922; Lauri Hyvämäki, Sinistä ja mustaa (1971), 192-193.

95) Paavo Virkkunen, Itsenäisyytemme alkuvuosikymmeniltä, 22-23; Lauri Kulmala, Alkio aikalaistensa kuvaamana. Heräävä Maaseutu VII, 106; K.E.Lohi, Santeri Alkio eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Aatteenmies, 44-45.

96) VA, Alkion pvk 17. ja 18,11,1921.

97) Vihtori Karl in, Eräitä lisiä Santeri Alkion henkilökuvaan. Kyntäjä 2/1944.

98) KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptkd 29.9. ja 1.12.1921; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 587.

99) K.Kalilo, Muistelmia Santeri Alkiosta poliitikkona. Aatteenmies, 11-12; Lauri Perälä, Nykyajan talonpoika ei löydä itseään ilman Alkion kirjoja; Sama, 42; Lohi, Santeri Alkio maalaisliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Sama, 43-45.

100) Ilkka 18.6.1922.

101) VA, Alkion pvk 14.5.1919 ja 14,3.1920; Aikalaiskirja 1920, 52-53, 120, 148-149 ja 174.

102) Ilkka 256/4.11. ja 25918.11.1922; Urho Kekkosen juhlapuhe selostettu mm. Helsingin Sanomissa 11.4.1973; Urho Kekkonen, Alkio kansallisen sovintopolitiikan julistajana. Kyntäjä 6-7/1952, 126; Kallion varhaisemmista ansioista kirjoittaa mm. Uusi Suometar 82/253.1917.

103) PA, Santeri Alkion piirros .Suomen tasavallan eduskunta 1917-1918» Heimolan istuntosalista edustajapaikkoineen (todennäköisesti istuntojen aikana laadittu); Paavo Virkkunen, Lauri Ingman, Eteläpohjalaisia elämäkertoja 227-230 (sisältää E.Nevanlinnan lausunnon).

104) KKA, S.Alkio K.Kalliolle 18.12.1922 ja 27.8., 28.11., 13.12. ja 17.12.1923; VMA, SAP EI A 1, Kyösti Kallio S.Alkiolle mm. 53.1921, 28.8.1921, 5.2.1922, 28.9.1922, 17.12.1922, 18.1., 19.1., 21.1,1923, 23.2.1923, 18. ja 22.3.1923, 3.8. ja 28.8.1923, 15.9.1923, 21.12.1923, 24.1., 15.3., 28.3., 20.5., 26.5., 7.6., 6.7., 23.8., 11.9. ja 24.12.1924; UI A2 b), J-E.Sunila S.Alldolle 10.11.1924; Veteraanit muistelevat menneitä. Heräävä Maaseutu V,156.

105) KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 3.1., 63., 23.6., 10.7.1921; 18.12.1922; 28.11. ja 17.12.1923; 255.1924 ja 21.10.1925; VMA, SAP III A 1, Kyösti Kallio Alkiolle 10.4.1923; 16.8. ja 26.6.1925; 24,9.2., 18.2., 8.4, ja 23.1926; 11.4., 6.5. ja 22.12.1927; 252., 282., 35., 215. ja 15.10.1928; 5.5., 11,6., 28.7. ja 23.8.1929; Lauri Kristian Relander (julk. Eino Jutikkala), Presidentin päiväkirja I (1967), 429, 431 ja 439.

106) VMA, SAP III A 2 b), Frans Kärki S.Alkiolle 5.5.1923; Vihtori Vesterinen Alkiolle 2.6., 26.6. ja 3.10.1925 ja 18.9.1926; P.Saarinen Alkiolle 2.6.1926; III A 2 a), U.Hannula Alkiolle 11.124929; K.TJutila Alkiolle 22.12.1927; V.Kivilinna Alkiolle 3.3.1923; KA, Fr.Kärjen pöytäkirjat maalaisliiton ryhmäkokouksista 15., 5.5., 85., 103., 21.5., 273., 21.10. ja 26.10.1925; 18.6.1926 ym.; VMA, SAP III A 2, Vihtori Vesterinen Alkiolle 2.6., 26.6. ja 3.10,1925 sekä 18.9.1926; III A 2 a), Viljami Kalliokoski S.Alkiolle 31.5.1926; Uuno Hannula Alkiolle 11.12.1929; K.T.Jutila Alkiolle 22.12,1927; Juho Koivisto Alkiolle 6.11.1928; Ilkka 98/10.4.1973; Urho Kekkosen juhlapuhe Kyösti Kallion ulkopolitiikasta Kallion 100-vuotisjuhlassa 10.44973; Helsingin Sanomat 99/11.4.1973; VA, S.Alkion pvk 145.1919; kertoja mm. maanviljelysneuvos Juho Koivisto, Kurikka.

107) VMA, SAP III A 2 b), Oskari Viitala Alkiolle 10,10.1923; Miehikkälän lampuotit Alkiolle 24.1.1924; Juho Törmä Lappeenrannasta Alkiolle 16.3.1924.

108) KMA, Maalaisliiton puoluekokouksen ptk Hankasalmella 10.-11.6.1926; VMA, SAP IV A 1, Fr.Kärki Alkiolle 11.1.1924; Ilkka 27022.1.1924.

109) VMA, SAP III A I, Kyösti Kallio S.Alkiolle 28.8.1924; Lauri Kulmala, mk. Heräävä Maaseutu VIII, 107; Blomstedt, K.J.Stählberg, 461-462; Relander, Presidentin päiväkirja I, 450.

110) Ilkka 138/22.6.1926;.VMA, SAP IV A I, L.Kr.Relander Alkiolle 19.2., 26.3., 3L3. ja 27.5.1925; Blomstedt, mt., 463.

