Maanant. 8. Syysk.

Suomenlinnassa kävi useita ministereitä tänään tarkastamassa niitä huoneita joita oli tarkoitus ottaa korjattavaksi virkamiesasunnoiksi. Mutta ne ovat aivan mahdottomia. Kauheassa kunnossa ja niin ryssäksi rakennettuja, ettei niihin voisi saada ketään asumaan. Tämä tuli käsitykseksemme. Koko linnassa on muuten niin siivoton epäjärjestys, että luulisi valloituksen tapahtuneen eilen.
Sotaväen päällikkökysymys oli esillä epävirallisessa neuvottelussa tänään. Sotaministeri esitti listan, jonka mukaan oli seuraavain henkilöiden kanssa jo sovittu että he tulisivat näihin virkoihin:
Kenr. luutn. Löfström – sotaväen päällikkö.
Kenr. maj. Vilkama – esikuntapääll.
” ” Kivekäs – rannikkopuoll.p.
” ” Enckel – yleisesik. pääl.
” ” Ignatius – Sotakoulujen tark.
Pääministeri ilmoitti että kaikki ovat suostuneet tähän järjestelyyn.
Alkio vastusti jyrkästi tällaista järjestelyä. Löfström on ruotsalainen, Enckel ei osaa ollenkaan suomea. Heillä on tärkein valta. Siis ruotsalaisilla. Se merkitsee ruotsalaisvallan takaamista ruotsalaisten päällikköjen käsiin niin lujasti, että suomalaisia ei tule koskaan pääsemään ylempiin sotilasvirkoihin. Se merkitsee sortoa sekä puollustuslaitoksen heikontumista. Puolsi Kivekästä tahi Vilkamaa. Ignatius on sen jälkeen kuin hän on ollut mukana kapinapuuhissa mahdoton tämän hallituksen palvelukseen. Me emme tästä ruotsalaisten suosimisesta voi vastata suomalaisen kansan edessä. Siis jompi kumpi suomalaisista kenraaleista.
Pohjanpalo kannatti Alkiota. Kallio myöskin arvellen kannatti suomalaisista joko Kivekkään tahi Vilkaman nimittämistä.
Berg puolsi innokkaasti esitystään. Vilkaman aikaisemman eron syy oli se etteivät tulleet toimeen Mannerheimin kanssa. Tunnusti että Kivekäs on tehnyt suuria palveluksia armeijalle. Mutta on tahditon. Tärkeätä olisi että päällikkö olisi jalkaväen kenraali. Ignatius on tahditon mutta etevä ja isänmaallinen mies. Kivekäs ilmaisi sopimattomalla tavalla Ignatiuksen tiedonannon siitä, että puuhattiin kapinaa Pohjanmaalla johon ne täällä aikovat yhtyä.
Holsti ylisti Enckeliä ja yhtyi Sotaministeriin siinä. Se, ettei hän osaa suomea, voidaan sivuuttaa. Löfströmistä ei osaa sanoa mitään kun ei tunne.
Hahl. Tutustunut Kivekkääseen ja saanut sen käsityksen että hän on aivan mahdoton. On vakuutettu, että ne, jotka ovat tämän esityksen tehneet, että Löfström y. m. tulisivat päälliköiksi niin kun on suunniteltu, ovat sen tehneet parhaan vakaumuksensa mukaan. Ei ole sillä kannalla, että tässä olisi pantava etualalle suomenkielentaito, vaan ammatti taito. Puoltaa siis sotaministerin ehdotusta.
Berg muistuttaa, että Ignatius on tärkein valkoisen sodan alkuunpanija, hän myöskin keksi Mannerheimin. Löfström ei ole koskaan ottanut osaa politiikkaan, on siis puolueiden ulkopuolella. Hän suinkaan ei ole mikään idealihenkilö. Ei ole erittäin huomattu, on epäluuloinen ja itseensä sulkeutunut, mutta sittenkin nyt sopivin, sillä hän on virka-arvossa ylhäisin ja vanhin. Kivekäs on innossaan ja tarmossaan liian hillitön, niin, että hän voi raitiovaunun rappusilla huutaa salaisuuksia.
