Toukokuun 3 p.

Komiteassa: Ehdotus Laiksi Venäjän ja Suomen välisistä suhteista. Pohjustuksen laatinut R. A. Vrede. [Laaja keskustelu, jossa Alkio käytti kaksi puheenvuoroa.
”Jos me joudumme lakeinemme riippumaan Venäjän presidentistä, joka nojaa kulloinkin vallassa olevaan mielipiteeseen, joutuvat suhteemme hyllyvälle pohjalle. Pelkään Venäjän natsionalismia. Suomelle on ajateltava omaa presidenttiä. Venäjän väliaikaisen hallituksen mielipiteelle ei ole pantava ratkaisevaa merkitystä. Sehän on kadettien, joiden natsionalismi on kasvanut tilapäisen vallannousun kanssa. Se mielipide ei saa ohjata meidän tekojamme. Tämä laki ja hallitusmuoto riippuvat niin läheisesti toisistaan että on välttämätöntä ne rinnastaa. Maassa on yleinen mielipide itsenäisyyteen. Emme voi ajatella virallista ehdotusta Vreden ehdotuksen pohjalla”; sekä ”Meidän on selvitettävä asia itsellemme ja mitä me vaadimme. Asiaa voidaan käsitellä, mutta ehdotuksia ei julkaista. Laadittava epävirallisia ehdotuksia eri mahdollisuuksia varten. Suhteemme Venäjän kanssa pysyttävä solidarisina. Sen mukaan on toimittava, sillä hyvä vuorovaikutus Venäjän kanssa tietää meille taloudellisia etuja; Saksa ja koko Länsi-Eurooppa tulee meitä köyhdyttämään. Voidaan tehdä työtä tämänkin ehdotuksen pohjalla ehdolla ettei sitä julaista, voi rinnalla syntyä toisia ehdotuksia. Olisi otettava huomioon, mitä mahdollisesti senaatti ajattelee ja haluaa. Kansan ja eduskunnan keskuudessa vallitsevat virtaukset. En pidä ehdotonta itsenäisyyttä ehdottomasti parhaana.”
Loppupuheenvuorossaan Ståhlberg totesi, että ”Venäjän vallan pitäjäin taholtahan on ajateltu että Suomen ja Venäjän välisuhteet ratkaistaisiin eduskuntien sopimuksella. Tämä ei käy onnellisesti siten, jos täältä tehdään valmis ehdotus, koska se loukkaa venäläisiä. Asia pitäisi saada aikaan siten, että ne, jotka ovat suhteissa venäläisiin, tiedustelisivat, mitä siellä ajatellaan. Muidenkin kuin senaatin pitää tunnustella mahdollisuuksia. Muillakin kuin virallisilla piireillä on velvollisuuksia.
Tärkeätä tämän ohessa on valmistella suomalaisten taholta asiaa. Emme voi katsoa Venäjän rajan olevan paljasta ilmaa. Muuten jää työ vajanaiseksi. Siitä ei seuraa että ehdotuksemme heti tulisi julkiseksi. Täällä on osotettu erinomaista taitoa julkisuudessa loukata venäläisiä. On lähdettävä siitä, että jonkullainen suhde Venäjään on oltava. Ellei vapaaherra Vreden ehdotus tyydytä, on jäsenillä tilaisuus tuoda uusia ehdotuksia. Asian käsittely ei näytä aivan kiireelliseltä. Alisti: eikö olisi syytä saada tilaisuutta tutustua perusteluihinkin”.]
[Lehtileikkeitä ”Uskonnonvapauskomitea asetettu”, ”Valtion ja kirkon ero”, ”Yleinen oppivelvollisuus”, ”Venäjän ja Suomen suhteet” (D. D. Protopopovin haastattelu) ja ”Valtion virkamiesten kalliinajan koroitukset”].