Lauantai-aamujunassa Helsinkiin, Pietariin, Helsinkiin, kotiin. Tuonnempana tästä matkasta asiallisempi selostus. [Lisävihkon kääntöpuolella]:
Maaliskuun 16 p. Kotoa lähtiessä Ilmajoen kokous. Telefonitiedot Vaasasta. Illalla Seinäjoella. Puhelimessa Harjulta saatu tieto keisarivaihdoksesta, sekä saapumisesta Helsinkiin klo 1. Halosen tuomat sähkösanomat sunnuntaiksi: Kotiin klo ½ 12 yöllä. Tieto sähkösanomasta. Telefonoin Ilkkaan klo ½ 1. Sain tiedon, että oli tullut sähkösanoma Mäkiseltä, jossa minut määrättiin tulemaan Helsinkiin ensi junalla. Päätin lähteä aamulla. Kapsäkki kuntoon.
17 p. aamuna junassa. Kohtaus konduktöri Sundholmin kanssa. Sanomalehtiä sain. Matka Perälän kanssa yhdessä. Sanomalehdissä tietoja. Tampereella riistävät sosialistit santarmeilta aseet. Samoin Toijalassa.
Matkalla tietoja Helsingin verenvuodatuksesta. Orivedeltä sähkötin Helsinkiin asuntoa. Helsinkiin tullessa kaikilla punaset rusetit. Sähkösanoma ei ollut tullut. Helenius-Seppälä oli tilannut huonetta Hospitsissa. Sain heti Lauri Mäkisen luokseni. Hän selosti asemaa. Kallion luokse menimme. Seuraavana aamuna mentiin Kaupunkien paloapuyhd. huoneistoon. Neuvottelut. Manifesti. Julistus kansalle. Illalla Roditshevin luona. Kiihkeät kiireet. Piti ensin ½ tunnissa sovitella sosialistien kanssa manifesti luonnos. – Keskustelu R:n kanssa. Samalla aikaa ryhmä neuvottelussa osanotostamme senaattiin. Relander ja Mäkinen mielellään. Kieltäydyin jyrkästi. Kallio ei ehd. kielt. mutta minä vastustin hänen menoaan. Päätettiin ottaa osaa jos saamme 2 miestä, muuten ei ollenkaan. Ne tulivat ehdokkaiksi.
Klo 12 yöllä ylim. junalla Pietariin. Matka. Ruokakorit. Keskustelut. Eräs sotatieto. Yöllä Lahdessa Skopelef [M. Skobelev, väliaikaisen hallituksen työministeri, mensevikki] puhui sotamiehille. Tavaton hurra. Pietariin. Asema. Aseman edusta. Kapsäkit kuorma[-]ajurin rekeen. Jalkaisin toista tuntia ihmisvilinässä. Liténin katu. Vankikomerot. Valkoinen ruumisvaunu, hevoset ja valkopukuiset saattavat. Litenin silta. Sen toisella puolella poltettu piirioikeudentalo. Aleksanteri II:n kuolinpaikan kirkko. Siellä se kohta katua, missä murha tapahtui. Kirkon ihmeellinen kauneus. Kuolinpaikan yllä kappeli. Jalokivet katossa. Ruotsalaisen seurakunnan talolla Vähän Tallikadun varrella. Neuvottelu manifestista. Sosialistien ja porvarien kanta. Syöminen. Sosialistit mukana.

Istunto. Ståhlberg lukee manifestiluonnoksen.
Kuusinen: meidän on mahdoton tätä hyväksyä. Emme ole saaneet neuvotella. Sitä paitsi olisi sähkötettävä Helsinkiin, että senaatti laittaisi Roditshevin mukaan esittelemättömät eduskunnan päätökset samalla täällä esiteltäviksi.
Paasikivi valitti että täällä nyt vasta, ulkomailla, ollaan tilaisuudessa yhtyä. Puolsi neuvottelua.
Kuusinen piti hyvin luultavana, että neuvottelut johtavat tulokseen. Muodoista he ovat valmiit neuvottelemaan, mutta ei asiallisesta sisällöstä. Ellei, niin täytynee esiintyä hajanaisina.
Puheenjohtaja arveli, että on puoli tuntia käsittelylle siksi, kunnes tulee Protopopov.
