Maalaisliiton ja Edistyspuolueen yhteisneuvottelu amnestia-asiasta suurenvaliok. huoneessa. Kokouksen puheenjoht. Relander; sihteerit Auer ja Kukkonen. Luettiin ministeri Ritavuoren, sekä Juneksen lakipykäliin puettu, Piitulaisen, Thunebergin ja Sarlinin ponsiehdotukset. Lohi. Tämä kysymys sellainen josta keskustapolitiikan on vastattava. Puoltaa mahdollisimman laajaa armahdusta ja kannattaa Ritavuoren ehdotusta, mutta ei tee jyrkkää ehtoa. – Vuorimaa. Jos oikeuden mukaan menetellään, rangaistaan. Mutta politillinen viisaus vaatii armahdusta. Piitulaisen ehdotus parhain. Ne 590, jotka kesällä jäivät vapauttamatta on vapautettava, sekä alle 3 vuotta kansalaisluottam. menett. tuomitut armahdettava.
Torppa. Asiallisesti Thunebergin, Piitulaisen ja Juneksen ehdotukset. Kannattaa viime mainittua. Ehdollisesti kansalaisoikeudet myös niille jotka on laskettu ehdolliseen vapauteen. – Mantere kannattaa Ritavuoren ja Lohen laajuista ehdotusta. Yhteisk. ja poliittisista syistä mentävä tuntuvasti pitemmälle kuin näiden 590 vapauttamiseen. – Niukkanen. Ritavuoren ehdotuksen kannalla. – Raatikainen ilm. olevansa kokonaan toisella kannalla kuin täällä on esitetty. Ei usko että amnestia tukeaa keskustapolitiikkaa. Pitää että amnestia heikontaa keskustapolitiikkaa. Amnestiaa ei ole jatkettava. Kapinalliset eivät siitä kiitä. Kansalaisluottamuksen menetys on kiusallinen muistolahja. Ei tee omaa esitystä, kun ei usko saavansa sille kannatusta. Mutta tutkia saa asiaa. – Sarlin. Keskustapolitiikan asia korjata kansalaissodan haavoja. On Raatikaisen kannalla. Antanut ehdotuksen. Tilanne tällä kertaa sellainen ettei amnestia tuota siunausta. Syynä Venäjältä vaikuttava bolshevismi. Viro tulee pakotetuksi rauhaan. Hetki voi lähetä, jolloin bolshevismi rientää Suomeen. Onko siis aika sellainen että vapautetut saavat nyt liikkumisvapauden ja kansalaisluottamuksen? Ne ovat tehneet hirvittävän rikoksen. Ei ole saanut minkäänlaista vakuutta siitä, että tuo joukkopsykoosi on laimennut. Asia pantava valiokuntaan. – Kallio oli lähinnä edellisen puhujan kannalla. Kun Ritavuori antaa vapauden jo kaikille, ei tiedä mitä tutkitaan 4 § mukaan. Kansalaisluottamuksen menetys ei ole mikään rangaistus, vaan yhteiskunnallinen suojelustoimenpide. Voi vapauttaa 590. Vankilassaoleville eräitä revissioneja. Lähinnä Rydin ja Sarlinin kannalla. – Linna: lähinnä Raatikaisen kantaa. Löydettävä keskikohta. Asiaa katsellaan maalaiskunnissa eri tavalla kuin kaupungissa. – Piitulainen puoltaa ponsiansa. – Manner aina ajatellut tätä amnestia kysymystä samalta kannalta kuin kerjäläiskysymystä. Armahdettu jo liikaa. Saatava yhteisk. terveeksi. Tutkittava. Yhtyy Raatikaiseen. – Thuneberg puhuu hieman pitemmälle menevän armahduksen puolesta. – Kärki on laajimman armahduksen kannalla. Häntä ei tyydytä edes Ritavuoren ehdotus. – Perälä laajemman armahd. kannalla, lähinnä Juneksen ponnet. – Kaskinen lähinnä Raatikaisen kannalla. – Junes kallistuu Ritavuoreen.
Vuokoski. Ritavuoren ja Kären suunta sisältää pommin joka voi räjähtää ja hajottaa meidät. Laaja amnestia tietää sitä, mitä Raatik. ja Sarlin lausuivat. Amnestialla myönnetään laajoja oikeuksia sosialisteille. Kannattaa valiokuntaa. – Juutilainen yhtyy Ritavuoreen, koska siten saataisiin kysymys pois päiväjärjestyksestä. Sen perästä Juneksen ehdotus. Äänestys ei vielä vie tulokseen. Ollaan liiaksi eriävällä kannalla. Ehdottaa että äänestetään kahden suunnan välillä. – Sihvo laajemman armahduksen kannalla. Suosittelee valiokunnalle Piitulaisen ja Thunebergin ponsia. Vaikeammissakin asioissa annettu armahduksia. Rintamapunaiset olleet väärällä kannalla, mutta ei läheskään niin vaarallisia kuin luullaan. Lincoln armahti vastapuolensa. Erimielisyyttä on täällä nyt jo riennettävä tasottamaan. Lohi puolsi laajaa amnestiaa. Alkio laajassa lausunnossa perusteli sitä, että tässä asiassa eivät tavalliset ratkaisukeinot auta. Kuvasi rankaisun tehottomuudesta valtiorikoksista. Yhtyi Juneksen ehdotukseen. Puolsi valiokuntaan.
Linna. Tämä kysymys merkitsee keskustalle paljon. Monissa muissakin kohdissa löydettävä yhtymäkohtia. – Pesonen A. oli keväällä laajemman armahd. kannalla, mutta sosialisteja pelästyen luopunut siitä. Nyt kehittyy yhä suppeampaan amnestiaan. Odottaa sosialistien joulukuun kokousta, jos siellä nähdään merkkejä parempaan, sitten. – Jyske tullut siihen että kysymys on käsiteltävä yhteiskunnallisena kysymyksenä. Kannattaa lähimmin ministeri Ritavuoren kantaa. – Manner selitteli kapinan syitä. Kysyi olisko voitu mennä pitemmälle kuin 1917 syksyllä jolloin piti tukussa hyväksyä lakeja? – Sarlin selvitti sosialidemokraattista periaatetta. Meidän hallituksemme pitänyt liian kauan vapaana Kuopion kaupungissa bolshevikilehteä. Pelkää että sosialistit vievät vaaleihin. Polemisoi Sihvoa vastaan. Heikosti esiintyy keskusta, ellei se esiinny yksimielisenä. – Relander yhtyi Kallion ehdotukseen. On ollut vasemmalle kääntyvä, mutta menee nyt oikealle. Jos amnestiaa ei myönnetä, saadaan nähdä, että joulukuun kokouksessa jos bolshevikit voittavat, silloin ovat sosialidemokraatit pakoitetut eroamaan puolueesta. Mutta jos sosdem. voittavat kommunistit eivät eroa.
Äänestykset. Oli tehty 9 eri ehdotusta. Puheenjohtaja lajitteli ne 3 sarjaan. Loppu-äänestyksessä jäi se sarja voitolle, jossa oli Juneksen ja Piitulaisen ehd. Asetettiin valiokunta laatimaan niistä yhteenvetoa. Tämä ratkesi 28 äänellä 24 vastaan.