Perjant. 23. Jouluk.

Taas Vaasassa. Lehti ilmestyy tänään joulunumerona, huomenna väestöllä vapautta. A. Koivisto on kuollut. Merkillinen sattuma – täsmälleen vuosi takaperin meillä oli yhteinen seikkailu kun jäimme Hgistä tullessa Seinäjoelle päiväksi.
Niin, hänkin poissa! Niin me menemme, yksi toisensa jälkeen. Viime vuotena meni Antila, edellisvuotena Luopajärvi, äsken Vuorimaa ja Leivo. Milloin alkaa minun vuoroni lähestyä? Sitä en ollenkaan aavista. Toisinaan tuntuu kun se ei olisi kaukana, useammin kuitenkin tuntuu siltä, kuin minulla olisi vielä yksi työkausi jälellä. Mielelläni teen sitä työtä: kirjoitan ja herätän yhteiskunnallisesta unesta, jos se osalleni uskotaan.
Mutta kuinka käy Haapalan! Tänään taas kuumetta!
Ystäväni Kärki on antanut minulle joululahjaksi: Lutherin Galatalaisen selityksen, Hedbergin: Virvoitusta väsyneille. Se rakastava sielu! Minun on ne luettava – milloin vain saan aikaa.