Helsingissä

olin: Lähdin perjantai-aamulla ja saavuin kotiin tiistaita, Marrask. 17 päivää vasten yöllä. Siellä oli S. N. Liiton neuvottelukokous, jonka tulokset näkyvät pöytäkirjasta. Helsinki on iltasin vallan pimeä. Siellä sain kuulla että Svinhufvud oli erotettu virastaan. Kävimme taidenäyttelyssä, missä ruma oli päälläpäin. Ei yhtäkään ihmismieltä ylentävää taulua. Teatterissa katsottiin ”Väijytystä”, josta Ahon ja Tarkiaisen välillä oli Hels.Sanomissa juuri polemiikkia. Se oli hyvä kappale. Sen inhimillisesti jalo aate, syvästi yhteiskunnallisesti puhdas moraali oli vaikuttava. Nähtävästi ”Miehen kylkiluu” -taidesuunta ei jaksa tällaista sulattaa, sillä tämä on heille moraalisesti raskasta ja tuomitsevaa. – Asuimme Mäen kanssa Hospitzin N:o 1:ssä, Karhula ja Alpiranta asuivat N:o 4:ssä. Helsingissä satoi vettä, mutta täällä kotiseudulla oli sillä aikaa tullut talvi. Palatessamme sattui A. Iipponen Tampereelta samaan matkaan; hän tuli Turusta Leski- ja orpokassan tilien tarkastuksesta. Sodan suhteen oli Helsingissä hyvin ”kuollut” mieliala. Siellä oli edellispäivinä käynyt pieni englantilainen eskaderi, joten englantilaiset siis olivat Suomenlahdella. Venäl. panssariristeilijä oli karilla Kaivopuiston särkillä. Joka toinen päivä tuodaan Helsinkiin haavotettuja.