111) VMA, SAP IV A 1, Relander Alkiolle 17.3.1926; Relander, mt., I, 51.

112) VMA, SAP N A 1, Relander Alkiolle 25.6.1927 ja 4.2.1928; Relander, mt., I, 483 ja 488 ja II, 153.

113) VA, Alkion pvk 15.11,1922; Relander, mt., I, 210.

114) VMA, SAP III A 2 b), E.Y.Pehkonen S.Alkiolle 29.7.1920; III A 2 a), puoluesihteeri V.Kivimäki S.Alkiolle 8.8.1921; Ilkka 8,12,1926; KA, maalaisliiton keskushallituksen ptk 15.11.1928; Eino Aapo Aaltio, Talonpojan historiaa. Heräävä Maaseutu II, 1W; Charles Mecir, Kansainvälinen agraaritoimisto. Heräävä Maaseutu II, 117-119; VMA, SAP III A 2 b), Pehkonen Alkiolle 7.7.1925; Ilkka 25.8.1925; Juhani Mylly, Maalaisliitto ja ulkopolitiikka Suomen itsenäistymisestä 1920-luvun loppuun. Poliitt. historian lis.työ Tutun yliopistossa 1972, 206-209; Alkio, Sanomalehtimies kesämatkoilla, 68; Selön, Genevessä Tukholmaan, 29.

Kaksi sydämenasiaa

I) Heikki Kieman, Vaasassa 50 vuotta sitten. Vaasan Suomalainen lyseo 1880-1930, 221-222; Jaakko Laurila, Kouluajoiltani Vaasassa, mt., 202; E.E.Takala, Koe-Seura. Piirteitä alkuajoilta 45 vuotta sitten, mt., 179. — Saipa Karsten — kirjoittajan äidinisä — Läsnä »musikaalinen ukko» lyseolaiset innostumaan lauluun ja vähitellen kaikkeen musiikkiin. K.E.Kahva, Yksityislyseossa ensi vuosina, Vaasan Suomalainen lyseo 1880-1930 (1930), 107; Kaarlo Koskimies, Muistelmia kouluajalta lyseon sijaitessa Koulukadun 20:ssa, mt., 126 ja mt., 242, 255, 301 ja 352 ym.; perhetraditioita; kertojat mm. Paavo Alkio ja Ilmari Turja.

2) Päivälehti 57/10.3. ja 69/24.3.1898; Kansallinen elämäkerrasto IV, 231-232.

3) Gustav Ignatius, Vaasan hovioikeuden palveluksessa. Muistikuvia II (toim. Eino Suolahti), 264 ja seur.; Seikko Eskola, Sosiaalipolitiikka suomalaisen puolueen ohjelmassa. Historica H (Jyväskylän yliopisto), 421.

4) Santeri Allcio, Talonpoika ja Suomen vapaus (1922), 67-70; Sama, Ihminen ja kansalainen (1919), 14-15; Heräävä Maaseutu II, 22-29; Ilkka 66/20.4.1923; Helsingin Sanomat 14.3.1923; Suomen Sosialidemokraatti 72/28.3.1923; Uusi Suomi 84/14.43923; Hufvudstadsbladet 64/15.4.1923.

5) VA, S.Alkion pvk 21.5. ja 24.5.1919; Pekka Kalevi Hämäläinen, Kielitaistelu Suomessa 1917-1939, 61-62; Göran v.Bonsdorff, Självstyrelsetanken i finlandssvensk politik 1917-1923, 76; Aarni Voipio (1954), Mikael Soinisen elämä, 156; Matti Klinge, Eristäytymisliike ja aitosuomalaisuus 1920-luvulla. Kaksi vuosikymmentä Suomen ulkopolitiikkaa 1919-1939. Hist. Aitta XVI, 134; VP 1918, ptk:t 637-638.

6) VA, Alkion pvk 13.2., 10.5., 215. ja 24.5.1919; ks. mm. Antero Manninen, Suomen kansan ajantieto, 3W; Ilkka 223/28.9. ja 237/14.10.1921; Muistiinpanoja vaalikaudelta 1919-1922 (maalaisliiton eduskuntaryhmän toiminnasta) Oulu 1922, 50. —Sosialistit nimenomaan syyttivät maalaisliittoa sivistysvihollisuudesta v. 1921 valtiopäivillä, kun ml:n ryhmä vaati kustannusten laskemista ennen kuin oppivelvollisuus säädettiin, mt., 53,

7) VP 1922 AK I. Hallituksen esitys Helsingin yliopiston organisaatiosta n:o 26; Ilkka 13/17.1., 1924.1., 30/6.2., 87/17.4., 135/15.6. ja 14527.6.1923. — Yrjö Ruuth (Ruutu) kirjoitti samoihin aikoihin Ylioppilaslehdessä: »On mahdotonta ajatella että suomalainen sivistys ajanmittaan jäisi piileskelemään ruotsalaisuuden tuuhean puun siimekseen. Sen täytyy voidakseen jotakin todellista luoda etsiä voimansa myös itsestään, pyrkiä omintakeisuuteen ja valtaan. Tätä se ei voi saavuttaa ilman, että sen työ ulkonaisesti organisoidaan omintakeisella pohjalla.» Ylioppilaslehti 10.11.1923, 334. Näillä ajatuksilla on ollut merkitystä Itke (Alkion) kirjoituksille, joissa erikoisesti suuntauduttiin vastustamaan kokoomuksen kantaa suomalaisuuden asiassa. Kokoomuksen laimeus suomalaisuusasiassa oli Alkion mukaan yhteydessä puolueen »perinteisiin luokkapyrkimyksiin» ruotsalaisen kansanpuolueen kanssa. Ilkan mukaan ei voitu puhua kansallisesta itsenäisyydestä niin kauan kuin »kaksikielisyys oli johtavana periaatteena julkisessa elämässä».

