Sunnuntaina 2p. heinäk.

Herra Jumala ole kiitetty tästä ihanasta kesästä! 24° lämmintä varjossa aamupäivällä!– Muistuu tässä mieleeni, kun äskeisellä Sarvijoen matkalla menimme Suomen paapan asunnon ohi, joka nyt on tyhjä. Paappa ja Mummo olivat edellisviikolla viedyt vaivaistalolle. Molemmat itkeneet … Tuo vainio, minkä ukko on raivannut aikanaan on suurenmoinen, kasvaa ruista ja heinää. Velkoojat nyt pidättävät sen saaliin. Ukko vaimoineen syö viimeiset päivänsä armoleipää. Kumpasenkin tuvan ikkunoissa olivat valkoset kartiinit. Viimeksi asutun tuvan kartiinit olivat auki ja pöydältä näkyi vanha virsikirja … Nuo pellot kukoistavat parhaassa vehreydessään, rehevyydessään. Ne varmasti tulevat antamaan sukupolvelle toisensa jälkeen runsaan sadon, Mutta tämä ensimäinen raataja, hän joutui vaivaistaloon. Panen tähän piirroksen Suomen viljelyksistä ja asunnosta, että sitten, kun vuosikymmenien kuluttua ja sukupolvien vaihduttua, kysytään, missä se Suomi raatoi, saadaan tieto siitä:
[Alkion piirros]