Torstaina 29. Tammik.

Armahdus-lain johdosta julaistavaa, ministeri Ritavuoren laatimaa asetusehdotusta käsiteltiin epävirallisesti valtioneuvostossa. Sen vastustajina ja useimpien muistutusten tekijöinä esiintyivät Kahelin, Berg, Lundson, Pohjanpalo, sekä Kallio. – Valmistava keskustelu päätettiin. Oikeusministeri esitti seuraavan tilaston: Valtiorikosoikeuksien ehdollisella tuomiolla tuomituista noin 38,000 henkilöstä on 23,911 tuomitun koetusajan pituus tuomioluettelojen merkintöjen avulla todettu olleen prosenttiluvuin lausuttuina seuraava:
1 v. 2 % – 2 v. 2,9 % – 3 v. 11,1 %,
4 v. 12,1 % – 5 v. 71,9 %. = 100 %.
Eversti M. H. A. Spåren nimittämistä vastaan Sotaministeriön intendenttiosaston virkaa tekeväksi päälliköksi, ilmoitin pöytäkirjaan eriävän mielipiteeni, muiden hyväksyessä sotaministerin esityksen. Huomautin nimenomaan, että hänen saamansa harjaantuminen venäläisessä intendentuurissa on hankkinut hänelle huonon tottumuksen.
Englantilais-ranskalainen propaganda-julkaisu, jossa olen ollut mukana, ja joka nyt esitettiin kustannusvarojen saamiseksi valtioneuvostossa, tehden laskelma:
Palkkiot teoksen toimittamisesta 16,000
Käännös ranskaksi 3,500
” englanniksi 3,500
Painatus ransk. ja engl. sekä diag-
rammat, kartat ja kuvat 60,000
83,000
Kustannusarvio kauhistava. Puuhan johto on T. Kailalla.
Päätettiin: Asiaa periaatteessa kannatetaan mutta ohjelmaa ja kustannuksia tarkastamaan asetettiin valiokunta: Holsti, Vennola, Erkko, Alkio.
Armahduslaki ja siihen liittyvä sisäministeri Ritavuoren laatima, nyt hieman muuteltu asetusehdotus hyväksyttiin puollettavaksi presidentille vahvistettavaksi.
Asetuksen hyväksymisen puolesta äänestivät: Ritavuori, Hahl, Kallio, Soininen, Vennola, Erkko, Alkio, Holsti, vastaan Kahelin, Lundsson, Pohjanpalo, Berg. Collan poissa.
Ahvenanmaan itsehallinto-esitys käsiteltiin loppuun. Tärkein muutos minun kannaltani oli se, että sain ajetuksi sisään alkoholilainsäädännön siihen luetteloon, jonkalaisia lakeja (10 §) maakuntakokous ei saa säätää. Niin ikään tehtiin tärkeä, Suomen suvereeniteettiä vakuuttava muutos 27 ja 37§:lään. Keskustelussa professori Tulenheimo jo tuli maininneeksi, että ahvenanmaalaiset jo olivat kuvitelleet miten he rupeavat harjoittamaan laajaa viinateollisuutta, lausui omana vakaumuksenaan, että sillä he veisivät itsensä siveelliseen perikatoon. Minä osoitin tämän kannan virheellisyyden ja valtioneuvosto yksimielisesti hyväksyi sen.