8) Ilkka 14527.6.1923, 244/22.10. ja 276/28.11.1924; Helsingin Sanomat 29426.10.1924; Suomen Sosialidemokraatti 228/1.10. ja 250/27.10.1924; Hufvudstadsbladet 29123.10. ja 298/30.10.1924.

9) S.Alkio, Aitosuomalaisuus; Ilkan n:ot 1222,6., 123/3.6., 129/10.6.1925; Ilkka 128/9.6., 139/22.6., 14023.6., 141/25,6. ja 14226.6.1925; Aitosuomalainen 4/1925; VP 1925, ptk:t 335-336 (20.3.1925). Mainitussa istunnossa edustaja P.Saarinen esitteli eräitä kielialojen epäsuhtaa kuvastavia tilastoja, joita Alkiokin käytti hyväkseen.

10) Jussi Teljo, Yliopiston kielikysymys 1923-1932 (1932), 5; Ylioppilaslehti 20.3.1926: 26-30.

11) VP 1926 Iiitteet I-IX, erit. liite 2; ILMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 10.2.1926; Relander, Presidentin päiväkirja I, 201-210 ja 222-223; VA, Ruudun kok.kansio I: konsepti Saarisen eduskuntaesitykseen; Ilkka 40/19.2., 4120.2. sekä 50/3.3.1926; Helsingin Sanomat 5424.2.1926.

12) Ilkka 119/29.5., 1236.6., 133/15.6. ja 138/21.6.1926.

13) VA, Juho Niukkasen kok.kansio 2; Maalaisliiton vaalivalistajille 1929, 48-51; Vuoden 1926 ml:n puoluekokouksen suomalaisuusohjelma; Kaaperi Kivialho, Puolueet ja suomalaisuuden edistäminen. Suomalainen Suomi IX (1926). 29-31 ja 34.

14) Kertoja maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski, Halsua, s. 1894; Tuula Taka-Sihvola, Aitosuomalaisuuden

kehitys vuosina 1923-26. Suomen historian laud.työ Tampereen yliopistossa 1969, 53-54

15) Relander, Presidentin päiväkirja I, 434-435, 466, 482 ja 488; Sama II, 63 ja 152; VMA, SAP IV A 1, L.Kr.Relander Alkiolle 27.5.1926.

16) KA, Santeri Alkio, Maalaisliiton toiminnan suuntaviivoja. Onko maalaisliitto täyttänyt velvollisuutensa? (Kirjelmä maalaisliiton puoluekokoukselle 1927); Sama, Ilkka 94126.4.1927.

17) Uuno Tuominen, Suomen alkoholipolitiikka 1866-1886I (1950), 67-68; M.E.Mäki, Maalaisväestö ja väkijuomaliike (1939) 18-19; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 895; vrt. Viljo Hytönen, Talonpoikaissäädyn historia I, 47-48 ja 156-158 ym.; Aulis I.Alanen, Suomen historia vapauden ajalla (1963), 521 ja 580; Sama, Suomen historia kustavilaisella ajalla (1964), 256 ja sear,

18) M.E.Mäki, Santeri Alkio raittiustyössä. Ilkka 208/1966; Kansanvalistusseuran Kalenteri, 238, 240 ja 31; Uuno Tuominen, A.A.Granfeltin toiminta väkijuomalainsäädännön uudistajana (1934), 9 ja seur.; kertoja mm. opettaja Santeri Seppälä.

19) HYK, Liakan kok. S.Alkio Matti Svanljungille 3.2.1899 ja 20.2.1899; VMA, SAP I A 1 a), S.Alkio E.E.Takalalle 1L4.1900; Pohjalainen 92/17,11.1893.

20) VMA, SAP IV B 2 I, Eero Erkko Santeri Alkiolle 82.1901; Rakentavia muistoja Santeri Alkiosta. Liitto 129/19.6.1962; Paavo Tuomari, Santeri Alkion yhteiskunnalliset aatteet, 114.

21) M.E.Mäki, Santeri Alkio, 177-179,

22) II VP 1909, ptk 507 (22.10.1909); Uuno Tuominen, Suomen eduskuntalaitoksen historia V.Autonomian ajan yksikamarinen eduskunta, 198-199; S.Alkio, Kaikki maalaisliittolaiset vaaleihin. Ilkka 30.4.1909; S.Alkio, Kokonainen kansakunta mestauslavalle. Ilkka 8.4.1909.

23) VP 1909, ptk 508; S.Alkion pvk 4.8. ja 65.1920; Alanen, Ilmajoki, 703; Sama, Seinäjoen historia I (1970), 693 ja

24) VMA, SAP III A 2 a), Eetu Hopiavuori S.Alkiolle 4.6.1912; Niilo Liakka, Maalaisliitto ja kieltolaki. Heräävä Maaseutu II, 62; Alanen, Ilmajoki v. 1809 jälkeen, 700, 702-704; Sama, Seinäjoen historia I, 557, 614, 699 ja 697; Ilkka 21/9.1.1915, 40/1920 ja 58/1920.

25) VA, Alkion pvk 7.4.1917; Niilo Liakka, Maalaisliitto ja kieltolaki. Heräävä Maaseutu 1, 62; Sama, Santeri Alkio, 137: Viljo Hytönen, Suomen kieltolakiliikkeen historia (1919), 143; Aarni Voipio, Mikael Soinisen elämä (1944), 624-625.

26) VA, Alkion pvk 4.5., 65., 9.5., 31.5. ja 6.6.1919; Uuno Tuominen, Sosialiministeriön kehittyminen nykyiseen järjestelymuotoon. Sosialiministeriö 1917-1937, 1-8.

