Torst. 13. Huhtik.

Vaasaan tulin suoraan. Anni oli Laihian asemalla vastassa. Haapala todellakin vielä paranee! Se on ihmeellinen ja samalla iloinen asia. Tahi, ellei kenties parane terveeksi – kuitenkin niin että nousee taas ylös ja kävelee toistaseksi. Hyvä niinkin. Jospa hänestä vielä tulisikin työtarmoinen mies niin varmasti tekisimme Ilkasta lehden jolla vastustajillekin olisi uutuuden viehätystä. Toivotaan.
Kivimäki oli kaupungissa. Kertoi eteläisen vaalipiirin vaalilistojen korjaussuunnitelmista. Nyt suunnitellaan Kirkkalaa Peräseinäjoesta Kurikan listoille. Kurikkalaiset hyväksyvät. Siellä on nousussa raitis suunta Kurikassa. Mietola oli sanonut että Krekola on mahdoton juoppoutensa vuoksi, sekä ettei Kurikassa kukaan enää kannata Koiviston pyytelemistä, sillä sekään ei kannata kieltolakia. Oli kerrottu että Koivisto nyt jo luultaisiin taipuvan, jos mentäisiin kysymään. Mutta eivät mene.
Tulin kotiin sekajunassa. Joskus pitää minun koettaa maalata paperille tämä kotiintulotunnelma.
Luin loppuun Nikkisen uuden kirjan korrehtuurin. Se on erinomainen kirja! Nyt ehdotan nimeksi: ”Ylösannetuita”. Se sopii hyvin.