Keskiv. Huhtik. 17.

Ensi yö tässä vanhassa kortteerissani tuntui varsin levolliselta ja hyvin nukuin. Kunhan vain pian kuulisin miten kotona voidaan. Suokoon Jumala, ettei heille olisi mitään pahaa tapahtunut.
Punakaartilaisten rikollisuus.
Tänään joku tuli kirkonkirjoista tarkastamasta kaatuneitten, nyt Koleraparakeilla viruvien mainetta. Sanoi, että melkein kaikki olivat rikoksista rangaistuja.
78 tuomaria
on nykyään toimessa vangittujen punakaartilaisten tutkimista varten. Syylliset, vähemmän syylliset ja syyttömät lajitellaan eri joukkoihin.
Ruumiita
Koleraparakeilla on tällä haavaa noin nelisensataa.
Asianajaja John Svanljung
kuuluu olevan pidätettynä.
Ruokaa
saa ruokaloissa nyt kohtalaisesti.
30,000 punaista ja ryssää
kerrotaan nyt olevan Riihimäellä. Luultavasti liijoteltu.
Kirkkonummen kauhut
joista päivän sanomalehdet aamulla kertoivat selittää Hbl. melkein kokonaan tuulesta temmatuksi.
Perustuslakivaliokunta
Siihen tulee ajatellun työsuunnitelman mukaan: Hallitusmuoto, ulkoasiain väliaikainen hoito, ja lippukysymys.
Työaikaa maataloudessa
koskeva laki ehdotetaan lisäksi työohjelmaan.
Perustuslakivaliokunnassa äänestävät nyt epävirallisen käsittelyn aikana vain vakinaiset jäsenet, tai heidän sijallaan ollessa varajäsenet.
Hallitusmuoto
23 §:lään ehdotin lisäyksen toiselle riville: ’’tai eduskunta toisin määrää,’’ sekä pois sanat: ’’jotka ennestään ovat hallinnollisilla säännöksillä järjestetyt.
Hylättiin kaikilla äänillä meidän, Juutilaisen ja minun ääniä vastaan. Läsnä olivat:
Ståhlberg, Hultin, Vrede, Estlander, Ingman, Runtti, Rantasalo, Juutilainen, minä, varalla Kokko.
31 §. Ehdotin ’’Valtioneuvoston jäseniksi kutsua eduskuntaan’’. Hylättiin kaikilla porvarien äänillä.
44 §. Parooni Vréde ehdotti §:län muutettavaksi siten, että läänit ja hallinnollinen jako olisi, mikäli mahdollista, tehtävä niin, ettei erikielisiä kuntia tulisi samaan hallintoalueeseen. Hylättiin 6:lla 2.ta vast.
VI luku Valtiotaloudesta pantiin pöydälle odottamaan valtiovarain valiokunnan lausuntoa.
70 §. Estlander tahtoi, että erikieliset asevelvolliset asetettaisiin eri osastoihin kielellisellä perusteella. Hylättiin.
71 §:lään ehdotin. Lisänä: ’’maan puollustusta varten’’. Hylättiin. Sekä toisen mom. lopun: ’’suorittamiseksi. Eduskunnan on tässä tapauksessa heti kokoonnuttava käsittelemään ja päättämään tästä aiheutuvia asioita”. Hylättiin kaikilla ä 2:ta vast. Hyväks. Ingmanin ehdotus, poistettiin loppusanasta ’’tarvittavain’’ alkaen.
72 §. Parooni Vrede ehdotti, että yliopistoa koskevat asiat esittelisi presidentille yliopiston kansleri. Vastustin. Hylättiin 7:llä 2:ta vast.
Juutilainen ehdotti lisäyksen: ’’Yliopiston vakinaisten opettajain tulee osata opettaa suomenkielellä. Kaikki porvarit vastustivat, myös Ingman (suometariaani) ja Ståhlberg. Minä useissa lausunnoissa puolsin.
