Perustuslakivaliokunnassa käsiteltiin lippukysymystä ja suoritettiin se loppuun. Voi, voi kun olen heikko ja sairas! Se on kestänyt jo koko täällä oloni ajan. Koska paranen? Vai paranenko ollenkaan.
Laki väliaikaisista toimenpiteistä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi.
12 äänellä 4 vastaan päätettiin vankeuden korkein raja korotettavaksi 6 kk.sta 1:ksi vuodeksi.
Maalaisliiton eduskuntaryhmän, keskushallinnon ja sanomalehtimiesten yhteiskokokous.
Alkio lausui muistosanoja edesmenneen keskushallinnon puheenjohtajan ja eduskuntaryhmän jäsenen, Filip Saalastin muistolle.
Otettiin keskusteltavaksi oman lehden perustaminen Helsinkiin.
Rentola kannatti lehden perustamista. –
Relander piti tarpeellisena järjestää raha-asiat. –
Vuorimaa selosti toimikunnan työtä. – P. V. Heikkinen myös epäili lehden taloudellista kannattavaisuutta. Asiaa on kuitenkin eteenpäin vietävä.
Tanskanen epäili, ettei aivan pian saada tarvittavaa pääomaa kokoon.
Relander ehdotti, että asettaisimme toimintamme päämääräksi alottaa lehti ensi vuoden alusta. – Alkio samoin, tuoden esiin kannattavaisuusepäilyksiä. Ajateltu ilmestymään vuoden alusta. – Arffman: vasta vuoden alusta. –
Perälä: Onko takeita että asema puolueellemme vastedes on näin edullinen. Nyt käytetään kapitaleja meitä vastaan. Olisi rahaa hankittava velkakirjalla, jossa kukin takaa 5000 mk. Olisi julaistava joukko näytenumeroita. Olisi otettava vakinainen mies puuhaamaan asiaa. –
Linna yhtyi Heikkiseen ja Relanderiin. Sellaiset lainat, joista Perälä mainitsi, ovat johtaneet moniin ikävyyksiin. Näytenumeroita julaistava; lehti olisi saatava Helsinkiin.
Niukkanen samoin kun muutkin epäilevällä kannalla. Kannatuksesta saatava selvyys.
Hautamäki: pääoma hankittava ensin. –
Haapanen: aatteen kannalta on tämä erinomaisen kiireellinen. Mutta talouskysymys on otettava huomioon. Vaikea julaista näytenumeroita.
Kivimäki oli Perälän kannalla. Muuten ei tule mitään. Kiertävä mies saatava. –
Haapala yhtyi, Lantto kannatti Perälää. Oli varma että Uudeltamaalta saadaan ainakin puolet kannatusta. Nyt on ml. nousun aika. – Relander piti, että velvoittaminen edustajia takaukseen à 5000 miestä kohti ei ole sopiva; mielummin merkittävä osakkeita. Uskoi että osakkeet kyllä saadaan merkityksi. – Juutilainen luuli, että hanke vielä raukeaa. Uusmaalaisten on perustettava 3-päiväinen lehti.
Kivimäki luuli että täällä saadaan pääomia.
P.V. Heikkinen oli optimistisempi kuin Juutilainen. – Yhtyi Lanttoon.
Manner. Talouspuoli turvattava. Toimitus ja taloudenhoito ensin järjestettävät. Arveli että puoluejärjestöt voivat merkitä 100,000 markkaan.
Hahl: Tullakseen onnelliseen tulokseen, on perustettava 3-päiv. lehti. Ei takuusitoumusten varassa saa tällaista yritystä panna toimeen. Osakepääoman nojaan on se rakennettava. Luuli ei saatavan ilmoituksia Helsingistä. Lehti tuskin varsinaisilla sosialistiseuduilla menestyisi. –
Perälä: on väärä suunta, että maalaisliittolaiset lehdet pyrkivät 6-päiväisiksi. Ne pitäisi pysyttää 3-päiväisenä ja pantava lisävoimaa Helsingin lehteen. ”Kristillinen työväkikin” olisi valmis tällaista lehteä kannattamaan. –
Haapala vastusti 3-päiv. lehteä. Ehdottomasti toisten lehtien kanssa kilpaileva lehti.
Karhula arveli että puoli miljoonaakaan ei ole suuri summa tässä kysymyksessä. Mies olisi pantava kiertämään.
Keskustelu lopetettiin ja asetettiin valiokunta valmistelemaan asiaa. Toimikuntaan valittiin: Vuorimaa, Lantto, Joukahainen, Relander, Liakka, Rauhala, Pohjalainen.
Kysymys toimikunnalle varojen myöntämisestä. Ryhmä myönsi 5000 mkn lainan, joka on maksettava kun lehti perustuu, tahi ellei siitä tule mitään, silloin on puolueen se korvattava.
Arpajaiskysymys. Alkio ehdotti pitämään arpajaiset maalaisliiton hyväksi. Päätettiin yksimielisesti. Valittiin toimikunta suunnittelemaan asiaa: Kivimäki, Niukkanen, Manner, Perälä, Haapanen.
Puoluekokous. Sihteeri ehdotti kokousta pidettäväksi pian. Alkio tahtoi lykätä syksyyn ja jättää asia keskushallinnolle. Jos vaalit tulevat, on kokous pidettävä.
Puhujakurssit katsottiin tarpeelliseksi. Jäi keskushallinnon toimeen pantavaksi sopivan ajan tullen.
[vastap. sivulla ”Mitä nyt on tehtävä”, jatkoa sarjalle edellisessä osassa], ei enää numerointia:
”Mitä nyt on tehtävä?
Kuningas – vai tasavalta?
Edustuslaitos.
Ulkopolitikka ja sen suuntaviiv.
Venäjän-Karjala.
Talouselämä.
Sotilasvallan ruotsalainen vallankaapp.
– Taataanko luja hallitus ja luja järjestys harvainvaltaan nojaavalla kuninkuudella, vai kansan suureen enemmistöön nojaavalla tasavallalla?
– Eikö Suomessa ole johtoon pystyviä kykyjä? Vastaisten [tark. vastaisuudessa] diplomateiksi aikovat lähestyköön enempi kansaa.
Vanhain poliitikkojen heikkous.
– Täsmällisyyden puute virasto-, liike- ja kansalaiselämässä on huomattavasti johtunut yhteydestä Venäjän kanssa. Nyt on siitä päästävä. Ankara velvoitus voimaan kaikkialla elämässä.
– Sotilashengen vaikutus.
– Suomen siirtolaisuus. Edistettävä vai vastust? Erityisiä kansallisuuksia suositeltava.
– Tavottelemmeko mahtav. kansaksi. Kyllä!
– Suhteemme Saksaan y.m. valt.
– Kansallisluonteemme. Runollisuuden ja filosofisuuden osa viime aikojen ilmiöissä.”]