Alkio esitti, että lisäkysymyksiä koskeva reskriptin sisältö hyväksytään ennakolta.
Puheenjohtaja: pitäisikö reskriptin sanamuoto olla jo ennakolta selvä, ennen kuin manifesti esitellään?
Kuusinen (sekavasti) että on saatava takeet, että kotimaisen hallituksen ohjelma on selvä.
Setälä kuulee ensi kerran sen ajatuksen että vaaditaan nykyistä ministerivaltiosihteeriä tutkimatta esittelemään laajoja lakiehdotuksia. Jos hän jossain arvossa pitää virkansa, ei hän voi sitä tehdä.
Nevanlinna: jos me pidämme arvossa sisäistä itsehallintoamme, niin olisi sosialistien reskriptiin sisällyttää osiot jotka me pidämme sisäisinä.
Lopuksi sovittiin asettaa valiokunta, 3 sos. ja 3 porvaria, jotka valmistavat asiakirjan sovituksen. Protopopovia pyydetään lykkäämään tulonsa myöhempään. Valittiin Nevanlinna, Grotenfelt, Ståhlberg, Kuusinen, Gylling, Manner. Valiokunnalla oli ensin kumpasellakin ryhmällä erikoisneuvottelunsa.
Kävimme Mäkisen kanssa kaupunkia katsomassa. Ruotsin katua Isolle Tallikadulle. Suomen Pankki, johon aioimme rahaa rikkomaan, kiinni. H. Viikin kanssa Edgrénin kirjakauppaan, jossa vaihdettiin Viikin 100 rupl. jolloin me kumpikin saimme 25 rupl, 53:50 p. Sitten Nevskille. Kasanskin tuomiokirkko. Käynti siellä. Rukoilijoita. Pylväistä oikealla Barklay de Tollyn, vasemmalla Kutusovin patsas. Takaisin. Istuin kuullellen kun neuvoteltiin uudesta senaatin kokoonpanosta. Kallion ehdokkuuskysymys. Vastustukseni.
(Protopov-neuvottelu Rahmont [Raamot], duman jäsen.).
Stahovits, kenraalikuvern. Vasen-lokakuulainen. Rikas tilanomistaja Korf[f] apulaiseksi. – –
Istuin jaoston kokouksessa. Setälä tuli sisään. Huomautti jonkun Pietarin suomalaisen Raumovin sanoneen, että ei olisi manifestissa puhuttava mitään duumasta, eikä lainsäädäntölaitoksista, koska niitä ei enää ole. Nykyinen hallitus käyttää niiden valtaa. Siis, on vaadittava yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kokonaan kumoamista heti. (Oli ajateltu pyydettäväksi niiden sovellutuksen pidättäminen).
Sitten hyväksyin minä sosialistien vaatimukset muut paitsi, että torpparimanifestin voimassapysyttämistä en voi anoa.
Tultiin yhteen. Lähetystön Paasikiven ja Ehrnrothin oli lähdettävä. Ra[a]m[ot] meni mukaan. Sosialistit eivät panneet miestä ehd. vain että lakien vahv. olisi anottava. Auto lähti.
V. 1909 työväen lakien hyväksymisen uuden hallituksen velvollisuudeksi esitellä, vastustivat porvarit muut, paitsi minä. Ehdotin että olisi hallituksesta sovittava, että todella saataisiin tietää, voiko hallitukseen saada edustajia. Viik sanoi ehdotustani mahdottomaksi koska kansan on annettava ohjelma hallitukselle. (Minulle esiteltiin Tainio, jonka luona 4:ssä kerroksessa kävin huonetta katsomassa, saan asunnon).
Sosialistit tahtoivat manifestissa sanotuksi, että torpparihäädöt estetään kunnes lainsäädäntö on saatu suoritetuksi.
D.-K. ehdotti, että lausunnolla kehoitettaisiin etteivät maan omistajat häädä. Mutta sen eivät sosialistit katsoneet antavan mitään vakuutta.
Ehdotin, että heti eduskunnan kokoonnuttua säädetään laki, jolla väliaikaisesti estetään torpparihäädöt siksi, kunnes asiasta säädetään uusi torpparilaki.
– Otetaanko ohjelmaan, kysyi Gylling
– Kyllä minun puolestani.
