Keskiviikkona 9 p. Tammik.

Perustuslakivk. klo 12. – Punakaartilaisetovat Helsingistä levinneet ympäristöön.
Heidän hallussaan ovat m.m.
puhelinasemat.
Hallitusmuodon 14 §:lässä ehdotti Manner, että §:lä lähetettäisiin valiokuntaan muodost. siten, että laki aina astuu voimaan, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
Ingman: katsoi, että ehdotus (hallituksen esitys) on hyvä, kun kansa saa vaaleissa ratkaista hyväksyykö se lain vai ei. Tämä on demokratista.
Vrede samoin kuin Ingman. Toisella puolen on se katsantokanta, että kaikki valtiovalta on yhdellä valtioelimellä, toinen, että valta on jaettu kahdelle. Edellinen on despoottinen, jälkimmäinen vapaamielinen. Puhui Kaarle XII jälkeisestä säätyjen vallasta pelottimena. Taas kun kuningasvalta 1789 oli saatu vapaudelle liijan vaaralliseksi, kumottiin se Ruotsissa taas 1809. Myös keisarivallan käyttö Suomessa puhui tätä vastaan. Suomen valtio ei voi pysyä pystyssä, jos valtiovalta on annettu yksiin käsiin. Jos tahdotaan saada aikaan Suomessa vahva ja pysyvä valtiovalta, on valtiovalta jaettava kahden valtiovallan kesken.
Manner tiesi, että Ruotsissa löytyy porvarillisiakin historioitsioita, joka katselevat vapaudenaikaa paljon vähemmän synkästi kuin esim. vap. herra Vrede.
Hultin kuvasi Englannin lainsääd. tapoja. Siellä ei kuningas liene pitkiin aikoihin veto-oikeutta käyttänyt. Ranskassa ei presid. voi kielt. vahvist. lakia, mutta voi senaatin ehdotuksesta hajottaa edusk. – Määräys 2/3 äänten enemmistöstä voi vaikuttaa liiaksi jarruna. Suos. esityksen ’’Hallitusmuodon perusteista’’ 4 §lää.
Alkio toi esiin ed. sivulla mainituita näkökohtia, lausuen sen mielipiteen, että nyt on asetettava kansan lainsääd. vapaus viisaammaksi valtioperiaatteeksi kuin jarrutus.
[viereisellä sivulla puheenvuoron jäsentely:
”1. On asetett. kys.alaiseksi, onko viisaampaa jarruttaa lakien voimaan tuloa vai jouduttaa.
2. Nykyinen kehityssuunta ja jarrutuksen vaikutus siihen.
Presidentille suotava yksi vetoominen ”yli vaalien”, mutta silloin yksink. äänten enemmistöllä.
Olen sitä mieltä, että eduskunnan päätös pitäisi olla aina lopullinen.
3. Vapaudenajan virheet juontuivat isovihasta ja siitä joht. kuningasvallan onnettomuuksista.
Eduskunnan ja presidentin vallanjakolausuntojen vaik. presid.
Presidentti, oka edustaa edusk. vähemm.”]
Viik moitti pykälän taantumuksellisuutta. Kannatti sitä, ed. Alkion ehdotusta, että presidentti saisi lähettää lain takaisin eduskunnalle jos ei voi sitä hyväksyä.
Vrede mainitsi vapaudenajan heikkoina puolina, että ulkovallat saivat ostaa edustajia rahalla, asetettiin puoluetuomioistuimia y.m. Ei missään ole koko valta eduskunnalla. Englannissakin on paljon valtaa hallituksella. Ei tahdo sanoa mitään Keski-Amerikan tasavalloista, joissa vallankumous on säännöllinen ilmiö. Myönsi jarrutuksen heikot puolet, mutta presidentti tulisi hyvin vähä käyttämään veto-oikeuttaan, hän kyllä soisi, että sitä käytetään enempi. Vähemmän haitallista on jos hyvä laki hieman viipyy, kuin se että huono laki astuu voimaan.
