Maanant. 26. Tammik.

Ylös. Menin virastoon hieman huonovointisena. Valtioneuvostossa. Ulkoministeri Holsti ilmoitti: Pohj. Venäjän sotapääll. Miller oli ilmoittanut ankaran vastalauseensa Suomen vartiosotilaiden asettumisesta Lapissa Venäjän puolelle rajaa sähkölankalinjojen vartioimista varten, ne kun ovat Venäjän varoilla rakennetut. Pitäisi ainakin saada ensin aikaan sopimus vartioimisesta. Oli ilmoitettu sieltä että Suomalaisilla on siellä suuri armeija. Meidän joukkomme eivät ole vielä menneet rajan yli. Pyytäneet sähkötietoa, menevätkö he rajan yli täksi päiväksi. Millerin täkäl. asiamies Feno[n] on ilmoittanut, että jos linja on etupäässä rakettu Suomen valtion varoilla, hän heti ilmoittaa siitä Millerille, että suomalaisilla on oikeus vartioida linjaa.
Ritavuori muistutti, että Miller oli aikaisemmin suostunut ylempänä mainittuun miehitykseen.
Holsti ilmoitti, että kulkulaitosministeriö oli marraskuulla tehnyt virheen, antaen Millerille tietää, että Suomi haluaa jättää linjan ja tien Venäjän puolella rajaa Venäläisten huostaan.
Kallio muisteli että osa tien kustannuksista oli Venäjän puolelta pantu.
Holsti ei sanonut saaneensa Milleriltä sellaista käsitystä että M. olisi kiittänyt sotaväen lähetyksestä.
Kahelin ja Alkio olivat käsittäneet, että Suomi sai vartioida linjaa Petsamoon asti. Siitä eteenpäin venäläiset.
Holsti. Meidän sähkösanoma ei ollut mennyt suoraan Millerille, vaan kirjeessä Fenonille joka näyttää sen myöhästyttäneen.
Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan lähettiläiltä oli tullut kiitoksia konferenssin kokoonkutsumisesta.
Presidentin vaalilaki-esitys. Esityksen 2 § 1 kohdasta äänestettiin. Hahl, Alkio ja Kallio vaativat ilmoitettavaksi kaikkien puolueiden paikallisissa äänenkannattajissa.
Armahduslaki. Pääministeri ilm. presidentin toivoneen että asian virallinen käsittely lykkäytyisi lopulle viikkoa, ettei se tulisi juuri kapinan alkupäivänä ikään kuin kapinapalkinnoksi.
Oikeusministeri selosti promemoriaansa jossa hän ilmoittaa ehdottavansa hylättäväksi lakiehdotuksen.
Asiaa käsiteltiin sitten salaisessa epävirallisessa istunnossa.
Ritavuori päin vastaista mieltä kuin oikeusministeri. Tilastossa ei ole vielä tarkasti jätetty armahduksen ulkopuolelle monet niistä jotka lakia sovellettaessa uuden 12 kohd. nojalla jäävät armahduksen ulkopuolelle.
11 kohta sisältää paljon sellaisia jotka ovat tehneet itsensä sellaisiin rikoksiin syypäiksi joita ei ole tuomiossa langet. Siitä voidaan heidät asettaa uuden tuomion alaisiksi. Samoin niihin henkil. [tyhjä aukeama] jotka on mainittu tuomion perustelussa. Ne eivät pääse vapaaksi, vaikka heitä ei ole tuomittu. Ne voidaan tuomita uudelleen. Armahduksen kautta ei tarvitse epäillä vapaaksi pääsevän sellaisia rikollisia, joita ei ole armahduslain alaisiksi ajateltu.
Kallio. Jos Ritavuoren mainitsemalla tavalla voitaisiin menetellä olisi asia yksinkertainen. Mutta pelkäsi ettei asia ole niin selvä, koska tuomiossa mainitsem[attomat] syyt eivät liene tarkoin tutkitut. Eräistä kohdista vaati läh. tietoja.
Alkio laajemmassa lausunnossa puolsi lakia. Hylkääminen olisi keskustapolitiikan loppu. Lain puolella keskustan suuri enemmistö. Uusi esitys ei tulisi hyväksytyksi eduskunnassa. Hylkäys jäisi mielenosoitukselliseksi. Se kaataisi myös oikeistososialismin ei ainoastaan keskustan. Seuraukset olisivat yhteiskunnallemme kovin tuhoavat.
Kahelin. III:luokkaan ei ole pantu muita kuin sellaisia jotka on luettava kapinan johtajiin. Johtaa mieleen sen ehdotuksen, jonka Kotonen teki laajennetusta armahduksesta, ettei tämä sosialisteja tyydytä. Tulee uusia armahdusvaatimuksia. Pitäisi saada sellainen armahduslaki joka lähentelisi yksityisarmahdusta. Tämä oikeudelliselta kannalta mahdoton.
Ritavuori selitti Kalliolle. Asetukseen otettaisiin § jossa tehtäisiin tuomitsematta jääneen rikoksen syyttäminen mahdolliseksi.
Soininen olisi suonut lain jossain määrin toisellaiseksi. Ei kuitenkaan asetu hylkäämään. Tässä on soveltamisen varaa. Ritavuoren mainitsema asetuksen § korjaisi paljon asiaa. Mitä poliittiseen puoleen tulee, luulee että se, mitä Alkio sanoi, pitää paikkansa.