– – Jäin jostakin erehdyksestä päivällisettä. Söin korista vahvasti. Menin sitte hra Tainion luo. Keskustelut. Tulin alas. Huoneessa Ståhlberg, Hjelt ja Lille. Sanoin m.m.: Pelkään anarkiaa Suomessa. Olisi ollut hyväksyttävä kaikki sosialistien ehdotukset ja oltava valmiit siihen, että porvarit muodostavat senaatin, tahi antavat sen sosialisteille. Siihen, näihin tekoihin voi tulla pakko. Varsinkin Lille hyväksyi ajatukseni. [Sivuun merkitty: ”Nevskillä kahvilassa Kostunoi Tverissa”]
Protopopov pitkässä puheessa lausui meidät syd. tervetulleeksi ja arveli että Suomen kysymys on tässä helpoin ratkaistava.
Ensi asia: valtiopäivät kutsuttava koolle 15 päivän kuluessa.
Toiseksi esitettiin (Grotenfelt) manifestiluonnos.
Gylling ilmoitti etteivät sosialistit olleet voineet yhtyä manifestiehdotukseen, tervehtivät herraa.
Ero oli pieni. Eri ehdotusta ei ollut. Ero oli käytännöllisessä ohjelmassa.
Protopopov: manifestin tulee olla aivan lyhyt. Mikä koskee suomalaisten sisäisiä asioita se ei koske ryssiä. Sisäiset asiat pois manifestista.
Danielson-Kalmari lausui ilonsa siitä ettei Venäjällä tahdota painostavasti vaikuttaa siihen miten suomalaiset sisäiset asiansa järjestävät. Pitkä puhe. Kätten taputuksia.
Nevanlinna selitti, ettei pidä ihmetellä, että Suomessakin on sisällisiä erimielisyyksiä.
Protopopov huomautti taas ettei voi tulla kys. kuin yksi manifesti. Jollei voida sopia, annetaan sellainen jota enemmistö kannattaa.
von Korf: Ministerineuvostossakin sitä mieltä, ettei manifestissa voida kosketella Suomen sisäisiä asioita.
Ståhlberg selitti mikä ero oli sosialistien ja porvarien manifestiehdotuksen sisällön välillä.
Viik huom. että heidän edusk. enemmistönä, pitäisi saada vakuuksia, että sen hyv. lait saavat vahvistuksen.
Danielson-Kalmari: sosialisteilla on tilaisuus asettaa oma hallitus ja toimittaa vahvistetuksi heidän hyväksymänsä lait.
Protopopov vaati huomiseksi valankaavaa, jonka mukaan senaatti tulisi vannomaan.
Ihmetteli muuten, että Suomessa tahdotaan manifestiin näin pieniä asioita. Venäjällä tätä ei ymmärretä. Täällä ovat suuret kysymykset täyttäneet mielet. Täällä on nyt kansanmiliisi järjestyksen pitäjänä ja kaikki menee hyvin. Mutta jälestä päin tälläkin tietysti tulee luokkataistelu.
Sosialistit, Gylling ja Viik olivat joutuneet siihen tilaan, kun vaadittiin yksimielistä manifestiluonnosta, koska Venäjän hallituksella on nyt muutakin tekemistä kuin ruveta valikoimaan meidän eri ehdotustemme välillä, että he pyysivät saada neuvotella toveriensa kanssa.
Uudestaan kokoonnuttua selitti Tokoi että heidän on mahdotonta luopua hallituksen ohjelmaan nähden niistä määräyksistä, jotka puoluehallinto on heille antanut. Kysyi joko Protopopov voisi antaa tietoa siitä, olisiko esteitä väliaik. hallituksen puolelta siihen, että sosialidemokraatit muodostavat hallituksen?
Protopopov vastasi. että hänen ymmärtääkseen se on Suomen sisällinen asia. Hän ei ymmärrä, miten sitä voisi estää. Venäjän hallitus voi ratkaista ja käsitellä asiaa vain sen muodolliselta kannalta, mutta ei voi arvostella sitä asialliselta kannalta. Kysymys oli siis yleisessä muodossa, eikä hän osaa sanoa hallituksen mieltä.
