Ihana aamu. Ryhmä kokoontui klo ½ 9 säätytalolle tarkastamaan tekemääni luonnosta maalaisliiton eduskuntaryhmän valtiolliseksi tiedonannoksi nykyisestä valtiollisesta asemasta. Ensinnä sai puheenvuoron Raatikainen. Ei ole tarkistanut julistusluonnosta. Oli edellyttänyt että ensimäinen julistus olisi annettava pienemmistä asioista. Oli useissa eri kohdissa julistukseen nähden eri kannalla. Tuntuu kuin julistuksella olisi välittömään itsenäisyyteen kiehtova henki. Julistuksen henki pitäisi kääntyä kansan puoleen tasottamaan itsenäisyysharrastuksia. Jos me sisäisissä asioissa saisimme itsenäisyyden, ulkonaisissa olisi yhteys Venäjän kanssa edullinen. Varottaa täydellisestä itsenäisyydestä. Tämä julistus on aivan mahdoton allekirjoittaa.
Kallio oli sitä mieltä, että toisetkin puolueet ovat puhuneet liikaa. Tuntuu siltä, että kun toistasataatuhatta ryssää on maassa, on asema kumoukseen nähden vaikea. Julistuksella ei ole kiirettä. Hallituksen edustajat ovat nyt menneet Pietariin. Jos vastaus alistukseen senaatin oikeuksien laajentamisesta on kieltävä, silloin on jonkullainen julistus annettava. Nyt ei ole kiirettä. Päämäärä mihin julistuksella pyritään, on oikea. Julistuksella ei pyritä ehdottomasti irti Venäjästä. Ehdotti loppukäsittelyn siirtämistä torstaiksi.
Niukkanen: Pian julaistava julistus. Sos. ovat kolmiloukkosessa. Nuorsuomalaisten radikalismi sammunut. Hieman muodostettava diplomaattiseksi. Juuri talonpojan on niin sanottava.
Lantto: Talonpoikain kanta selvä. Pitää julistusta hyvänä ja oikeana. Toisella sivulla äkkiä hyppäys itsenäisyysasiaan. Hyvä antaa julistuksen vielä hieman levätä.
Lahdensuo: samaa mieltä kuin Niukkanen ja Lantto. Päin vastoin kuin Raatikainen, on juuri tästä päästä alettava julistuksia julaista. Kannattaa täydellisesti tässä lausuttua mielipidettä.
Kallio Niukkaselle että maalaisliiton tehtävä on etupäässä taloudellinen. Mitä tulee Kerenskin kantaan oli hän jo heti Senaatin vallanlaajennuskysymyksessä lausunut ettei se ole vilpittömässä mielessä tehty. Venäjän väliaikainen hallitus alkaa tulla yhä monipäisemmäksi. Pitää väliaik. hallitukselta keinotekoisena syynä kieltää senaatin vallan laajennusta. Luulee että tämä asia on siksi suuri, että asia lykätään huomisiltaan.
Juutilainen yhtyi Kallion ehdotukseen että julistusta monistetaan ja lykätään huomiseksi. Tämä on vallankumousjulistus, ensimäinen, joka täällä on annettu. Pitäisi muodollisestikin saada tarkoituksen mukaiseksi.
Lohi yhtyi Kallioon lykkäämisestä, sekä huomautti, ettei maalaisliitto ole tätä varten syntynyt.
Raatikainen: Edelleen tässä julistuksessa ammutaan yli maalin, että venäläisten on mahdollisuus kohdistaa tähän raskain tykistönsä. Tällä tehdään Kerenskistä Napoleon.
Luopajärvi yhtyi Kallioon siinä, että asiaa on käsiteltävä pitempään ja harkitusti. Ei ole kiire. Meidän perustuslaillisissa oikeuksissamme siksi sekavaa, ettei näitä asioita voida niiden perusteella ratkaista. Tässä julistuksessa oli löytänyt oikean kannan ettei asemaamme käsitelläkään perustuslain kannalta. Tällä ei ole päivän kiire. Mutta meidän pitää olla itse selvillä. Parempi että tultaisiin yksimielisiksi. Kuultuaan eilen Kerenskin mielipiteen, että tultuaan vastuunalaiseksi, kääntyy Suomea vastaan. Samoin ehkä Lenin. Siis: siellä voidaan aina asettua poikkiteloin meidän tiellemme. Tämä julistus perustuu oikeaan, mutta ei tahdo että mentäisiin yltiöpäisyyteen. Julistuksen suunta ja henki oikeat, sana muotoa voi muuttaa.