Luopajärvellä oli hyvin vaikea lausua mieltään. Sotaministeri on lausunut mielensä ja hänellä on näissä asioissa täysi arvostelukyky. Arvostelut eri henkilöistä on eri tahoille erillaisia. On kumminkin tyytyväinen, että Ignatius on nimitetty toiseen toimeen (?) Eikö voisi ajatella että Vilkama tulisi ylipäälliköksi ja Enckel yleisesikuntapäälliköksi? Esittää että ehdokasjärjestystä tarkistetaisiin.
Erkko. Sotaministerin ehdotus on tehty suurella harkinnalla ja pitää että se on hyvä. Ei tunne Enckeliä, mutta on kuullut että hän on meidän etevimpiä upseereitamme. Meidän ei saa seottaa näihin nimityksiin politiikkaa. Ehdotus on sellaisenaan hyväksyttävä.
Collán: Ei kukaan näistä kolmesta ole sellainen, johon voitaisiin olla tyytyväisiä/nim. ylipäälliköksi). Mutta Enckel olisi paikallaan hyvä. Luopajärven ehdotus ei ole hyvä. Löfström ei sovi esikuntapäälliköksi. (Erehdys. L. ei ehd. Löfströmiä). Pitää sotaministerin ehdotusta parempana.
Alkio. Kivekkään viaksi on keskustelussa luettu sekin (Sotamin, Erkko) että hän ilmaisi meille kapinapuuhat! Mutta Ignatius palkitaan viralla vaikka hän on ollut ilmeinen kapinan puuhaaja. Meillä ovat ruotsalaiset aina ’’puolueettomia,’’ mutta suomalaiset puolueellisia. Armeijassa on politikoitu ja politikoidaan edelleen. Mutta johto olisi saatava hallitukselle lojaalisiin käsiin. On tämän hallituksen heikkoudenteko jos se vahvistaa ruotsalaisvaltaa armeijassa. Sanotaan että sillä ostetaan ruotsalaisten suosio! Ei, vaan oman suuntamme alta viemme pohjan. Syksyllä ei meitä kannata kukaan eduskunnassa. Vaatii selvää suomalaista keskustapolitiikkaa sotaväen päällystön nimityksiinkin nähden.
Kallio kysyi: miksi Löfström on ollut tähän asti syrjässä?
Berg totesi Collanin lausuman, että eivät ole nyt ehdotetut päälliköt mitään kykyjä. Löfström on hämmästyttävällä tavalla Mannerheimin aikana pidetty varjossa. Hän on epäluuloinen ja raskasluontoinen mies. Sitä vastoin on Vilkamalla suuria persoonallisia ominaisuuksia. Löfströmistä eivät pidä jääkärit, enempää kuin Kivekkäästäkään, pitävät molempia venäläisinä. Ei voi vannoa että tämä hänen ehdotuksensa on paras järjestely, mutta on tehnyt ehdotuksensa omantuntonsa mukaan.
Hahl oli siinä käsityksessä, että nämä sotaherrat ovat saaneet lupaan jo nämä paikat, eivätkä ne suostu muuttamaan.
Alkio uudessa lausunnossaan kiivaasti ja perin pohjiin arvosteli tehtyjä väitteitä.
Pääministeri pitää Vilkamaa sopivampana kuin Löfströmiä. Ei pidä Kivekästä sopivana. Pitää asettaa vaatimus että tällaisella paikalla pitää osata suomenkieltä. Mutta kun sotaministeri tekee ehdotuksensa vakavan harkinnan mukaan ja presidentti on siihen yhtynyt, hän yhtyy siihen. Ignatiuksen pitäisi erota, mutta uskoo että hän on isänmaallinen mies (!) joten yhtyy hänenkin nimitykseensä.
Kallion mieliala alkaa kallistua Vilkaman puolelle.
Berg. Pää vika Vilkamassa on, että hän on pehmeä (ilmeisesti liiaksi inhimillinen ja kansanvaltainen).
Alkio kysyi: Onko näistä nimityksistä asianomaisten kanssa jo ennen sovittu?
Vastattiin: Oli kysytty ja saatu suostumus.
A. kysyi; Onko minulla oikeus presidentin esittelyssä lausua pöytäkirjaan mielipiteeni?
Pääministeri: vastasi myöntävästi.
Alkio merkitsi, että oli ollut epälojaalisuutta hallitusta vastaan että oli menty henkilöitten kanssa sopimaan ja tehty päätös nimityksistä ennen kuin valtioneuvosto oli saanut neuvotella. Näin oli tavallaan tapahtunut jo lähettiläidenkin suhteen.