Tokoi: jos Protopopov katsoo voitavan asettaa vastaisen Suomen hallituksen ohjelmaan ne asiat, jotka sille on heidän puoleltaan jätetty, siinä tapauksessa he voisivat luopua niitä vaatimasta manifestiin,
Protopopov: on olemassa niin kuin kysymys Suomen ja Venäjän välillä. Jos Venäjän hallitus menee kysymyksen yli, tulee se Suomeen. Venäjän hallituksella ei ole nyt varaa, eikä aikaa sekaantua Suomen sisällisiin asioihin. Sen vian teki entinen hallitus, mutta he eivät sitä tahdo. Suomen enemmistöpuolueella voi olla oikeus asettaa oma hallitus. Venäjän hallitus voisi sellaisella kokeilla, vaikka koe kieltämättä on arvelluttava.
(porvarien kätten taputusta ja Pravo-huutoja).
Eduskunnan päätösten mielivaltaista vahvistamattomuutta vastaan lausui parooni Korf, että sehän voisi tulla hallitusmuotoon.
Keskustelun loputtua katsottiin, että oli päästy yksimielisyyteen manifestin sanamuodosta. Siihen (äänek-käästi Tokoi) suostuivat.
Protopopov ehdotti, että julaistaisiin vakuutuskirja ja manifesti erikseen, johon otetaan asialuettelo. Suostuttiin. Gylling nyt selitti, ettei heillä ole valtuutta neuvottelemiseen.
– Miksei ole tultu? kysyttiin
– Hm. – Ei ole saatu kirj. kappaletta. – Se on vieläkin.
Nyt havaittiin saadun Protopopovin puheesta väärin käsitys. Joka raukesi.
Protopopov puhui sosialistien ja porvarien yksimielisyyden tarpeesta. ”Älkää panko käsiä näin” (nyrkit vastakkain), vaan näin (sormet ristiin).
Se tulos, mikä näin saavutettiin, oli kovan ponnistuksen tulos.
Yöksi hajottiin. Seuraavana päivänä käytiin Kallion ja Mäkisen kanssa Talvipalatsia katselemassa, edustalla vartiokasarmit, keisarilliset aitavaakunat punaisen verhon peitossa, tangossa punalippu. Toisella puolen katua Amiraliteetti, Pietari Suuren kuvapatsaat, laivanperänpitäjä, laivanrakentaja ja, lasikaapissa, P. Suuren rakentama vene. Pietari Suuren kuvapatsas. Senaatti ja Pyhäsynodi. Iisakin kirkko.
Kotiteollisuuskauppa. Kahvila. Kirkkokansliassa kokoontui muutamia. Keskustelin Kuusisen kanssa. Hän uteli ja minä utelin. He olisivat valmiit muodostamaan senaatin sillä edellytyksellä, että eivät porvarit sitä tee. Kysyi emmekö tulisi mukaan? Emme.
Mainitsin että ehtomme oli: antaa 2 miestä jos sos. tulee 4–5, muuten ei. Jos ei sosialisteja tule ollenkaan, ei meitäkään. Sosialistien kanssa emme voisi mennä siksi, että heillä on kuitenkin sellaisia asioita, joita me emme voi kannattaa. Hän piti mahdollisena, että sosialistit suostuvat asettamaan pari miestä porvarilliseen senaattiin, jos vain ohjelmasta sovitaan.
(Kalliolta 6 rupl., Mäkiseltä 3. Maksettu.)
Klo 6.55 tuli Ståhlberg sisään. Nyt on tullut ministeristölle joku väliin ja esittely on lykätty klo 8.40. Pieni vavahdus. Useat sanoimme: jos ei sitä silloin allekirjoiteta, me jäämme kaikin tänne. (Oli näet aikomus lähteä klo ½ 12). Klo 8 meillä olisi päivälliset, jotka toimeenpanevat Pietarin suomalaiset. Protopopov tulee sinne ja aikoo sieltä käydä esittelyssä Maarian palatsissa.
Ministeristössä, näet, kuuluu heränneen kysymys heidän valtuutensa laajuudesta tässä asiassa.
Mielialamme oli juuri ollut tavattoman toivorikas. Sitä oli kiihottanut Protopopovin ja Roditshevin tavaton myötämielisyys. Nyt tämä vaikutti levottomuutta herättävästi. Protopopovin kerrotaan ilmoittaneen manifestin johdosta ministeristölle, että tämä on vähintä, mihin suomalaiset tyytyvät.