Äänestyksessä sai ehdotus vain meidän äänet. Myöskin talonpojat Runtti ja Rantasalo äänestivät herrain mukana! Siinä on suomettarelaisuuden kukkasia. Äijiä, jotka tehtävänsä tasolle eivät milloinkaan kasvakaan.
74 §. Hultin ehd. lisäyksen sanan ’’perusteista’’ jälkeen ’’sekä valtion”. Me kannatimme, muut hylkäsivät. – Juutilainen ehdotti lisämomentin: ’’Opetuksen kansakouluissa tulee olla maksuton’’. Hylättiin porvarien äänillä meidän ja Hultinin ääniä vastaan.
75 §:lään ehdotin alkuun sanat: ’’Kansan yleissivistyksen.’’ Tietysti 7 ä 2:ta vastaan Runtit ja Rantasalotkin sen hylkäsivät. Estlanderin ehdotus, että valtio avustaa kansanopistoita ja työväenopistoita meni jaostoon.
78 §:lään ehdotin viime sanaksi ’’säädetään’’. Tietysti hylättiin.
83 §:lästä ehdotin pois sanat: ’’ansio ja kokemus’’. Tein herrojen mielestä kuoleman synnin, niin kipeästi älähtivät, jos ’’ansio ja kokemus’’ jäävät pois. Tietysti sain ehdotukselleni vain 2 ääntä.
Vaikutelma
näistä herroista on hyvin synkkä. Ne ovat nyt aikeissa kansalaissodan raunioilla panna toimeen vallankaappauksen.
Ryhmien välinen jaosto.
Uusien varajäsenten ehdottaminen valiokuntiin jätettiin ryhmille.
Valiokuntiin ehdotetaan 8 varajäsentä 17 jäsenisiin, 6 vj. 13 jäsenisiin, 10 vp. 21 jäsenisiin. Kehoitetaan ryhmiä antamaan vaali valitsijamiehille toimitettavaksi.
Mitä nyt on tehtävä?
jatkoa.
Johtava kappale: On käsiteltävä ne syyt jotka johtivat tähän kapinaan:
Kuriton sosialidemokratinen kasvatus.
[teksti 20.4. merkintöjen välissä:
81. Se mikä nyt tapahtuu, on materialismin vallankumous. Tämä on historiallinen prosessi, jonka kautta ihmiskunta, ainakin Eurooppa uudesta synnytetään.
82. Sosialidemokratian meillä on käynyt niin, että se luuli jo kasvaneensa niin suureksi, että se saattoi tarttua historian väkipyörään ja ohjata sitä mielensä mukaan. Mutta väkevämmät voimat olivatkin peräsimessä ja tämä öykkärimäisyys tuli Suomen sosialistien perikadoksi.
83. Tämä leikkaus voi tulla meille uuden kansallisen elämän aluksi, jos meissä on niitä elinvoimia, joita nyt tarvitaan. Siinä tarvitaan nyt ennen muuta nöyrää, veljellistä mieltä, syvää itsekritiikkiä, lujaa sisällistä voimaa ja suurta uskoa kansalliseen tehtäväämme.
84. Kansallistunto ei ole Suomessa koskaan vielä herännyt. Se on ollut vain tosiasia, jolle ei ole innostuttu. Se lie johtunut siitä, että Suomi ei ole ollut itsenäinen. Kansainvälisyydelle on täällä siis ollut luonnolliset edellytykset.
Mutta nyt pitäisi, luulisi asian muuttuvan. Suomi on nyt itsenäinen. Se kylpee veressä, ratkaisten siten kansallisuuden ja kansainvälisyyden arvoja.
85. Yksi onnettomuuden syy: että nuorison kasvatuksen heitti porvaristo kokonaan oman onnensa nojaan. Sosialistit ottivat työläisnuorison kuin kaduille heitetyn, kasvattaakseen. Juopa kasvoi entistä huimaavammaksi, luokkatunto samoin. Etäännyttiin itsetietoisesti. Vapaa nuorison valistustyö kärsi hirveästi siitä, että sen piti huvittelulla ansaita ”jokapäiväinen leipänsä”. Se pintapuolistui ja laski tasossa.”]