Sunnunt. 8. Tammik.

Nukuin myöhään. Näin omituisia unia. Oltiin eduskunnassa. Yht’äkkiä tapaan Juutilaisen. Muistan että hän on ollut sairas ja poissa. Riennän kahdesti tervehtimään. Minulla oli voileipä. Se lensi jotenkin Juutilaisen kasvoille ja ryvetti häntä. Yritin puhdistaa nenäliinallani, mutta uni häiriytyi. – Sitten olimme istuvinamme jossain pöydän ympärillä neuvottelussa. Poistuin siitä, kuulin, miten ed. O. Mantere alkoi meluta siitä, että hänen (joka oli puheenjohtaja) kynänsä oli otettu. Niukkanen oli istunut hetkisen hänen paikallaan. Hän suorastaan haukkui Niukkasta. Minä olin olev. puheenjohtaja. Palasin takaisin. Nuhtelin Manteretta sopimattomasta rähinästä ja puolustin Niukkasta joka oli yhä rauhallinen. Nyt selvisi että Mantereen paikalla oli istunut joku tilapäinen kävijä, kirjoittanut siinä ja ilmeisesti kadottanut kynän. Luulen että kynä sittemin kuitenkin löytyikin. Kasvatus ja raakalaisuus. Minä luulen, että kaikista lapsista voi tarkoituksellisen kasvatuksen kautta kasvattaa kykyjä, yhteiskuntaa hyödyttäviä, erinomaisia ihmisiä. Katsokaa erikoiskasvatettuja: sirkusta, musiikkia, kauppaa, maanviljelystä, y. m. varten. Kun hyvin nuoresta opetetaan työhön kaikista tulee erikoisihmisiä.
Tämä johtaa siihen, että oikeastaan ammattikasvatuksen pitäisi alkaa jo hyvin aikaisin, 5–6 v. vanhasta ja sen rinnalla yleissivistys.
Koulut olisi silloin perusteellisesti muutettava.
Tämä tietysti edellyttää uskoa että myös joukot ovat kutsutut korkeaan kulttuurielämään.
Nykyajan työkyvyttömyys johtuu siitä, ettei työhön opeteta lapsuudesta alkaen.
Suuri huvitteluhalu ei ole sivistyshalua, vaan laiskuutta.
Laiskuus, ylönsyöminen ja ylönjuominen, koruihin pukeminen, ne ovat sivistysvastaisia ilmiöitä.
Sivistynyt ihminen on aina luomishaluinen ja tuntee työniloa.
Tapaako maaseutu toivonsa? Kyllä, jos se herää. Mutta jos se rientää kaupungin jälessä, se kadotetaan!
Talonpojan asia on oikea vain sikäli, mikäli hän tekee oikeutta muille. Samoin kuin kaikkien muidenkin. Ei kenenkään asiaa tee poikkeusta.
Illalla olimme Aadolf Koskisella, Aaroni vaimoineen, Hollo samoin ja me. Hauska ilta.
Ryssän roistot ovat hyökänneet rajan ylitse Ilomantsin puolelle, 250 miestä, rajavartiosto 15 miestä paennut. Mutta myöhemmin sai rajavartiosto apua ja ajettiin ryssät rajan taakse.
En usko sittenkään vielä sotaan. Se on vain tavallisia bolshevikien rosvotemppuja.