(Ministerivaltiosiht. Markoff ja kenrkv. Seyn olivat vangittaessa vetoneet siihen, että he ovat suomalaisia virkamiehiä. Markoff tuli lauant. virastoon, ryhtyi asioihin, vaati lanketteja, toimistopäällikkö ei antanut. Pari meikäläistä osui astumaan kadulta hänen yksityisasuntoonsa ovesta. Siellä oli 4 sotilasta vas. kivääreineen. Seynin tulo Pietariin. Haluaa puhua kansalle. Nauretaan. Saa astua. Ajurit ajoivat Maksmontán [Mexmontan], vapautettu, ja – uusi kenr.kuv. apulainen Korff.
Päivällisissä kenraalikuvernööri Stahov. Kenraali Lode. Professori Tickanderin puhe Venäjän hallitukselle. Entinen hallitus luuli lähent. kansoja, vapaus joka nyt on tullut, lähent. Kätten taputuksia.
Lehtori Peräläinen. Nämä päivät tietävät onnea Venäjän ja Suomen kansoille. Kansojen onni ei voi perustua muulle kuin Ranskan vallank. suuren profeetan sanoille Velj. vap. tasaarvo. Kun siihen pääst. häviävät poliittiset ja taloudelliset erioikeudet. Se suuri vapauttaja, joka äsken liikkui Pietarin ja Moskovan kad. tulee toteuttamaan vapaud. aatteen myöskin Suomen pienen kansan kesk. Terv. velj. Suomeen terv. Pyyd. yht. Venäjän kansan vapauden riemuihin. Vuosisatoja kahlehdittuna, vapauttanut nyt vuosisataiset kahleensa. Kun tämä suuri kansa on liikaht. on se turvaava myös pienen Suomen kansan vapauden. Me olemme kenties lähemm. tunteneet despoottisen, aasialaisen vallan purist. Nyt on se poissa. Se takaa vap. S:lle. Tervehdys.
Paasikivi puhui venäjäksi uudelle kenraalikuvernöörille. y.m.
Pastori Malinin ruotsalainen puhe ja ”Maamme”,
Kenraalikuv. Stahovits puhui ranskaksi ja sanoi saaneensa toimeksi lähentää Suomen kansaa Venäjän kansaan. Hän tekee sen rakkaudella ja sydämellisyydellä ja toivoo että nämä kansat oppivat rakastamaan toisiaan.
Tieto manifestin allekirj. Korfin telefooniin. Kysymys myös Venäjällä juhlaa. Hälinää, kyökkiin menee Stah. Setälä.
Raumov (suomeksi): Siitä on 20 vuotta kulunut kun minä olin tilaisuudessa Suomessa oppia Suomea. Hän on sitä unohtanut, mutta hän haluaa oppia uudel. (Hyvä!). Hän tervehtii vapaata Suomea ja toivottaa sille näiden tap. johdosta menest. (Hyvä! Kättentap.)
Protopopov astuu sisään. Huumaava huuto. Näyttää manifestia. Kättent. Lukee venäjäksi. Huutoja. Kättentap. Valtiopäiväkutsumus. Molemmat venäjäksi. Valtava riemu.
Danielson-Kalmari: Ajan ratas on pyör. Suomenkin hist. äänet yht. Venäjän vapauden riemulauluun. – Lopussa eläköön Suomi ja Venäjä. ”Sun kukoist.”
A. Lillen puhe
Sangen tärkeä kysymys oli se, että manifestiin sisällytettäisiin se, että hallitus heti kumoo yleisvaltakunnalliset lait, eikä vain pidätä niitä sovelluttamasta niin kauan kuin duuma kokoontuu. Tämä oli siinä manifestiehdotuksessa, joka annettiin Roditsheville. Rahm[oti]n huomautuksesta tämä tärkeä asia otettiin manifestiin.
[Luvatun selostuksen Alkio julkaisi Ilkassa otsikolla ”Vallankumouksen hyökylaineissa, ”Eräs matka Pietariin” I ja II.. Leikkeet päiväkirjan välissä. Ks. PVK 31.3.17]