Sunnunt. 22 p. Toukok.

Nousemme klo 6. Varsovaa lähetessä! Täällä on kesä. Suuria omenatarhoja kukassa. Varsovan esikaupunkeja lienee ainakin 10 kilometriä. Tuntee että lähestytään miljoonakaupunkia. Juna menee ”yli Veikselin.” Asemalla vastassa puolalaisia. Sijoitumme Polonia-hotelliin. Asetumme yhteen ent. min. Auerin kanssa. Klo on 8 ja klo 9 aikaan on lähdettävä maaseutumatkalle. Varsovasta 5 autolla. Suurkaupungin läpi. Parhaillaan kunnallisvaalit. Vilinä kaduilla. Asutus sivukaupungilla. Kurjia rakennuksia katuvierustoilla, olki- ja puukattoineen. Niissä myymälöitä kurjannäköisiä, lahoa, mätä. Alkaa maaseutu, lakkaamatta omenaviljelyksiä. Valtavat pellot ruista, vehnää, ja kauraa. Ristinkuvat ja Mariankuvat. Peltoja, peltoja! Ristiinnaulitun ja Maarian kuvia. Poppelit ja niiden hoito. Tie mahtava.
Saavutaan Lowitziin [kauppala].
Vastaanotto pianolla (”olet maamme armahin”.) Kansallispukuiset naiset. Rusetit. Kukkakimput. Tiilitalo. Emäntä hymyili lapsi sylissä. Huoneet sisältä.
Kirkkoon. Lakit pois päästä! Kerjäläiseukko. Kirkkoon. Istumaan. Väkeä täpötäynnä. Papin saarna. Alttari. Mutta veisu! Akat rukousnauhoineen, virsikirjan suuteluineen. Paljon nuoria. Pukujen eloisa värikkyys: keltaisia, ruusunpunaista, mustaa, violettia. Vanhain eloisat kapat, miesten housut. Kaikki polvillaan. Naiset tuovat liput kirkonväen joukkoon, pappi teltan alla. Veisu paisuu valtavaksi. Vaikutus suurenmoinen. Valokuvassa. Aamulla satoi, nyt ihana pouta.
Kirkosta Lowitzin maanvilj. koululle. Pesu. Kirkon jättämä innostus. Maalaukset joissa joku koulun opettaja oli luonut suurenmoisen havaintonäyttelyn. Näissä kuvissa sain kirkossa saadun innostukseni jäleltä katsoa Puolan kansan sydämeen. Pohjan sille laski Varsovasta tänne tullessa saadut vaikutelmat. Lintukokoelma. Oppilashuoneet. – Koulu on aivan uusi. Hyvä kivirakennus. Rakennettu 1924. Oppiaineena palokuntalaisuus. ”Nichsie!” ja ”Eläköön Puola!” Toiseen taloon. Kansallispukuisia naisia ja lapsia.
Nyt on jo saviputkia salaojitustakin varten tässä kylässä. Mutta nämä ovatkin aina olleet vapaita talonpoikia.
Kurtzakin kylä. Katsotaan pienviljelijä Kurtzakin talo: sisältä paperikukitettu. Emäntä, lehmät. Koko kylässä lankkuseinien raot maalattu sinertävän harmaiksi. Toisissa itse lankut koristeltu. Kukkaiskoristelu taloissa lie neitsyt Maaria-juhlain vuoksi.
Tulimme kylän palokuntajuhlaan. Otettiin vastaan torvisoitolla. Palokunta voimissaan. Kirjavat kansallispuvut. Palokunnan taloon sisään. – Puhe meille. Eläköön. Kuorolaulua, miellyttävää. Brander vastasi. Vyrtshinski käänsi. Me lauloimme ”Nälkämaan laulun”.
Ajettiin kahden pikkukaupungin läpi, kaikkiaan lähes satakunta kilom. Kaikkialla kylissä ja kaupungeissa aivan suunnattomasti lapsia varsinkin Kasimirzissa.
Illalla hallituksen päivällisillä, jotka piti maatalousministeri. Läsnä joukko suurviljelijöitä, maatalousmiehiä y. m. Istuin juutalaisen kumppalina. Piha tuossa talossa.