Keskiviikkona 7. Tammik.

Taas Helsingissä. Valtioneuvostossa Pääministeri kehoitti seisomaan nousten kunnioittamaan pois menneen virkatoverin muistoa. Ei muuta! Siis hänellä ei ollut siihen muuta lisättävää!
Päätettiin panna seppele haudalle ja valittiin Soininen ja minut sinne menemään.
Itä-Karjalan asiat siirrettiin ulkoministeriöön. Niitä varten asetettiin neuvotteluvaliokunta: Holsti, Berg, Alkio.
Puola oli ilmoittanut suostuvansa konferenssiin Helsingissä.
Ukrainan ja Valko-Venäjän kanta tuntematon.
Petsamon retken päälliköksi on määrätty majuri Vallenius.
Hän pyytää lisäväkeä, – Petsamossa 200 ryssää (valkoista) voidakseen vallata maan. Kenraali Miller on kiittänyt Suomen hallitusta siitä että on lähetetty väkeä Petsamoon! Ja kuitenki siellä on hänen omaa väkeään. Puolsin lisäväen lähettämistä. Paikka on otettava ja pidettävä. Valitti ettei retkikunta vieläkään ole kunnossa. Sotilasjohto on koko viime kesänkin vaikeuttanut Aunuksen ja yleensä Karjalan-kysymyksen järjestelyä.
Lykättiin ulkovaliokuntaan.