Salovaara. Myönnettäköön, että tehtävämme on maataloudellista. vaan myös valtiollista. Tietoa valtiollisesta kannasta on valitsijat vaatineet. Karjalaiset tämän julistuksen takana. Ihmettelee että täällä on tuotu esiin niin vastakkaisia mielipiteitä, kuin Raatikainen.
Saalasti. Tärkeä asiakirja. Ensimäinen vallankumouksellinen julistus. Irti ryssästä! Hyväksyy sydämessään asiakirjan. Mutta se voi pahentaa asiaamme. Ei pidä hätäillä. Otettava huomioon mitä tämä vapaus merkitsee. Millä tavalla puollustaa itseään. Meiltä ei voi julkisuudessa vaatia varmaa kantaa valtiollisesta kannastamme. Tilanteet muuttuvat nopeasti. Irti ryssästä – mutta seurauksia harkiten. Huomen illalla periaatteellisen keskustelun alaiseksi.
Kokko on sillä kannalla että meillä on perustuslakienkin mukaan oikeus irtautua. Hyväksyy julistuksen.
Leinonen. Tämä on vallankumousjulistus. Kansa toivoo eduskunnalta Venäjästä irtautumistoimenpiteitä. Mutta jos me tämän hätiköimällä julkaisemme kansa voi meitä tuomita. Kysyi olisko meidän viisasta hylätä perustuslait.
Juutilainen. Ryhmässä ei ole tästä perin pohjin ennen keskusteltu. Ei ole tunnettu toisten kantaa. Torstaihin.
Päätettiin monistaa luonnos kaikille ja jatkaa käsittelyä huomenna klo 5.

Perustuslakivaliokunnassa kysymys valtiopäivien jatkamisesta ja valtiovarainvaliokunnan istuntojen sallimisesta istuntokausien väliajalla.
Nevanlinna piti valiokunnan istuntoja väliajoilla epäparlamenttarisena. [- -]
Kuusinen: [- -] Vapaus istua valiokunnille, muillekin, istuntokausien väliajoilla, sallittava.
Alkio puolsi 3 kuukauden istuntokausia ja valtiovarainvaliokunnan oikeutta istua kahtia jaetun istuntokauden väliajoilla eduskunnan määräämissä rajoissa.
Ingman yhtyi Nevanlinnaan [- -]
Nevanlinna yhtyisi mielellään Alkioon 3 kk. istuntokausista. Pitkät istuntokaudet siitä vahingollisia että ne joutuvat ammattipolitikoitsiain käsiin. Kellä on joku porvarillinen ammatti, hänelle käy vaikeaksi ruveta istumaan täällä niin pitkiä aikoja. Mutta puhuja ei luullut sitä mahdolliseksi kun eduskunnalle tulee niin paljon työtä. [- -]
Alkio: Töiden jatkuminen valtiopäiviltä toisille merkitsee alkuunpanoprosessien poistuessa 1 kk. ajansäästöä. Normaalioloissa tulee hallitus suorittamaan valmistelutyöt, joten se ei enää eduskunnalle jätä niin paljo työtä. 3 kuuk. siis riittää. Jos ammattipoliitikot tulevat hallitsemaan eduskuntaa, tulee sitä virasto, jossa kansanääni ei enää kuulu. Työteho heikkenee pitkillä valtiopäivillä. Valtiovarain valiokunta voisi istua kahtiajaetun istuntokauden väliajoilla. Muut valiokunnat eivät tätä vapautta tarvitse. Henkilöiden, joilla on ”porvarillinen” toimi, ei sovi enää 4-kuuk. valtiop. asettua. Siitä tulee ammatti. Mutta toisille voi se muodostua 3000 mkka ansiolähteeksi.
Retulainen kannatti Alkiota 3 kuuk. istuntokausista.
