Sunnuntaina 31p. Lokak.

Kotona. Paisteinen päivä. Auringossa 5° lämmintä. Olen eilisestä asti ajatellut: miksi en kirjoittaisi romaania, jossa omat, uskonnolliset vapautustaisteluni kuvastuisivat! Niitä on niin paljon ihmisiä, joilla tähän aikaan ovat samat taistelut. Kirkon papisto ja uskovaiset hylkäävät meidän taistelumme, kun eivät sitä ymmärrä. Mutta juuri se vie heidät hoitamaan vain väsyneitä sieluja, eikä elinvoimaisia, ja niin juopa suurenee. –
Illalla kävimme Adolf Koskisella. Hänellä on nyt toive saada Säästöpankilta laina voidakseen järjestää Israel Viikin vuoksi maksamaan joutumansa velat. Ikävä onnettomuus hänelle, mutta toivottavasti hän nyt läpäsee.