[19.–20.5. merkinnät tehty eri lehtiöön, jonka liuskat liimattu muistikirjaan. Kirjoitettu osaksi liikkuvissa ajoneuvoissa, joten teksti on paikoin hyvin vaikeasti luettavaa] Virosta saavutaan Ligatén [Ligate] asemalle. Valokeen [Valkaan]. Autoihin. Siinä aivan lähellä on osuusmeijeri. 1500 lehmää, 140 osakasta, tehdään 8 tritteliä päivässä, myydään 70 % Saksaan 30 % Englantiin.
Klo 6 aamiainen Osuuskaupassa. Latvialaiset naiset kauniissa kansallispuvuissa. Sade ilma.
Syötiin. Ostivat kalosseja. Suomen ja Latvian liput. Osuuskauppa tiilestä. Meijeri sementtitiilestä.
Alamme laskea mainiota, kivitettyä tietä. Puissa ei ole vielä lehteä.
Valtavat vainiot. Rehun puute. Sateiden vuoksi ei vielä ole voitu kylvää.
7 kilom. kurjaa tietä. Pelloissa ei juuri ojia. Hieman salaojia. Valtio antaa edull. lainoja salaojitukseen.
Köyhää! Huono karja. Ihmiset paimen. rääs.
Vanha itsenäinen talonpoikaistalo. 70 ha. 23 peltoa ja luonnonlait. Kivirak. Lehmät lannalla. Lehmät punaista latvialaista. Komea karja. Karjaa 26 lypsävää.
Laitumia hoidetaan. Saa vuodessa maidosta 16,000 latia, 32000 dollaria – Lehmät lypsää yli 3000. Yli 4000 doll. vuodessa kaik. tule.
– –
”Vec – Klinte” [talon nimi].
Propr. Brencis Baumans.
Puolalaisilla on viinamonopoli Turkissa. Sitä —
– – –
Grunduli, [talo] Aboling (isäntä)
Sodan hävityksen jälkeen rakennettu. 105 ha. 45 ha pelt. 15 ha laitumia. Karjaa Venäj. tullessa 3 k.. 30 lypsyl. nyt, nuorta karjaa 15. Komea talo: päärak. ja karjakartano tiilestä. Vilkas toimelias isäntä. Hollantilainen rotu. 30 lyps. joutil. 10. Viljelty pintaala 50 ha. 300 litr. maitoa päiv.
Katselimme Pullisen kanssa koko talon. Alakerta remontissa ja varastohuoneina, yläkerta asuntohuoneina.
Ennen oli 60 lehmää. Nyt ei isäntä voi enää työväen puutteessa. Työväestä on tullut 80,000 itsenäistä tilallista. Täällä käy työssä kesäisin 5000 liettualaista.
Uudistila.
Peltoa 12 ha. Koko ala 20 ha (siihen kuuluu metsä). Isäntä yksin hoitaa. Sikoja 5, joutil. 3. Ulkorak. ensin rakennettu. Asuinrak. väliaik. Lainaehdot: kork. 400 doll. josta menee 4 % kork. 3 % kuoletusta, – pientilaa kohti. Maanparannuksia lisälainaa, 41 v. kuoletuslaina. Rakennustarp. saadaan valtion metsistä viidennellä osalla ulosvientihinnasta. Mehiläishoitoa. Kukkaispuutarha. Tässä aletaan tulla toimeen.
Ihana päivä. Sade on tauonnut. Aurinko. Trooppillista. Puunlehdet.
– – –
Siguldaan tullessa: ”Piii!” auton rengas oli puhki.
Ruhtinas Krapotkinin linna, Siguldassa.
Pestiin käsiä sanomalehtimiesten lepokod. Aa-joen toisella puolella Grimun [Krimu] – ja Dureira[n, =Tureida, liiviläispäällikkö Kaupon linna] – rauniot keskiajalta.
Sanomalehtimiesten lepokodin tornissa. Mahtava näköala.
Maatalousapulaisministeri tervehti vieraita Latviaksi.
A. Fridbergs – ministre d´agricult. [maatalousministeri Fridsbergs]
Brander vastasi Saksaksi.
Niin lähdimme Riikaan. Tiet. Kiviläjät. Maanlaatu.
Riikaan. Hotelli Roomaan – vanhaan tuttuun.
– Presid. Tshaksten haudalla, laskettiin seppele. Juhlallinen hautapaikka: hongat ympäröivät; tumma laudoitus; pieni kivi, vastapäätä hautauskappeli. Kaikki muistuttaa kuninkaan hautaa. Seppele. Kallion puhe.
Pelattiin. Tarkastett. satama ja voivarastot. Käynti museossa. Kortteeriin.
Klo 6 kahville min. Idmanin luo. 7 ½ oopperaan. Sieltä hallituksen illalliselle. Puhuivat maatalousministeri A. Mituls ja Alkio. Mentiin pois klo 1. Asuimme Erkki Pullisen kanssa samassa huoneessa. Nukuin hyvin. Ilma oli ollut hyvä.