Lauant. 11. Jouluk.

Sosialistit alkavat jarruttaa veroesityksiä ja budjettia vaatien hallitukselta amnestia-esitystä! Niin kertoo U. S. Siinä ollaan. Hallituksen kesälomat alkavat käydä kalliiksi. Jos esitykset olisi saatu edes kuukautta ennen, jarrutus ei olisi sanottavasti tehonnut. Nyt se on sellainen valtti, jota tuskin voi välttää. Mutta oikeisto saa järjestää asian, me vaikenemme. Ulkoasiain valiokunnassa
Ulkoasiainministeri: Ahvenanmaan asiassa on tullut selville että Ruotsi on ehdottanut, että Ahvenanmaan asiassa Ruotsi saisi oikeuden myös jotenkuten myös sotil. varustaa Ahvenanmaan, jos se neutralisoidaan. Selostajat ovat pyytäneet Suomenkin puolelta ehdotusta. Yleisesikunnan ehdotus sis. 8 artiklaa. Luettiin. Ensin määritellään Ahvenanmaan alue. Suomi sitoutuu olemaan Ahvenanmaata varustamatta. Kielletään kaikilta valloilta aseistettu astum. Ahvenanmaan alueelle. Sodan aikana on Suomi aseellisesti oikeutettu turvaamaan Ahvenanmaan neutraliteettiin. Suurvaltojen takeet. Rauhan aikana Suomi saisi pitää jonkun verran sotaväkeä.
Alkio pyysi pöytäkirjaan puheenjoht[ajana] merkitä: että valiokunta ei voi tässä asiassa tehdä päätöksiä, vaan jokainen voi lausua vain yksityisiä mielipiteitään.
Voionmaa totesi, ettei saa puhua Ahvenanmaan aluevesistä, vaan Suomen aluevesistä. Meriraja liian suppea. – Tuntuu omituiselta että ulkomaiden aseettomatkin lentokoneet on kielletty kulkemasta Ahvenanmaan yli. Kiellettävä vain aseistetuilta.
Missä määrin void. käyttää Ahvenanmaata puolustustarkoitukseen? Yliesik. ehdotus ei ole johdonmuk. että Suomi saa tätä neutr. aluetta käyttää vapaasti puolustukseen. Se voisi jäädä Kansainliiton puolustettavaksi. Jättäisi sen tälleen. Väliaikainen miinoittaminen tuntuu luonnolliselta. Puolustamisoikeus herättää Ruotsissa pahaa verta.
Holsti. Määritelmä aluevesistä voi aiheuttaa väärinkäsit. Mutta selitti ettei siltä tarvitse määrittelyjä muuttaa. – Ei pitäisi hämmästyä, jos Kansainl. rajoittaa aluevedenlaajuuden 3 meripeninkulmaan.
Von Vendtin kysymykseen vastasi Holsti, että Ruotsi oli suunnitellut aivan samanlaisia varusteluita.
Von Vendt epäili vaatimusten herättävän kiihtymystä Ruotsissa. Keto samoin.
Helo Eroaako Suomen ehdotukset Ruotsin ehdotuksesta? Eikö nekin ole maskeerattuja?
Holsti. Ei ole.
Juutilainen epäilee onko syytä Kansainliitolle esittää tällaista suunnitelmaa ennen kuin Kansainliiton päätös on tunnettu. Mutta silti pitää esityksen oikealta pohjalta. Ruotsi pyytää toisen omaisuutta.
Ryömä yhtyy Heloon ja von Vendtiin, ettei saada Irlannin kysymystä. Ei usko että Ruotsi panisi Ahvenanmaalle sotaväkeä. Sopimus voittaa paljo, jos tämä jää pois. Onko ollut mitään ajatusta koko Suomen neutralisoimisesta.
Holsti. Ei vielä.
Voionmaa samoin kuin Colliander: Suomen ei pitäisi Ahvenanmaalla pitää sotaväkeä rauhan aikana.
Suolahti. Hallitus aikoo siis jättää tällaisen ehdotuksen. Siis 4jäs artikla on aivan välttämätön (miehitys). Ei liikoja myönnytyksiä. On vaikea muodostaa yhtäkkiä mielipidettä kun juuri on vasta saanut kuulla.
Mantere on ymmärrettävää että Ruotsi on tehnyt tällaisen ehd. Onko asianlaita Suomeen nähden sama, ei ole selvä. Suomen asema ei ole sama. Suuri ero. Tässä ehdotuksessa olisi pysyttävä.
Alkio: merkitsi että tämän tarjouksen kautta joudutaan luopumaan siitä ehdottomuuden periaatteesta, että Ahvenanmaa on Suomen aluetta. Tämä merkitsee Ruotsin kanssa tasa-arvoiseen asemaan alistumista ja tarjontakilpailua. Kysymys Ahvenanmaan neutraliteetista on tietenki selvä, mutta sen ratkaisu kuuluu Itämeren kysymyksen yhteyteen. Kansainliitto nyk. asemassaan ei herätä luottamusta. Tämä ehdotus, jos se annetaan, sitoo meitä. Asia ei ole yleisesikunnan asia, ei sotilasasia, vaan kokonaan diplomaattinen. Vastustaa ehdotusta.
Juutilainen pyysi tietää mitä Pariisin sopimukset sisältävät. Sellaisiin ei pitäisi vetoa.
Holsti. Alkion lausunnon johdosta. Vaara tarjona, että Kansainliitto järj. asian ennen kuin Itämeren kysymys tulee selvitetyksi. – Pariisin sopimus 1856 ei enää tiet. sido, mutta se velvoittaa.
Suolahti uudistaa, että olisi saatava tätä kysymystä miettiä. Olisi toivottava uusi kokous. Kysyi: miten tämä kysymys joutui Kansainliittoon?
Holsti. Suomi ei ole sitä sinne vienyt. Suomi on antautunut neuvotteluun, mutta ei lupausta sitoutumisesta.
Suolahti: Millä tavalla tuo asia joutui Kansainliittoon?
Holsti. Hallitukselle tuli ilmoitus ja kehoitettiin Suomi vastaamaan.
Vuorimaa puheenjohtajan kannalla. Pyytää asian lykkäämistä ulkoasiain valiokunnan uuteen istuntoon.
Keto. Ahvenanmaan kysymys on kansainvälinen kysymys.
Päätettiin uudelleen kokoontua maanantaina klo 7 illalla eduskunnan istunnon aikana.
Jalkani äärestä kipeä. Vuorimaa hieroi illalla. Sanoi veren tukkeutuneen suoniin.