Aunuksen hallitus, Supinen, Kuttujeff, Pärnänen ja sihteeri kävi luonani. Pärnänen osaa suomea, Kuttujeff ei. Kertoivat Aunuksen luonnonrikkauksista, jotka tuntuvat olevan satumaisia. Lainaa Aunukselle pyysi Luopajärvi Valtioneuvostossa 6 milj. lainaa. Myönnettiin vain 1 milj. siksi kunnes eduskunta on käsitellyt esityksen rahan saannista. Päätettiin muuten, että Aunuksen kysymys kokonaisuudessaan on otettava pian esille.
Ryhmässä moitittiin ministereitä siitä, että eivät ilmoita hallituksen asioita ryhmälle, ettei m. m. ollut ilmoitettu, mihin tarvitaan 25 milj. jota on eduskunnalta pyydetty. Rauhotin.
Tait. A. Gebhardin edessä istuin, pantiin vireille alku piirrokset.
Suhde Pietariin. Ehrnroth valtioneuvostossa teki selkoa neuvottelujen tuloksista venäläisten judenitshilaisten kanssa. Neuvotteluissa on lähdetty siitä että Suomen itsenäisyys on tunnustettu tosiasiana. Sitä vastaan ei ole venäläisillä mitään sanottavaa. Meidän taholta vaadittu, ettei kumpikaan valtio ole velvoitettu vastaamaan toistensa sotakustannuksista. Venäjä ei ole velv. kustantamaan Ahvenanmaan linnoitusten purkamista. Suomessa oleva Venäjän valtion omaisuus, joka on sotilaallista laatua, jää Suomelle. Jos meillä on Venäjän valtion lunastamia kasarmialueita, niistä suoritetaan vastike.
Petshamon asiassa viitataan siihen että v:lta 1864 Suomella on oikeus siihen alueeseen, siitä on, venäl. mielestä, päätettävä rauhan konferenssin tai kansojen liiton kautta. Suomen puolelta ilmoitettu että asia on selvä.
Aunuksen ja Vienan-Karjalan asiassa on yhdytty sellaiseen sopimukseen että näille väestöille on annettava täydellinen oikeus päättää itse rajoistaan sen mukaisesti kun rauhankonferenssi määrää.
Inkeriläisille myönnetäisiin oikeus käyttää äidinkieltään vapaasti, myönnetäisiin kulttuuriautonomia, mikäli tulee kirkollisiin asioihin, opetukseen, oikeudenhoitoon, sekä että he saisivat ne oikeudet mitkä Venäjän kansalliskokous määrää.
Venäläiseltä taholta vaaditaan vapaa pääsy Laatokan yli Valamon luostariin ja ne luostarin asukkaat jotka eivät kuulu Suomeen annetaisiin oikeus asua Valamossa.
Vapaa laivakulku Laatokalta Onegalle Suomesta.
Suomen Venäjällä olevaan omaisuuteen nähden annetaan enimmän suositun kansan oikeudet.
Itämeren puolueettomuutta ovat venäläiset taipuvaisia harkitsemaan.
Molemmat sitoutuvat siihen, ettei sen alueen kautta saa vihollinen hyökätä toisen alueelle.
Tämä on pääasiassa suomalaisten kanta. Kaikkiin eivät venäläiset ole yhtyneet.
Se seikka, että Suomi, eräillä edellytyksillä voisi ottaa osaa Pietarin puhdistamiseen auttaisi tietysti asian edullista ratkaisua. Tällöin olisi tähän liitettävä sopimus siitä sotilaallisesta avusta, jonka Suomi antaisi. Korvauksen antaisi Venäjä.
Venäläisten taholta ilmoitettu että näitä neuvotteluita ei ole mitenkään katsottava sitoviksi.
Länsivaltain kantaa asiassa on tiedusteltu. Viikko sitten Ranskan ulkoministeri edusti sitä suuntaa, että Suomi ryhtyisi aktiviseen toimintaan. Amerikka toista mieltä. Se yritti silloin saada aikaan sopimusta Venäjän kanssa. Se raukesi. Englanti ollut epäröivällä kannalla. Varottanut Suomea ryhtymästä aktivisiin toimenpiteisiin ennen kuin entente määrää kantansa.