27) Asetuskokoelma 1919 n:ot. 62, 66 ja 104; Tuominen, mk. Sosialiministeriö 1917-1937, 176-177; Sama, Raittiuden Ystävät 1883-1933, 418; Ilkka 161/21.7.1919.

28) VA, S.Alidon pvk 24.7. ja 26.10.1919; Ilkka 167/28.7.1919; VMA, SAP II 4 ja II 3, Toivo Laitinen S.Alkiolle 27.9.1919 ja Mikko Uotinen S.Alkiolle 2.10.1919; Muonion(niskan) kunnanvaltuusto S.Alkiolle 11.2.1920; Kieltolakilehti 8.1.1920; Voipio, mt., 62,3.677 ja 629.

29) VMA, SAP II 4: 3, V.Karpio S.Alkiolle mm. 11.2. ja 23.4.1920,14.1.1921,115.1925; Vihtori Karpio, Eräitä lisiä Santeri Alkion henkilökuvaan. Kyntäjä 2/1944: 7-8.

30) S.Wettenhovi-Aspa, reseptikokoelma kotimaisten viinien ja liköörien valmistamista varten (Hki 1919); Reijo Ahtokari, Pirtua, pirtua (1972), 26.

31) VA, SAP II 2-3, W.Lehtola Kemin Taivalkoskelta S.Alkiolle 5.1.1920; Kosken T.I. kunnanvaltuusto Alkiolle 29.3.1920, M.Hakala Enonkoskelta Alkiolle 18.1.1920, J.Laukonen Kuortaneelta Alkiolle 16.2.1920, A.Kaljunen Ruskealasta Aikiolle 16.10.1920 ja K.Simonen Hankasalmelta Alkiolle 9.11.1920; Ilkka 2612,9., 263/4,9., 265/7,9. ja 269/11.9,1920; VA, Alkion pvk 30.9,1920; VP 1920, ptk:t 1275.

32) VP 1921, ptk:t 2 487 (27.10.1921); Kieltolakilehti 4327.10.1921.

33) Ilmari Kianto, LA.Heikkinen. Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon, 668; VP 1919, ptk:t 1009 (20.6.1919); vrt. Ahtokari, mt., 28; A.A.Granfeltin Kansan Kalenterissa 1918,168; Uuno Tuominen, A.A.Granfeltin toiminta väkijuomalainsäädannön uudistajana, 225-226.

34) VMA, SAP III A 3 a), »Maalaisliittolainen valitsija» – tyylistä päätellen Antti Virrankoski – S.Alkiolle (päiväämätön); Tuominen, Raittius- ja sosialiosasto ja sen alainen hallinto. Sosialiministeriö 1917-1937 (p.1967), 177.

35) Artturi Vuorimaa, Kokenut kaikki tietää (1967), 189-190; VMA, SAP 114:3, Vihtori Karpio Alkiolle 27.2.1925; Aikalaiskirja 1934; 10; kertoja opetusneuvos Urho Kittilä, Helsinki.

36) VP 1921, ptk:t 2 294 (17.3,1922); VA, Alkion pvk 14.5,1922.

37) M.E.Mäki, Santeri Alkio, 48; VA, S.Alkion pvk 22.1.1922.

38) Mäki, mt., 182; KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk 27.10.1920; Saman kirjelmä (moniste) puolueen sanomalehdistölle 20.12.1924; Asetuskokoelma 1922 n:o 152; Tuominen, mk. Sosialiministeriö 1917-1937, 177.

39) Relander, Presidentin päiväkirja I, 54; Jääskeläinen, Suomen kansanedustuslaitoksen historia VII (1973), 183-184; VP 1921, ptka 2466-69, 2479, 2499-2506; Asetus 119/29.4.1926; Tuominen, mk. Sosialiministeriö 1917-37, 177; Ahtokari, mt., 76-78 ja 80.

40) VMA, SAP II3, V.Kivilinna Alkiolle 3.10. ja 17.10.1927; V.Karpio Alkiolle 19.8.1926, 10.8. ja 15.10.1927; 13.1., 15.2. ja 4.4.1928; 6.1. ja 8.2.1929 sekä 8.2.1930; Santeri Alkio, Sanomalehtimies kesematko’la, 68; Uuno Tuominen, Raittiuden Ystävät 1853-83 (1953), 115.

41) Asetus 206/4.5.1928; Tuominen, mk. Sosialministeriö 1917-1937, 177; Uusi Suomi 59/12.3,1927; Suomen 44. yleinen raittiuskokous Hämeenlinnassa 4.-6.7.1926, 62; Suomen ensimmäinen yleinen kieltolakikokous Helsingissä 19.-20. helmikuuta 1927; Kieltolakilehti 7/17.2.1927. — Muuten perustuvat viimeisen vaiheen tiedot melkoiselta osaltaan Jorma Kallenaution tutkimukseen »Kieltolain kumoaminen ja sitä koskeva kansanäänestys poliittisten puolueitten ohjelmana» (lis.työ Tampereen yliopistossa 1973).

42) Artturi Leinonen, Vuosikymmenien valinkauhassa (1960), 15-47; vrt. Ahtokari, mt., 147-148,

43) Ilkka 159/13.7.1929; Helsingin Sanomat 291/27.10.1929; Uusi Suomi 29127.10.1929. — Jalanderin lausunto herätti tietenkin tavatonta huomiota aiheuttaen sekä sanomalehtikeskustelua että tiukkasävyistä kirjeenvaihtoa Jalanderin ja sisäministeriön kesken. Ks. Uusi Suomi 296/1.11.1929; Iltalehti 252/30.10.1929; Vaasa 252130.10.1929; Hufvudstadsbladet 29228.10. ja 296/1.11.1929; Suomen Sosialidemokraatti 29227.10.1929. — Kun Hufvudstadsbladet otsikoi pääkirjoituksensa (suom.) »Avomielinen maaherra», Ilkka aika ivallisesti »Uusi profeetta».

