Perjant. 26. Maalisk.

Ulkoasiainvaliok. Klo 11. Hallituksen jäsenet Erich ja Holsti läsnä. Ulkoministeri Holsti antoi tietoja mille asteelle rauhankysymys on kehittynyt. Jo edell. hallitus on ryhtynyt neuvotteluihin neuvosto-Venäjän taholta siten että olisi saatu neuv.– Venäjä tekemään rauhantarjous. Selosti tätä. Sitten: viimeksi tänä aamuna saapunut Tshitserinin sähkösanoma joka ennustaa sitä että pian voidaan päästä vakaviin rauhan neuvotteluihin. On yritetty päästä neuvotteluihin yhdessä Viron, Latvian, Liettuan ja Latvian ja nyt viimeksi Puolan kanssa. Pelätään kevään kuluessa myös Boshevikilaivastoa. Tshits[erinin] uusi sähkös[asnoma] huom[autti] Repolan y. m. kuulumisesta Suomen varjelukseen. Sähkös. selostus, sekä Tshitserinin välttelevä vastaus. Sittemin suostunut vaatimukseemme tyhjätä ne venäl. sotaväestä. Hallitus ehdottanut neuvottelujen välirajaa, neutraalista aluetta niiden pitäjien rajoille. Tshitsherin viisastellut, ettei Suomen voi puhua Karjalan itsemäär. koska Suomi ei sitä tunnusta Ahvenanmaalle. Uhtuan kansalliskokous kaikilla äänillä 2 vastaan päättänyt ikuisiksi ajoiksi erota Venäjästä. Vaadittu neutraalista linjaa.
Petsamo. Kun bolshev. maanant. hyökkäsivät Petsamoon, pani hallitus protestin. Tshrin vastannut että neuvostohallitus harkitsee neutraalisen linjan asettamista. Sieltä syytetty että suomal. ovat raa’asti kohdelleet rajalla voitettuja. Luvattu tutkimus ja rangaistus jos niin havaitaan olleen.
Ei ole hyökätty Suomen puolelta. Ainakin faktillinen aselepo saatu aikaan. Se vain voidaan määrätä virallisesti milloin tahansa. Miksi sitä jo ei ole määr. riippuu Puolasta, jonka rajalla on suuria bolsh. sotajoukkoja. Jos Suomi menettelisi yksin, voisivat bolshev., päästyään sov. Puolan kanssa, meitä pakottaa.
Kertoi nyt erinäisistä, näinä vuosina suunnitelluista rauhan ohjelmista.
Hallitus on rauhanehtoja harkitessaan pitänyt silmällä, että myöskin rajantakaiset, kuten Petsamon ja Itä-Karjalan sekä Inkerin kysymykset tulevat valvotuiksi.
Suomalaisten saatavien Venäjältä valvomista varten on asetettu komitea niitä laskemaan.
Hallitus on siis valmistellut rauhan ehtoja.
Bolshevikeja ei ohjaa mikään ihanteellinen vaan imperialistinen tarkoitusperä.
Tshitsherin kovasti pelkää että Suomi yhdessä Puolan kanssa suunnittelee hyökkäystä Venäjälle.
Syy miksi meidän täytyy toimia yhdessä Puolan kanssa, on se, että Puola voisi tehdä Venäj. kanssa kauppaa Suomen eduista, jos me jäämme erikseen. Samoin toisten reunavaltojen kanssa. Edelleen suurvallat ovat julist Venäjän saarron alaiseksi, eivätkä sitä peruuttaneet. Jos Suomi siis ei muista piittaa mitään joutuisimme ulkopuolelle yhteissuojan. Siksi on siis otettava sitä huomioon. Enckel Pariisissa ehdottomasti sitä mieltä, ettei meidän rauhanpyrkimyksemme vahingotta saa mennä pitemmälle kuin mistä Kansainliitto tulevaisuudessa voi vastata.
Muutaman päivän kuluttua voidaan kutsua koolle rauhandelegatsioni.
