Helsingin matkalla. S.O.K. kokouksessa osuuskauppa ”Alkun” edustajana. Kävin kutsusta professori H. Gebhardin luona. 2-tuntinen keskustelu Keskuslainarahastossa. Selviteltiin Ilkan ja Pellervon kuulumisia. Hän syytti meitä ”alkamisesta”, – nähtävästi on hän jo tullut siihen käsitykseen. Näytti kovin pessimistiltä ja sammuvalta. Koetin häntä tukea ja herättää hänen luottamustaan talonpoikiin, joihin ei hän luottanut ollenkaan enää. Toivon että lehtiemme suhteet nyt paranevat ainakin jonkun verran. Olin myöskin sunnuntaina illatsussa jonka osuuskauppaväelle pani toimeen ”Maaseudun Tulevaisuus”. Se lehti on kuolleena syntynyt nykyisellään. Siellä ei ole yhtään miestä jolla olisi vähänkään selvillä mistä on kyse. Puheet joita Haataja ja Koskenjaakko pitivät olivat laimeita. Ei voitu päästä edes keskustelemaan! Minut saivat puhumaan. Kiihotin Haatajan vastaamaan. Näytti, että olin saanut heidät hieman ajattelemaan. Lehteen on koottu 150,000 mk. kansan varoja. Ja nyt ovat niiden käyttämisedellytykset tällaiset! Voi taivas, jos saisin sen lehden vapaasti käsihini ja tuon summan toimintarahoiksi! Vastaan siitä, että myrskyn se tulisi synnyttämään ja kuohuttamaan maaseutua. Tietäisin edes mihin yritetään. Mutta minulle ei siinä ole tilaa. Enkä edes menisi Helsinkiin, en koskaan asumaan! Enkä vaihettaisi Ilkkaani tuohon, ei! Iloista on nyt vain nähdä, että nämä alkavat yrittää samalle ladulle, missä me olemme jo raataneet kymmenen vuotta.
Olimme Luopajärven kanssa katsomassa ”Jokamiestä”, lapsellinen, vaikka silti mukiin menevä.
Olin Suomalaisessa Tiedeakatemiassa. D-Kalmari luennoi Suomalaisista valtiopäivämiehistä 1786 valtiopäivillä.
Rautatiellä kamalan ahdasta. Sotamiehiä kaikki vaunut kukkuroillaan.