44) Uusi Suomi, »Nykyinen taloudellinen tilanne» (Gebhardin esitelmä) 316/21.11.1929; Aulis J.Alanen, Hannes Gabbard, 463-464. — Danielson-Kalmarihan oli 1927 80 kieltolain vastaisen adressin allekirjoittajia. — Vaikka hän 1907 kannatti kieltolakia, epäili hän jo 1909 asiaa arvellen, että kieltolain voimaantulo muodostaisi Viipurin läänille vaaran venäläisen kesäasutuksen vuoksi. II VP 1909, ptk:t 182; HYK, V.Karpion kok. S.Alkio V.Karpiolle 27.1.1930; Santeri Alkio, Tri Virkkunen etsimässä uutta ja varmempaa raittiusrintamaa. Ilkka 166/23.7.1930; Virkkunen, Itsenäisen Suomen alkuvuosikymmeniltä, 294.

45) KMA, maalaisliiton eduskuntaryhmän ptk:t 26.10.1929 ja 10.2.1930; Ilkka 37/14.2.1930; VP 1929, liitteet IV, 1; VP 1930, ptk:t 111 ja 209; HYK, V.Karpion kok. S.Alkio V.Karpiolle 14.5.1930; Kallenautio, main. lis.työ, 173.

46) VP 1930, liitteet VI, 2, ptk:t 117 ja 129; Relander, Presidentin päiväkirja II, 329; Kallenautio, main. lis.työ, 181-183.

47) Ilkka 6928.4.1930; Karjalan Maa 46/29.4.1930; Suomenmaa 96/27.4.1930; Kieltolakilehti 18/1.5.1930 (Alkion kirjelmä julkaistuna); Sama 3421.8.1930; M.E.Mäen kirjoitus »Muutamia muistelmia Santeri Alkion viimeisestä raittiustyövuodesta»; Kallenautio, main. lis.työ, 185-186.

48) M.E.Mäki, Santeri Alkio, 182; Niilo Liakka, Santeri Antio, 137-139; Paavo Tuomari, Santeri Alkion yhteiskunnalliset aatteet, 113.

Santeri Alkio lähikuvassa

1) LKA, Historialliset kirjat; VMA, SAP I A as), S.Alkio E.E.Takalalle 18.1.1892.

2) LKA, Historialliset kirjat; PA, M.Nurmio S.Alkiolle Nurmeksesta 3.8.1894; VMA, SAP I A aa), Alkio Takalalle 9.11.1894.

3) LKA, Historialliset kirjat; PA, Anna Falenius-Alkion päiväkirja 31.11., 8.12.1894, 31.1., 3.2., 5.2., 19.2., 24.2., 3.3., 19.3., 28.4., 14.5. 2.6.1895.

4) PA, S.Alkio M.Nurmiolle 28.9. ja 30.12.1895; 31.1. ja 1.6.1896; Anna Alkion pvk 17.5., 21.6., 12.7., 6.9., 29.11., 26.12.1896.

5) VMA, SAP I A aa), S.Alkio E.E.Takalalle 7,8.1897; Anna Alkion pvk 3,10.1897 ja 14.4.1901.

6) VMA, SAP I A. aa); S.Alkio E.E.Takalalle 20.1.1903; PA, Anna Alkion pvk 7.6.1903 ja 21. ja 30.9.1906.

7) PA, Anna Alkion pvk 5.6.1907 ja 25.4.1909; Anna Alkio. Kyntäjä 2/1944; VMA, SAP 1 B 2, Antti Haapala S.Alkiolle 15.9.1910.

8) PA, Anna Alkion pvk 31.5.1908; 1.7., 3.7., 24.11.1917 ja 25.5., 31.5., 28.6.1919; VA, S.Alkion pvk 18.8.1918.

9) VA, S.Alkion pvk 16. ja 18,5,1919; PA, Anna Alkion pvk 10.5.1921.

10) VA, S.Alkion pvk 31.12.1921 ja 19.4.1922; Vihtori Karpio, Eräitä lisiä Santeri Alkion henkilökuvaan. Kyntäjä 2/1944: 6; PA, Anna Alkion pvk 14.9. ja 5.10.1930 sekä 14.1. ja 23.8.1931.

11) PA, Anna Alkion pvk 22.5. ja 21.9,1932; kertoja maanviljelijä Jalmari Salo, Alavus (Laihia), s. 1896; Kyntäjä 2/1944: 8.

12) Paavo Alkio, Vanhempani, 129; Sama, Halusin hetkeksi isän polvelle. Kyntäjä6-7/1952; VA, S.Alkion pvk 21.4. ja 8.7.1919; KA, VA, hovioik. presidentti Paavo Alkion haastattelu; M.E.Mäki, Alkion syntymästä 100 vuotta. Vaasa

159/1962; kertojat Paavo Alkio ja Jalmari Salo, Alavus (Laihia).

13) VA, S.Alkion pvk 21.4.1919; Kerttu Alkion haastattelu, Vaasa 159/1962; Paavo Alkio, mk. Kyntäjä 6-7 1972; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio.

14) M,E,Måki, Santeri Alkio, nuorisoseuramies ja maalaispoliitikko, Nuorten Liitto 1947, 32; Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 244-246.

15) PA, M.Nunnio S.Alkiolle 10.1.1890; 3.12.1903, 13.12.1903, 9.1.1906. Tässä kirjeessä Nurmio mm. kertoo kuolemankielissä olevasta tyttärestään sanoen: »Tunnet kuoleman kohdaltasi, minä en. Ole sinä edes onnen suosima ominesi.» — Nurmio S.Alkiolle 28.5.1907, 24.3.1909 ja 8.3.1911; M.E.Mäki, mk. Nuorten Liitto 2/1947; 33.