Hallituksen käytettävänä oleva 500,000 mk. tällaisiin tarkoituksiin ei riitä. Kun vieraalle maalle on lähetettävä melkoinen määrä väkeä neuvotteluja varten, on mahdoton tulla tällä toimeen. Ulkoasiain valiokunnan vaikutettava niin, että riittävä määrä varoja tähän saadaan.
Colliander kysyi miksi oli Petsamoon lähetetty sotaväkeä? Holsti selitti. Ainoastaan 4 suom. sotilasta eksynyt Norjan puolelle. Suomalaisten puolelta ei ole taistellut, vaan peräytyneet.
Voionmaa. Ulkoministerin tiedonanto, ettei aiota tulla vastaamaan rauhankysymykseen, aiheuttaa valittamaan. Ei riitä että täällä jotain ilm. On julkisuudessakin käsiteltävä. Ei ole saatu tietoa mitä rauhan ehtoja on. Ihmettelee että ollaan niin läheisessä suhteessa Puolaan vieläpä Romaniaan. Ei tahdo luottaa Puolaan. Että suurvalloille annetaan neuvotteluista tietoja sekä pidetään silmällä kansainliittoa, siihen voi yhtyä.
Holsti selitti sanoneensa ettei tämä mahdollisesti olisi ainoa keino antaa tietoja rauhan asiassa. Vältetään eduskuntakeskusteluja niissä lausuttavain epäkypsäin mielipiteitten vuoksi. Maan arvo alenee sellaisista keskusteluista. Jos pitäisi edusk. keskust. esim. Kauko-Karj. kysymystä se varmaan vahingoittaisi. Tshits. jo tavottelee Ahvenanmaata ja selittää ettei Venäjä ole sitä Suomelle luovuttanutkaan. Toivoo että ulkoasiain valiokunta nauttii edusk. luottamusta siihen määrään että tiedot siitä sille riittävät. Romanialla on suuri armeija ja sen vuoksi on pyrittävä säilyttämään sen myötätuntoa. Rauhanohjelmasta keskustelu on kai lykättävä toiseen päivään. Esitteli sopimusehdotuksessa käsiteltäviä asioita.
Erich oli samaa mieltä kuin Holsti, ettei ole edullista paljon julkisesti käsitellä näitä arkaluontoisia kysymyksiä.
Rauhanohjelmaa kosketteli: Petsamo ja Itä-Karjala asetettava eri sarjaan. Petsamoon meillä on vanha omistusoikeus. Itä-Karjalalle vaadittava täysi itsemääräämisoikeus. Inkerille autonominen itsemäär. oikeus. Korvausvelvollisuutemme kiellettävä. Niistä on kuulunut vaatimuksia. Nämä ovat tärkeät. Niistä on pian yksityiskoht. valiokunt. keskusteltava. Pian asetettava rauhanvaltuuskunta.
Puola on jo kansainliiton jäsen. Sillä on siten jo suurempi ponsi valvoa etujaan Venäjää vastaan. Siitä on meille hyötyä olla heidän kanssaan.
Sitä paitsi on monta ulkopoliittista kysymystä nyt päiväjärjestyksessä. Esim. Ahvenanmaa-kysymystä on käsiteltävä Venäjän kysymyksen kanssa. Jos Suomi saa aluelaajennusta Itä-Karjalassa aikoo Ruotsi vaatia sillä perusteella Ahvenanmaata.
Ulkovallat odottavat jännityksellä Ahvenanmaan itsehallinnon ratkaisua. Suomi ei kuulu niihin valtoihin joita kutsutaan kansainliittoon. Sen täytyy sinne pyrkiä.
Voionmaa totesi että rauhanehdoiksi mainitut asiat ovat niitä, jotka kaikki voivat hyväksyä. Silti vastattava välikysymykseen.
Helo samoin. Pelkäsi että yhteistoiminta Puolan kanssa mutkistuttaa rauhantoiveita. Onko hallituksella varmoja tietoja, että Puola todella haluaa rauhaa?
Luuli että ½ milj. määräraha budjetissa oli tarkoitettu yksinomaan rauhan neuvotteluja varten.