Se tuntemus puhujalla että me tekisimme keskustapolit. loppuun. Puoltaa lakia.
Hahl käsittää lainoppineiden kannan. He ottavat asian pykälien kannalta. Jos joku on jäänyt rikoksesta tuomitsematta se on tuomioviranomaisten syy. Harkinta on 2 § viime rivillä tehty luvalliseksi. 3 §:lässä tulee armahdus vain vähimmin rikollisille joihin armahdusta ei ole vielä ulotettu. Miksi ei? Uusi laki tarvitaan kansalaisoikeusasiassa. Lakiehdotus on hyväksyttävä. Hyvällä tahdolla vie oikeisiin tulokseen. Yhtyy Alkioon mikä koskee hylkäyksen vaikutusta muuten, mutta toivoisi sosialistisen puolueen sitten menevän kahtia. Puoltaa lain hyväksymistä.
Berg. Selostuksen perusteella tullut siihen, että on aivan mahdotonta esittää lakia presidentin hyväksyttäväksi. Hylättävä.
Vennola lähtee siitä että kysymys ei ole juridillinen vaan sosialipoliittinen kys. Niin on kaikkien maailman kansalaissotien jälkeen tehty. Tämä on jatkoa Mannerheimin lupaamaan yleiseen armahdukseen. Laissa on varattu harkinnalle varaa. Muistutti erinäisiä kohtia vastaan tilastossa. Sanoi asiasta olleen keskustelua jo presidentinkin kanssa. Hän kuitenkin voi tulkita lain niin että se [on] häntä tuloksiin nähden tyydyttävä. Ei ota asiaa politiikan, vaan humaaniteetin kannalta. Ei voi pitää sellaista tilaa valtakunnassa, jossa viidettätuhatta poliittista rikollista on vangittuina. Sittemin hän kuitenki sanoi että armahdusta ei ole oikeudelliselta kannalta ratkaistava vaan yhteiskuntapoliittisella. Laki olisi voinut olla parempi. Mutta uusi laki menisi kenties vielä pitemmälle, aivan yleiseen armahdukseen. Meillä on rauhallinen yhteiskunta. Kapinaa hommaa pienen pieni prosentti. Meillä on rauhallisempaa kuin missään muualla. Kansalaisoikeuksien palauttamisella voitetaan enempi kuin menetetään. Mutta ennen kuin laki julaistaan, olisi saatava Ritavuoren mainitsema asetus.
Kahelin piti Ritavuoren ehdottamaa asetusta uusista syytteistä mahdottomana. Sellainen käsky voidaan antaa hallituksen määräyksellä vankilaviranomaisille. Hahlille: kun tuomioita annettiin, ei niitä antaessa ollut mielessä armahdus. Myönsi pääministerille että tässä ovat valtiopoliittiset näkökohdat laskettava vaikuttamaan. Mutta niin on jo tehty.
Pohjanpalo yhtyi täydellisesti oikeusministeriin lain hylkäämisestä.
Ritavuori vastaili Oikeusministerille.
Kallio ei ollut edellisessä lausunnossaan tullut sanoneeksi kantaansa. Nuhteli pääministeriä siitä, että tämä oli sanonut voivansa tulkita lakia mielensä mukaan. Pitäisi esim. Mäkelinin oloa ulkopuolella vankilan parempana kuin sisällä. Luulee kuitenkin voitavan tulkita lakia siihen tapaan kuin Ritavuori. Ei uskoisi uuden esityksen tulevan eduskunnasta huonompana. Kaiketi tämä pohtiminen jotain opettanut. Ilmoitti eduskunnassa kaikissa suhteissa äänestään [tark. äänestävänsä] lakia vastaan, paitsi ensi pykälän puolesta. Kuitenkin puoltaa lain hyväksymistä.
Lundson yhtyy Oikeusministeriin. Luulee lain aiheuttavan hirveätä pahennusta.
Pohjanpalo: Jos joidenkin hallituksen jäsenten jalkain alta lain hylkääminen vie maan, niin se on aivan toisarvoinen asia. Uusi esitys voitaisiin antaa.
Ritavuori osoitti että uusi esitys varmaan tulisi jyrkempänä.
Erkko. Laki olisi voinut olla toisenlainen. Oli ajatellut että voitaisiin antaa uusi esitys. Mutta se voisi eduskunnasta tulla jyrkempänä. Ei siis vielä voi asettua lakia hylkäämään, eikä hyväks. Odottaa asetusluonnosta.
Soininen ei ymmärtänyt mitä Pohjanpalo tarkoitti sillä ettei olisi väliä, vaikka jonkun hallitus kaatuu. Vastusti.
Pääministeri totesi että enemmistö puoltaa armahduslain julkaisemista. Pari tosin oli jättänyt kantansa riippumaan minkälaiseksi toimeenpanoasetus tulee.
Toimeenpanoasetuksen laatiminen jäi Ritavuorelle, joka saa neuvotella oikeusministerin kanssa.
Oli hauskaa tulla asuntoon klo ½ 1 illalla kun Annikka oli siellä odottamassa kuin kotona!