16) KKA, S.Alkio Kyösti Kalliolle 3.7.1912; VMA, SAP Ill A 3 a), Frans Kärki S.Alkiolle 11,1.1924; Artturi Leinonen, Santeri Alkion henkilöpiirteitä. Ilkka 291/1956; kertoja professori Eino Salmelainen, Tampere, s. 1893.

17) VMA, SAP IV B 1, Eino Leino Santeri Alkiolle 8.8.1925; Ilkka 291/1956; Vihtori Karpio, Eräitä lisiä Santeri Alkion henkilökuvaan. Kyntäjä 2/1944: 5-6.

18) VA, S.Alkion pvk 26.3.1918 ja 9.5.1922; KKA, S.Alkio Kalliolle 23.9.1908, 6.5. ja 25.8.1921; F.E.Sillanpää, Viidentoista. Muistoja, kokemuksia, kuvauksia (1956), 61-62; kertoja Jalmari Salo, Alavus.

19) KICA, Santeri Alkio Kyösti Kalliolle 26.4.1906; Aaro Vallinmäki, Muuan kesäloma. Aatteenmies, 24-25; Aili Nevalainen, Santeri Alkion sivistysihanteita. Liitto 133/8.7.1962.

20) VMA, SAP I B a), Antti Haapala S. Alkiolle 2.4.1914; RICA, S.Alkio K.Kalliolle 6.4.1914; Aaro Vallinmäki, mk. Aatteenmies, 24-26.

21) VMA, SAP III A 2 6), A.Pesonen S.Alkiolle 25.7.1921; E.Takkula S.Alkiolle 16.5.1921; KKA, S.Alkio K.Kalliolle 6.5., 23.6. ja 10.7.1921 sekä 23.6.1922.

22) KKA, S.Alkio K.Kalliolle 29.7.1922,21.1.1924 ym.; Ilkka 39/10.2.1938; kertoja hovioik.presidentti Paavo Alkio, Laihia.

23) PA, professori (valtioneuvos) Taav. Laitinen S.Alkiolle 10.5.1921 ja 23.2.1930; tri Oskari Heikinheimo S.Alkiolle

2.8.1921, 20.4.1929 ja 4.5.1930; Artturi Leinonen, Vuosikymmenten vahnkauhassa, 109-1l0; Niilo Liakka, Santeri Alkio, 140-141; kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio.

24) Lauri Kulmala, Alkio aikalaistensa muistelemana. Heräävä Maaseutu VII, 101-102. — Mukana olleet muistelevat, että Alkio0a oli valkoinen side otsallaan — oli satuttanut itsensä liikkeelle lähdettyään, jalat eivät tahtoneet pitää. Kertojat Mikko Huhtamäki, Laihia, s. 1893, maanviljelysneuvos Juho Koivisto, Kurikka, s. 1885, kunnallisneuvos Kustaa Tiitu, Lapua, s. 1896 ja hovioik. presidentti Paavo Alkio, Laihia.

25) Kertoja hovioik. presidentti Paavo Alkio; Santeri Alkio, Isänmaa-käsitteestä. Ilkka 166/23.7.1930.

26) Leinonen, Kohtalo miestä kuljettaa. 111-112; Ilkka 16825.7. ja 169/26.7.1930.

27) Ilkka 174/1.8. ja 179;6.8.1930; Artturi Leinonen, Hän meni. Santeri Alkion muistolle (Vaasa 1930), 9-12 ym.; Liakka, Santeri Alkio, 142-144; Kulmala, mk. Heräävä Maaseutu VII, 117-118.

28) Artturi Leinonen, Hän meni, 67-68, 75, 76 ja 79. — Hautajaisissa oli kolmekin Ilkan reportteria, mutta esimerkiksi Kyösti Kallio ja Z.Castrdn eivät käyttäneet konsepteja, joten heidän puheensa julkaistiin todennäköisesti varsin typistettyinä. Ks. Ilkka 174/1.8. ja 17916.8.1930 ja esim. Hän meni, 60; kertoja Paavo Alkio.

Santeri Alkion keskeiset julkaisut

1885.

Kuwaelmia Katowuodelta 1867. Kyläkirjasto, Lukemisia Suomen kansalaisille erinäisissä aineissa. 1885, n:o 1. — 40 s., 1885, K.J.Gummerus.

1887.

Teerelan perhe. 297 s. Kirjoittanut Alkio, ilmestyi jatkoromaanina Waasan Lehdessä 32121.4.1886-1219.2.1887. Tämän jatkoromaanin nimilehdellä: Nikolainkaupungissa Waasan Painoyhtiön kirjapaino 1886. Tästä eripainos, jonka nimilehdellä ei ole mainittu painopaikkaa eikä -vuotta. 260 s.

2. p. Vaasa 1887, Waasan Painoyhtiön kirjapaino ja kustantama. Ilmestyi kahtena vihkona (1-168, 169-297). Kansilehdellä nimen lisäksi Kuvaelntla Etelä-Pohjanmaan Kansanelämästä.

3. p. Kuv. Adolf Luomanen ja Aug. Mukan. Vaasa 1911, Sanomalehtiosuuskunta Ilkka.

4. p. 274 s. Porvoo 1923. WSOY. (Kootut teokset. I.)

1888.

Eeva. 139 s. W.S. 2 p. 1912. Porvoo. (WSOY:n 50 pennin kirjoja n:o 9.)