Sitten tuli engl. kenraali Gough, ilmoitti edustavansa ententen kantaa. Hänelle selostettu asema. Jos entente antaisi aseet ja tarpeelliset sota-aseet, voitaisiin retkeä ajatella. Silloin annettiin ententen taholta ymmärtää, ettei siellä suosita tätä Pietarin retkeä. – Suomen ulkoministeri ilmoittanut että jos Suomi ryhtyisi hyökkäämään, tarvitaisiin 40–50 milj. punnan laina.
Jos valtioneuvosto haluaa voidaan neuvotteluja jatkaa, ellei niin voidaan ne lopettaa.
Asema on nyt sellainen, että valtioneuvoston on määrättävä kantansa.
Ne myönnytykset, mitkä venäl. nyt antaisivat, olisivat mahdollisesti saatavissa, vaikka ei Suomi olisi ollut mukanakaan. Mutta jos Suomi on mukana tässä puhdistusretkessä, parantaa se suuresti Suomen kansainvälistä asemaa.
Alkion kysymyksen johdosta selitettiin keskustelujen tapahtuneen Judenitshin johtaman piirin kanssa.
Alkio merkitsi luulevansa että venäläiset ovat antautuneet neuvotteluihin vain hillitäkseen Suomessa venäläisvastenmielisyyttä. Arveli puuhan olevan yhteydessä viimeaikaisen Pietariin meno provokatsionin kanssa. Kysyi: sotaministeriltä: kuka oli pannut matkaan Suojeluskunnan yliesikunnan Pietariin yllyttävän kiihotus sähkösanoman.
Sotaministeri selosti syitä reservinupseerien, hevosten y. m. mobilisoimisesta. Sotamin. on ollut pakotettu varusteluihin. Tämä ehkä antanut aihetta huhuihin, että alkaa sota. Suoj.k. sähkösanoma oli maisteri Kailan lähettämä. Kansalaisena hänellä on oikeus ajaa poliittista kantaansa, mutta ei siinä asemassa, mikä hänellä on Suojeluskunnassa. Sitä ei voi hyväksyä.
Kallio: Katsotaanko voitavan tällaista henkilöä vielä pitää toimessaan? Erotettava.
Sotaministeri: On jo erotettu!
Useat: hyvä!
Alkio selosti ilm[oittavansa] ryhmälle mihin tarkoituksiin 25 milj. mk. käytetään.
Sotaministeri: Hevosten ottoa on harjoitettu jo syksystä. Se ei merkitse vielä sotaa.
Erkko hyväksyi ulkoministerin neuvottelut venäläisten kanssa.
Vennola periaatteellisesti samalla kannalla. Olisi kuitenkin ollut hyvä ennakolta neuvotella suunnasta ja perusteista. – Mitä 25 milj. käyttöön tulee, on sanottava että niitä tarvitaan rajan puollustamiseen. Siinähän on jyrkkä juopa sosialistien ja porvarien välillä.
Kallio arveli ettei keskustelut venäläisten kanssa johtane tuloksiin.
Ne eivät voi meidän vaatimuksiimme suostua.
Hahl: Onko ympärysvaltain edustaj. ilm. meidän vastenmielisyytemme mennä Pietariin venäläisten kanssa.
Valden yhtyy Vennolan lausuntoon. Sisä- ja ulkopolitiikkamme on kulkenut ilman peräsintä. Ulkominist[erin] keskust[elut] vieneet lähemmäksi päämäärää. Ulkopolitiikassa emme voi odottaa apua sosialisteilta. Yksin porvarillisiin puolueisiin nojattava. On kiire. Ei ole varma, eikö hetki ole jo menetetty. Syy miksi ulkoministeri oli ryhtynyt neuvotteluihin, oli se, että valkoiset Venäjällä alkoivat lähestyä Pietaria. Se on Suomelle vaara. Heillä on menestystä. Alussa oli 3000, nyt heitä on 15000. Jos emme me ole silloin mukana, kun Pietari valloitetaan, niin Koltshak ei tunnusta Suomen itsenäisyyttä.
