Lauantaina 5. Tammik.

Kaupungissa. Juna meni vasta klo ½ 1. Tänään tapahtui sitten se suuri tapaus. Venäjän neuvostot ovat päättänet tunnustaa Suomen itsenäisyyden. Se tapahtui osittain heidän omasta tahdostaan, osittain ja pääasiassa Saksan pakotuksesta, kenties määräyksestä.
Kuka osa arvostella tämän kohtalokkaan päivän kantavuutta. Suomelle on tapahtunut suuri asia. Kunhan nyt vain olisimme kypsät toteuttamaan tarkoituksemme. Jos me huonosti hoidamme asiamme, tämä vapaus voidaan meiltä aivan pian riistää, mutta jos me nyt kasvamme hetken aseman tasolle, me voimme yhtyä yhtenä miehenä toteuttamaan Suomen itsenäisyyden aatetta.
Minä olen tuntenut sielussani aavistuksen tästä itsenäisyytemme toteutumisesta aina Bobrikoffin Suomeen tulosta asti. Sitä tapausta pidin alunperin merkkinä Venäjän vallankumousprosessin viralliselle alkamiselle.
Optimismi kansani suhteen on yhä kasvanut. Sillä koko tänä aikana on tapahtunut yhtä myötään ihmeellisiä tapauksia Suomen eduksi.
Uskon nytkin, että me kasvamme aseman herroiksi.