3. p. (Oik. 4. p.) 149 s. Helsinki 1921, Raittiuskansan kirjapaino. Edistysseurojen Kustannus oy. (Kootut teokset. II.) Salliman oikkuja. 2. p. 221-324 s. Helsinki 1921, Ed.seur. Kust.oy. (Kootut teokset. II.) Ensi kerran julkaistu 1888-90 painettuna kansankirjailijaimme »Syvistä riveistä»-nimisessä yhteiskokoelmassa (s. 213-289).

1889.

Aikamme kuvia. L Novellikokoelma. 76 s. 1889. W.S.2 Porvoo.

2. p. 1925. (Kootut teokset, III.) Dja-Pappalan Joulu. Tapain kuwia Etelä-Pohjanmaalta w:lta 1870. 57 s. Oulu 1889. Uusi Kirjapaino. 2. pain. 151-219 s. 1921 Helsinki, Ed.seur. Kust.oy. (Kootut teokset. IL)

1890.

Aikamme kuvia. IL 73 s. 1890. W.S. Porvoo.

2. p. 1925. (Kootut teokset. III.) Luettelo, joka P.Alkion täydentämänä nojautuu E.J.Ellilän julkaisuun »Santeri Alkion kirjalliset julkaisut» on sikäli mielivaltainen, että siinä on vain Santeri Alkion kirjat (mainintoineen viimeisistä painoksista) ja ne »kirja-asun» saaneet kirjoitukset, joita kirjoittaja on pitänyt tätä silmälläpitäen erityisen merkittävinä. Werner Söderström.

1891.

Aikamme kuvia. III. 79 s. 1891. W.S.

2. p. 1925. (Kootut teoks. III.)

1892.

Mennyt. 162 s. Kuopio 1892, W.S.

2. p. 1925. (Kootut teokset. IV.) 3. p. Porvoo 1953. Valitut teokset 1-120. – 4. p. Porvoo 1954. Valitut teokset 2. p. – 5. p. Porvoo 1956.

Valitut teokset 3. p. – 6. p. Porvoo 1957.

Valitut teokset 4. p. – 7. p. Porvoo 1967. Valitut teokset 5. p.

1894.

Kylistä, Kodeista ja vainioilta. Kertomuksia ja kuvaelmia. 143 s. Helsinki 1894, Otava. (Otavan helppohintainen kirjasto N:o 17.)

2. p. 1927. W.S. (Kootut teokset. VII.) Puukkojunkkarit. Kuvauksia nyrkkivallan ajoilta. Kuv. A.Federiey. 264 s. ja 7 kuvalehteä. (1893-)1894. W.S. (Ilmestyi kahdeksana vihkona.) 2. p. 1919, Ed.seur. Kust.oy. Helsinki (Kootut teokset. V.) – 3. p. 342 s. (+ 1) s. WSOY

Porvoo. – 4. p. Porvoo 1943. – 5. p. Porvoo 1944. – 6. p. Porvoo 1953. Valitut teokset 121-359. – 7. p. Porvoo 1954. Valitut teokset 2. p. – 8. p. Porvoo 1956. Valitut teokset 3. p. – 9. p. Porvoo 1957. Valitut teokset 4. p. -10. p. Porvoo 1964. WSOY Taskukirjasto 34. – 11. p. Porvoo 1967. Valitut teokset 5. p.

1896.

Murtavia voimia. Kuvauksia katovuoden 1867 ajoilta. 221 s. Kuopio 1896. W.S.

2. p. 1923. (Kootut teokset. VI.) – 3. p. Porvoo 1953. Valitut teokset 361-537. – 4. p.

1954. Valitut teokset 2. p. -5. p. 1956. Valitut teokset 3. p. – 6. p. 1957. Valitut teokset 4.

p. – 7. p. 1967. Valitut teokset 5. p.

1897.

Kansannuorison sivistystarve ja nuorisoseuraliike.

1899.

Onko maattomallakin isänmaa? 16 s. 1899. W.S. (Kyläläisten kirjasia N:o 6.)

2. p. 1905. (Samoin.)

Syteen taikka saveen. Huvinäytelmä 1:ssä näytöksessä. 60 s. 1899. W.S. Porvoo. (Uusmaalaisten edistysseurojen toimituksia N:o 2.)

2. p. 1915 (WSOY:n näytelmäsarja N:o 48.)

3. p. Kootut teokset VII, 255-304. 1927.

4. p. 48 s. 1930. WSOY:n näytelmäsarja N:o 48.)

1900.

Tienhaarassa. Kokoelma havaintoja ja kuvauksia. 112 s. 1900, W.S. Helsinki.

2. p. 1921 Helsinki, Ed.seur. Kust.oy. (Kootut teokset. VIII.)

1904.

Palvelusväkeä. 134 s. 1904. WSOY. Porvoo.

2. p. 1925. (Kootut teokset. IV.)

I Werner Söderström Osakeyhtiö.

1905.

Koivulahden emäntä. 16 s. WSOY.

Ensi kerran julk. WSOY:n teoksessa »Kirjailija-Albumi 20-vuotisen kustantajatoimen johdosta 1878-1898», Porvoo 1898, ss. 16-25.

Nuorisoseura-kirja. Kirjoitelmia nuorisoseura-asiasta. I. 201 s. 1905. WSOY.

2. p. 292 s. 1923. (Kootut teokset. X.)

1912.

Eikö maalaisliiton paikallisosastoilla ole työtä? liska Heikkiläinen. 16 s. 1912. Maalaisliiton

Keskushallinto. Jälkipainos llkasta. Vaasa.

1913.

Jaakko Jaakonpoika. Romaani. 155 s. Porvoo, 1913. WSOY.

2. p. 1913.

3. p. 165 s. Helsinki 1921, Ed.seur. Kust.oy. (Kootut teokset. VIII.)

1914.

Uusi aika. Romaani. 265 s. 1914. WSOY. 2. p. 1915.3. p. 1921, Ed.seur. Kust.oy. (Kootut teokset. IX.)

