Hilma ja Nurmiolaiset olivat täällä. – Hilman taloa halutaan ostaa kunnanlääkärille. Hän on nyt myymäpäällä ja aikoo vaatia 60,000:- Kysyi neuvoani. Sanoin, etten hänenä -möisi, mutta arvelin myös, etteivät ne maksa niin paljoa. Ilmoitin että minäkin maksan 40,000:- ja myyn sitte omani. Pyysin että hän ilmoittaa minulle ennen kuin kaupan tekee. Lupasi. Minua hieman painaa. Uusi tehtäväni ei pelota vaikeutensa vuoksi, sillä luulen hyvällä tahdollani siihen perehtyväni, vaan – tämä perhe-elämä hajoaa niin pahoin. Ja mielityöni siirtyy yhä tuonnemmaksi. Mutta: tämä on kohtalo. Se minua ajaa. Jos tästä on kansalleni hyötyä, kernaasti menköön oma mukavuus!
Mutta teille, jotka luulette että minä nyt nautin kunnianhimon tyydytystä, kaikille teille sanon: te erehdytte.
Kun ajattelen sitä että me olisimme nyt edesvastuun pelossa jääneet hallituksen ulkopuolelle ja jättäneet maan ulko- ja sisäpolitiikan valvomatta meidän kannaltamme, selvenee minulle yhä enempi miten välttämätöntä on meidän mukana-olomme hallituksessa. Sillä oikeiston politiikka molemmissa suhteissa on ollut yhtämittainen erehdysten sarja.
Ja vielä yksi seikka: Jos emme me kykene toimimaan politiikkamme johtopäätösten mukaan, sekin pitää tulla koetelluksi ja meidän vaikutusvaltamme oikeutus punnituksi. Jos osottaudumme niin keveiksi ettei toimemme kykene vastaamaan omia vaatimuksiamme joita olemme muille asettaneet – meidän tulee kukistua ja poistua näyttämöltä.
Iltamassa puhuin tänään Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja hänen oppinsa yhteiskunnallisesta merkityksestä.