olin Satakunnan matkalla. Satak. ns. Liiton kokous oli Eurajoen nuorisoseuran talolla. Puhuin kolme eri kertaa. Kotiseututyö on Satakunnan ns. Liiton kesken hyvässä vauhdissa ja sitä tehdään suurella asianymmärryksellä Samalla matkalla kävin katsomassa Vuojoen kartanossa joka Björkenheimin suvun hallusta on nyt siirtynyt tukkiyhtiön omaksi. Vaikka ei millään tavalla ihailekaan näiden kartanoiden entisaikaista ylimyselämää, tuntuu tällainen hävitys sentään surulliselta. Kehityksen kulku kai luonnollista tietä vie tämänkin tilan lopulliseen jakamiseen pienviljelykselle, jolloin tuhannet pieneläjät saavat siinä itselleen itsenäisen toimeentulon. Asia menee siis oikealle tolalle, joskin niin nurin kurista tietä, että tukkiyhtiö ensin köyhdyttää tilan metsät ja maat, nilkoen niistä niin paljon keltaista metallia kuin suinkin saa. Tällaisiin tiloihin nähden olisin valmis säätämään pakkoluovutuslain.
Palatessani kävin Hatanpäässä Saa–lastin luona, sekä Tampereella kauppias Kivisen luona jossa neuvoteltiin Suomen Nuorison Liiton ensi kevätkokouksen ajasta.
Tampereella raivoaa lavantauti. Kolmattatuhatta on sairaana sairaaloissa.
Matkustin tällä kertaa kuten herrat, toisessa luokassa. Mutta nykyään on niin tavattoman paljo matkustajia, että kolmannessa luokassa on suuri rasitus matkustaa. Juuri sen vuoksi että matkustin ”paremmin” saavuinkin kotiin ilman suurempia matkan jättämiä vammoja.