Joulup. 25. Jouluk.

Yhä jatkuva lumipyry ja lämpö 7 ast. kylmää. Lumihanget alkavat olla todella valtavat. Vietämme joulupäivän hiljaista perhe-elämää, kukin lukien ”omaa kirjaansa”. Alli tulee vasta illalla.
Luen Gunnar Suolahden erinomaista teosta ”Elämää Suomessa 1700-luvulla”. Mainioita kuvauksia silloisesta elämästä. M. m. Kustaa III:nnen aikaisesta vallankaappauksesta ja sitä edellyttävästä säätyhallinnosta. Ja minua pelottaa, että Suomen eduskunta vie hallitusvastuuttomuudellaan asiat siihen, että me saamme ennen pitkää kokea jonkullaisen oikeistovallankaappausyrityksen, jota ilmeisesti ajattelee ruotsalais-venäläinen yhtymä armeijassa, sekä oikeistolaispiirien keskuudessa virkavalta-pankkivalta-ruotsalaisylimysvalta. Ja jos ne sitä yrittävät, seuraa varmasti kommunistivalta johon joukkososialistit yhtyvät. Maalaisliiton hillitsevät äänet eivät kuulu myrskyssä mihinkään. Sillä suuret joukot talonpojista yhtyvät vasemmistoon.
Jospahan nyt saataisiin pystyyn vaikkapa maalaisliittolais-kokoomukselainen hallitus! Luulisin että se rauhoittaisi. Toiselta puolen edistysmielisten eroaminen sosialistien kanssa samaan oppositioon myöskin suomalaista hallituskokoomusta vastaan, on vaarallinen ajanmerkki. Jos ne yhdessä koettavat helmikuulla muodostaa hallituksen voi sen taakse kertyä seuraava määrä edustajia:
Sos.dem. 60. Kommun. 18. Edistyspuolue 17. Ruots. vas. 6. Yhteensä 101. Pääministeriksi tulee todennäköisesti Mantere tahi Tanner. Voihan sitäkin koettaa ja on pakko koettaa jos eteen tulee. Silloin on parempi maalle jos pääministeriksi tulee Tanner kuin Mantere. Jälkimmäinen on, näet heikko valtiomies ja sosialistisempi kuin Tanner.
Mutta silloin varmasti kokoavat voimansa oikeistossa. Ja mitä sitten seuraa.
Kallion puuhaa pelkään. Häneen ei oikeastaan omassa puolueessa luoteta sen vuoksi että hän on ollut jo liijan monivärisissä hallituksissa. Kunpa olisin 10 vuotta nuorempi, että olisi vielä täysi työtarmo, menisin empimättä hänen avukseen!
Mutta kyllä asema nyt sellainen on, että maalaisliiton näyttää olevan pakko pelastaa maa virkamieshallituksesta ja – presidentti vaikeasta tilanteesta, sekä isänmaa vaarasta, niin pitkälle kuin se voidaan!
Mutta minä en voi salata itseltäni sitä, että pelkään oikeistossa eläviä fascistisia vallankaappausvoimia. Ja juuri sekavuus armeijassa on tässä pelottavinta.