Ståhlberg: Lainsäädäntö järjestystä hallitusmuotoon pitää säätää pitkää eikä lyhyttä tarvetta varten. Ei siis saa pitää silmällä tilapäisiä tarpeita, vaan pysyvien oikeusohjeiden luomista. Melkoisena heikkoutena nykyaikaisesta lainsääd. pidetty ’’lainsäädäntöteollisuutta’’ hetken mielialojen mukaan. Lain säädännöllä kokeileminen ei ole terveellistä. Puhui ’’takeista’’ joita jarrutustarkoituksessa on eri maiden lainsäädännössä kypsymätöntä lain säädäntöä varten. Presidentin veto-oikeus pitäisi olla sellainen, että hän saisi asian yli vaalien; muuten ei tällä vedolla olisi merkitystä.
Hultin: Eräissä tapauksissa riittäisi että presidentti voisi lykätä asian samassa edusk. uudelleen käsiteltäväksi, toisissa voisi vaatia asian esille uusien vaalien jälkeen.
Juutilainen huomautti, että pieni vähemmistö voi aina eduskunnassa saada asian yli vaalien, sellainen jarru kyllä jo riittää. On muistettava, että me säädämme lakia Euroopan valistuneimmalle kansalle. Ei asiaa muuta sekään, että joku sata huligaania nyt terroriseeraa yhteiskunnan.
Manner merkitsi, että puheenjohtajan lausunnossa ilmeni varmemmin ja selvemmin konservatismi kuin muissa lausunnoissa, jos säätyvaltiop. aikana olisi ollut joutuisampi lainsääd. kun oli, niin mahdollisesti nyt olisi kaksi kamarijärjestelmä ja ahtaampi äänioikeus. Parempi keino kuin vedota uusiin vaaleihin, olisi vedota referendumiin, kansanäänestykseen.
Ståhlberg selitti, että jarrutuksen käyttämisen kautta tarkoitetaan että uudistuslaitkin tulisivat kelvollisia. Referendumia puollustettiin ennen vahvasti, mutta siitä on alettu luopua. Referendumi aiheuttaisi harvaan asutussa maassa suuria vaikeuksia.

Alkio lausunto edell. sivulla.
[”Jarrutuksen merkitys meidän viime vuosikymm. lainsääd.
Tilattoman väestön lait.
Laki työstä teollisuusammat.
Torppari-lait.
Kunnallislait. – Oppivelvollisuus.
Säätyvalt.
Lainsääd. jouduttamisen tarve
Vredelle: ettei president. tule valtaansa käyttämään
Jokainen ’’valta’’ tarvitsee harjoitusaikaa.
Ståhlberg: ’’Tarkoitus olisi että uudistuslaitkin olisivat kelvollisia.”]
Täysistunnossa tuli taasen esille sotalaitoskysymys. Esitin minäkin nyt lyhyen lausunnon.
Arvelen, että valiokunnassa on meidän mliittolaisten esitettävä miliisin järjestelyä varten kokonaan uudenaikainen mieskansalaisten kasvatuslaitos, jossa mieskuntoisuuden kasvattaminen tulee pääasiaksi. Opetus tulee järjestää kansalaiskasvatusta varten, jolloin oppi- ja luentoaineina tulee olla:
Kansallisuus ja sen merkitys.
Kansallisuuden elinehdot
Yhteiskunta- ja talousoppi
Siveysoppi. Yhteishenki.
Voimistelu.
Aseharjoitukset.
Siis: entisen militaristisen kasvatuksen sijaan niitä oppeja, joita Suomen kansan kasvatus kunnon kansaksi edellyttää.
Asia meni Perustuslakivaliokuntaan 94 äänellä 91:tä vastaan.
Senaatin puheenjohtaja astui antamaan vastausta Sirolan y.m. välikysymykseen. Syntyi pitkä keskustelu jolloin otin siihen osaa.