Meitä on kehoitettu englantilaisten taholta lentokoneella heittämään Kronstadtiin proglamatsioneja. He siis toivovat. Sotaministerille ei ole hauskaa ajatella sotaa, mutta se on välttämätöntä.
Soininen kysyi: mitä väkeä on nämä venäläiset, joiden kanssa on neuvoteltu? Ennen kuin tiedämme että nämä edustavat määrääviä ja vapaamielisiä piirejä, on verrattain toisarvoinen asia keskustella heidän kanssaan. Onko heidän sanallaan jotain merkitystä. Mitä ajatellee Holsti ja Valtionhoitaja? Yhtyy Vennolaan ja Valdeniin siinä että ei ole ollut politiikassa peräsintä. Valtioneuvosto ei tiedä mitä täällä tapahtuu. Kummastelee, että keskusteluihin on ryhdytty vain kahvituntineuvottelun perusteella. Ei nyt kuitenkaan mitään vahinkoa. Kummastuttaa eilinen nootti. Sellaisista vaikea vastata. Valtioneuvoston pitäisi saada olla enempi ulkopolitiikan tasolla. – Sotaministerin selitykset tyydyttäviä.
Alkio esitti lausunnon, jossa osoitti Ruotsin ja Suomen ulkopolitiikan heikkouden. Itämeren valtain on muodostettava yhteinen politiikka joka vaatii Pietarin puolueettomuutta. – On saatava nopeasti hallitusmuoto ja presidentti ja uusi hallitus. Sitten varma selvä politiikka.
Ehrnroth ei pitänyt tähän astista ulkopolitiikkaa peräsimettömänä. Meidän täytyy nyt itsenäisyytemme turvaamiseksi [ryhtyä] aktiiviseen toim. Pietarin puhdistus on sellainen.
Venäläiset neuvottelijat ilmoittaneet olevansa Koldschakin valtuuttamia. Ilmoittavat olevansa edistysmielisiä. Englannin täkäläinen sotilasedustaja luottaa niihin. Luullaan niiden edustavan lähinnä tulevan Venäjän hallituspiiriä. On erittäin tärkeätä sen jälkeen, kun tunnetaan heidän edustavuutensa sitoa heidän kätensä lupauksilla Suomeen nähden. Ne ovat paljon helpommin saatavissa nyt kun Pietarin kohtalo ei ole vielä ratkaisu. Englanti on sitä mieltä että Suomen ei pidä yksinään ryhtyä Pietariin, vaan Suomen on toimittava yhdessä Englannin ja Venäjän kanssa. Jos pakkokeinoin tahdotaan venäläiset sulkea pois, tehdään poliittinen virhe. Mutta olisi järjestettävä niin, että venäläiset saisivat alemman aseman. Näillä perusteella luulisi ympärysvaltojen hyväksyvän tämän toiminnan. Muilla ehdoilla ei.
Ministeri Holsti jyrkästi sillä kannalla ettei ole Pietariin mentävä ilman ententen varmaa lupaa.
Valtionhoitaja on intresseerattu asiasta.
Käytiin teellä.
Ulkoministeri vaati kannan määräämistä neuvottelujen suhteen venäläisten kanssa.
Alkio vaati keskustelujen jatkamisen ehdoksi että vaaditaan Pietarin julistamista puolueettomaksi.
Erkko tahtoi neuvotteluja jatkaa.
Jatketaan huomenna klo 3.
Armahdusmanifesti-neuvottelut.
Alkio vastusti englantilaislegionan armahtamista ja maahan laskemista, koska se merkitsee 1500 upseeria punaisille.
Sen sijaan puolsi kansalaisluottamusta 3 vuotta ja sitä vähemmän tuomituille.
Puolsi myös J. V. Latvalalle vapautta.
Kallio puolsi legionalaisten armahtamista.
Oikeuskansleri vastusti kansalaisluottamuksen palauttamista.
Oli saanut luettelon legionalaisista. Niitä on 1200 miestä, 12 upseeria, 30 aliupseeria. Englannin edustaja luvannut että Englannin hallitus takaa näiden lojaalisuuden. Tunnusti että Alkion pelko on aiheutettu [aiheellinen], mutta puolsi niiden kotimaahan laskemista, koska Engl. hallituskin sitä haluaa.