Ryömä samoja asioita. Tuntuu että me lopulta jäämme viimeiseksi. Ainakin Itä-Karjalan ja Petsamon ratkaisu tämän ohjelman perusteella kääntyy sangen epäedulliseksi. Koska Tshitsherinin viime nootti kehoittaa juuri rauhan tekoon, olisi siihen ryhdyttävä ennen kun lakkaavat tarjoomasta. Onko rauhanvaltuuskunta aijottu panna kokoon eri ryhmistä, vai jostain erikoissuunnasta?
Erich vastasi, että luonnollisesti eri ryhmistä. Ahvenanmaan asiaa varten tulee ministeri Söderhjelm tänne antamaan ohjeita sen ratkaisuksi.
Ulkomaalaisten vahingoista vapaussodassa tulee pian esille suuressa valiokunnassa. Valtiovarain valiok. on asettunut toiselle kannalle kuin hallitus. Siihen olisi tark. kiinnitettävä huomiota. Hallituksen esitys paremmin tyydyttää ulkomaalaisia. Ruotsilla on yksin 2/3 kaikista ulkomaisten saatavista.
Holsti valitti ettei ollut ollut läsnä kun ed. Voionmaa puhui mahdollisuudesta että eduskunnassa voitaisiin julkisesti käsitellä näitä arkaluontoisia asioita. Väitti, että jos jyrkät rauhanvaatimukset nyt jo siten esitetään se huonontaa rauhanehtojamme.
Vastasi Helolle.
Neuvottelut Puolan kanssa rauhasta välttämättömiä, ei valloitushankkeissa vaan yhteisten rauhanetujen saavuttamiseksi.
Rauhanvaltuuskuntaan tulee 3 ryhmää, 1si neuvottelijat, 2 expertit, 3 kansliahenkilökunta.
Rauhanneuvottelijat. Ensin oli ajateltu Enckel puheenj. Siitä nyt luovuttu. Jäseniksi 2 sos.dem. 1 ml,. edist., kok., ja ruotsal. puolueesta, siis 5. Kun ohjelma on valmiina ensi viikon kuluessa (mahdollisesti) voitanee rauhanneuv. pian yhtyä. Kenties huhtik.
Vennola oikein että ollaan yhteydessä länsi ja reunavalt. kanssa, myös Puolan. Mutta ei pitäisi liiaksi sitoa länsivaltoihin. Puolan asema parempi kuin meidän. M. m. laivasto. Länsivallat välinpitämättömiä Suomesta. Ei usko että engl. laivasto on valmis tulemaan Suomenlahdelle. Niillä on vaikeat sisäiset olot itsellään. Rauhaan mentävä.
Alkio yhtyi samaan. Meidän on nyt tehtävä rauha niin kauan kuin sitä tarjotaan. Länsivallat eivät katso meidän parastamme. Siis rauhaa kiirehdittävä.
Rahavarojen saamiseksi rauhaa varten on hallituksen annettava esitys.
Vuorimaa samoin.
Holsti selitti Vennolan lausuman sisältävän samaa mitä hän oli tarkoittanut.
Ei tehty mitään päätöstä.
Perustuslakivaliokunnassa oli meitä läsnä: Pitkänen, A. Pesonen, Alkio.
Ahvenanmaan itsehallinto.
3§. Voionmaa ja Ryömä ehdottivat että maaneuvoksen saisi lopullisesti nimittää maakuntapäivät.
Vastustin. Kannattivat Pitkänen ja Ritavuori. Äänestys. 8 ä 7 vast. hyväksyttiin Ryömän ehdotus. Jos Juutilainen oli mukana, olisi tullut arpaan.
Juutilainen saapui kokoukseen.
Ryhmä ja elintarvelaki. Ryhmän oli määrä tänään klo 5 äänestää elintarvelain hyv. eli hylk. mutta määräajaksi ei ollut kuin 20 ryhmän jäsentä koossa. Kymmenkunta ryhmän jäsentä oli ilman ryhmän lupaa jo mennyt pääsiäislomalle, kuten Leppälät, Takkula, Niukkanen, Y. Pesonen y.m. En katsonut voivani näin ollen panna asiaa äänestyksen alaiseksi. Ei myöskään vaadittu.