Keskiviikkona 17. Syysk.

Pääministeri teki selkoa neuvotteluista Virossa, jossa hän ja Holsti olivat olleet sunnuntaina Viron, Latvian ja Liettuan edustajain kanssa rauhasta bolshevikeja vastaan käydyn sodan johdosta neuvottelemassa. Neuvottelussa oli mukana: Pääministeri Vennola, ulkom. Holsti, Luopajärvi ja Alkio, sekä sotaväenpäällikkö kenraali Vilkama, rannikkopuolustuksen päällikkö kenraali Kivekäs, yleisesikunnan päällikkö kenraali Enckel ja Sotaministeri Berg. Laaja keskustelu päättyi siihen, että hyväksyttiin ulkoministeri Holstin memorandumin 5:des vaihtoehto, joka kuului: ’’Suomi ilmoittaa entente-valloille, että se on halukas niiden kanssa neuvottelemaan yhteisestä suhtautumisesta Neuvostotasavallan rauhantarjoukseen. –
Jos ententevallat aikovat joko itse välittömästi ryhtyä vihollisuuksiin Neuvostotasavaltaa vastaan tai entistä tarmokkaammin avustaa n.s. reunavaltioiden sotatoimintaa, ottaa Suomi harkitakseen,. ryhtyykö se kohdan 1) mukaan heti vihollisuuksiin vaiko pidättää kohdan 3) mukaan itselleen mahdollisuuden myöhemmin tehdä niin.
Jos taas entente-vallat päättävät ryhtyä aktiivisiin operatsioneihin kohdassa 4) edellytetyllä tavalla, s.o. yhteistoiminnassa valkoisten venäläisten kanssa, voi Suomi samaten joko heti yhtyä aktivisesti heihin tai kohdan 3) mukaan odottaa mahdollisesti otollisempaa hetkeä tuonnempana.
Jos taas entente-vallat asettuvat Viron, Latvian ja Liettuan solmiamasta rauhasta huolimatta itse status quon kannalle Venäjän Neuvostotasavallan suhteen, voi Suomi menetellä samoin ja tuonnempana koettaa tehdä rauhan yhdessä kaikkien entente-valtain kanssa tai vain yhdessä jonkun kanssa niistä. Vihdoin Suomi voi jo nyt mahdollisesti annettavasta ententevaltain viittauksesta solmita rauhan yhdessä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa ja sen jälkeen lähentymällä nopeasti näitä toisia reunavaltioita ryhtyä yhteistoiminnassa niiden kanssa ja ententevaltain avulla valvomaan tehdyn ’’rauhan’’ säilymistä siihen hetkeen, kunnes suurvallat itse tekemällä täyden rauhan Venäjän kanssa tekevät pakolliseksi näille reunavaltioillekin luopua vain puolittaisesta rauhantilasta ja siirtyä täyteen rauhaan.
Sittemin lisäsin tähän ehdon: että Suomen puolelta nyt jo esitetään vaatimus siitä ettei Pietari saa enää jäädä Venäjän pääkaupungiksi vaan on se neutraliseerattava,
joka hyväksyttiin.
Selitin myös, että rauhan solmiminen bolshevikien kanssa tavallisessa, sanan käsittämässä mielessä, on mahdoton. Sillä bolshevikeille merkitsee rauha agitatsionin alkamista rauhantekokumppanin alueella. Meidän on vaadittava bolshevikien hyökkäyksen lopettamista, jolloin sota lakkaa. Mutta me emme voi avata rajaamme.
Tämäkin hyväksyttiin.
Valtioneuvosto sittemmin hyväksyi edellä esitetyt periaatteet ohjeeksi toistaseksi.