1915.

Muistojen komeroista. Aika- ja luonnekuvia. 155 s. 1915. WSOY. 2. p. 1927. (Kootut teokset. VII.)

1916.

Maalaisliitto. Suuntaviivoja. 35 s. Vaasa 1916. (Maalaisliiton Kirjallisen yhdistyksen toimituksia N:o 2.) 2. p. 1919.

Patriarkka. Kuvausjakso 1870-luvulta. 262 s. 1916. WSOY. 2. p. 1916. 3. p. 208 s. (Kootut teokset. XL) 1927.

1918.

Maalaisliitto ja hallitusmuotokysymys. 47 s. 1918. Vaasa. Sanomalehtiosuuskunta Ilkka.

1919.

Ihminen ja kansalainen. 127 (+ 1) s. 1919, (Suomen Nuorison Liiton kirjasto N:o 1.)

Maalaispolitiikkaa. L. 224 s. 1919, Ed.seur. Kust.oy.

Yhteiskunnallista ja valtiollista. Valikoima sanomalehtikirjoitelmia vuosilta 1906-1918.412 (+ 2) s. 1919. Ed.seur. Kust.oy. (Kootut teokset. XII.)

1920.

Juoppohullu. Elämäntarina.130 s. 1920. Ed.seur. Kust.oy. 3. p. 108 s. Porvoo 1928. WSOY.

1921.

Maalaispolitiikkaa. 17. Itsenäisyyskysymys ja hallitusmuotokeskustelut vv. 1917-1919. 254 (+ 2) s. Lahti 1921, Ed.seur. Kust.oy.

1922.

Talonpoika ja Suomen vapaus. 79 s. 1922. OY Ilkka. 2. p. 1922.

Nuoriso ja elämä. 263 s. Helsinki 1922. Ed.seur. Kust.oy. (Kootut teokset. XIII.)

1923.

Keisaririkos. Kuvausjakso 1890-luvulta. 368 s. Porvoo 1923. WSOY.

1924.

Ursula-muorin tarinoita. L 60 (+ 1) s. 1924. WSOY. Uusi painos 60 (+ 3 ) s. 1926.

3. p. 1931. Suomal. kirjallisuutta kouluille N:o 5.

1925.

Karuliinan poika. Kirj. liska Heikkiläinen. I: Katajamäkeläisiä perjantai-iltoja. 212 s. WSOY.

1926.

Kandiinan poika. Kirj. liska Heikkiläinen. II: Synnynnäinen polsevikki. 160 s. 1926. III: Rikasmies. 159 s. 1926. WSOY. Porvoo.

1928.

Sanomalehtimies kesämatkoilla Ruotsissa, Suomessa, Latviassa, Puolassa ja Saksassa. 277 (+ 2) s., kuv. 1928. WSOY. Porvoo.

Santeri Alkion teosten käännöksiä

När jorden kallas (Jaakko Jaakonpoika.) översättning frän finskan. 180 s. Vasa 1922.

A.-B. Rams Förlag. (Kääntänyt Eino Rosten.)

Saagu, mis Saab! (Syteen taikka saveen.) Santeri Alkio ähevaatuslik näidend. Eestistanud

A.Meikop. 31 s. Tallinnas 1933.

Sortoaikojen papereita Santeri Alkion kotiarkistoista

Kaikuja Euroopasta, vuosikerta 1899, Tukholma Aftonbladetin kp.

Vapaita Lehtisiä 1901,. 6 numeroa. Ensilehdellä ei ole nimeä, Vapaita Lehtisiä -nimi ilmenee vain tilausilmoituksessa viimeisellä 4. sivulla, jossa tilaukset osoitetaan tehtäväksi till Fröken Louise Nordling, Brunnsgatan 10, Stockholm. Vsk (52 numeroa) 12:—.

Vapaita Lehtisiä 1902, 28 numeroa, vajaa vsk, joitakin numeroita us. kpl:eita. Nimi on nyt etusivulla ja lisäksi merkintä »2 sarja», alk. 4.10.1902.

Vapaita Lehtisiä 1903-04, 3 sarja, muutamia erillisiä numeroita.

Listasi tiettävästi silkkipaperille painettuja Vapaita Lehtisiä ja Fria Ord.

Monisteita:

Alku: Laajoissa piireissä Suomalaista puoluetta on jo pitkät ajat vallinnut vakava tyytymättömyys — — —.

Alku: Jo neljättä vuotta on tapaus toisensa perästä — — —.

»Kahden vanhan suomenmielisen vastaus Senaattori, Vapaaherra Yrjö-Koskisen lausuntoon» (us. kpl:eita).

Nuorisoseurain kokoukset (selostus väliaik. asetuksen 2.7.1900 säännöksistä).

»Kansalaiskokouksessa 23 ja 24 lokakuuta 1902 luetut keskustelukysymysten alustukset ja tehdyt päätökset».

»Lausuntoja Suomalaisen Nuijan kokouksesta huhtikuun 27 päivänä 1902».

Kirjasia:

Mietteitä Nuijan kokouksesta huhtikuun 27 päivänä 1902 (Druck von G. Th. Jakob, Berlin, 1902).

Suomen miehille ja naisille (us. kpl).

Toivo: Oikea tie. (Tukholma)

Nemo: Seistäkö vai väistyä? (Tukholma)

Passiivinen vastarinta. (Tukholma)

Vanha: Väärillä jäljillä. (Ei painopaikkaa.)

»Herää Suomi»-nimisen lentokirjasen johdosta. (Tukholma)

Suomen kansalais-katekismus. (Tukholma 1902)

Teoksia:

Suomen uusimmasta historiasta I, kaksi kpl, II kolme kpl. Painopaikka Tukholma.