Piisinen. Alkion puheenvuoro ei voi jäädä vastausta vaille. Jos olisi odotettavissa normaaliolot, kenties. Mutta sitä ei voi pitää läheskään mahdollisena. Pelko siitä, että tulisi ammattipolitikoitsija. Tuntuu, että me pelkäisimme omaa asemaamme. Ammattipolitikoitsija merkitsee ammattimiehiä. Me emme ole ammattimiehiä. Täytyy ruveta niitä tekemään. Ei tule ainakaan tällaisilla palkankorotuksilla. Aikoo esittää vielä korkeampia palkkoja. Sosialisteissa praxis, että edustajat toimivat valitsijainsa määräysten mukaan.
Repo puolsi 4 kk.
Hultin: Hallituksen esityksen kannalla.
Tirkkonen puolsi ammattipolitikoitsioita.
Alkio vastasi Piisiselle ja Tirkkoselle ammattipolikoitsiakysymyksessä.
Rosenqvist kannatti Alkion esitystä 3 kk. istuntokausista.
Suosalo istuntokausien jatkaminen välttämätön.
Äänestys seurasi minun ehdotuksestani 3 vai 4 kk. istuntokaudet. 4 kuukautinen voitti 12:sta 5:ttä vastaan.
Kuusisen ehd. kaikki valiok. työssä. Nevanlinna ei ollenkaan väliajoilla. voitti Kuusisen ehd. 10 – 7 vastaan.
Esitys 9 Kuusinen 8 – Siis esitys tuli hyväksytyksi.
Komiteassa keskusteltiin Suomen ja Venäjän välejä järjestävän lain luonteesta.
D-Kalmari: Tästä tulee sopimus. Eduskunnat sen hyväksyvät. [- -]
Vrede: Se on laki, vaikka se sopimustietä syntyy. [- -]
Paasikivi: Ei tahdo kieltää D-K:n käsitystä, mutta eikö tässä nyt ole kyseessä laki, jota ei täälläkään kukaan vahvistanut. Mutta me emme ole tehneet revolutsionia. Näin ollen pitäisi lainvahvistaja oleman.
Grotenfelt puolsi eduskuntien sopimusta ilman vahvistusta.
Kotonen: Onko edes asianmukaista sanoa tätä asiakirjaa laiksi.[- -]
Alkio: Tämä ei ole laki vaan sopimus. Se uusi suhde, joka on tulemassa Suomen ja Venäjän välille ei tule oikealla tavalla perustetuksi jos joku vastainen Venäjän presidentti ”vahvistaa” lain Suomelle tässä asias-sa, mutta vain promulgeeraa saman lain venäläisen laitoksen. Uusia oloja luotaessa on meidän pidettävä siitä kiinni, että suhde muuttuu näiden valtojen välillä vapaaksi.
Ståhlberg. Tämä tulee kumoamaan Suomen perustuslakia. Kenties on tarpeen, että muodostetaan erityinen muoto sen vahvistamiseksi. – – Ingressissä voisi mainita että tämä laki sisältää sopimuksen.
Lilius: Pääasia meille että Venäjää sitova laki saadaan. Ei tiedä mistä nämä herrat lähtevät jotka puhuvat sopimuksista. Pitäisi siis keksiä aivan uudet sopimuksen tekomuodot. Perustuslaillisessa järjestyksessä.
Paasikivi: Puheenjohtajan lausunto selventänyt asiaa. Niin hänkin ajattelee. Sopimus on uusi ajatus. Mutta Suomi ei ole suvereeni maa. Myöskään Suomen nykyinen eduskunta ei ole oikea vahvistamaan tätä sopimusta, koska se ei ole kansalliskokous.
Puheenjoht. Se voi saada siihen valtuutuksen.
D-Kalmari: [- -] Puheenjohtajan ingressi sopiva jota voi kannattaa. Ehkä siihen olisi otettava perustelu, jossa lausutaan ettei Suomen ja Venäjän välillä ole suhteiden jatkuminen entisellään mahdollinen.
Kotonen: Lain nimi ei ole tälle sopiva. [- -]
Lilius epäili onko tätä säädettävä perustuslakina. – Ståhlberg. Sitten ei sillä ole mitään voimaa.
[- -] Kotonen: olisi saatava toimeen vapaana sopimuksena.
Ståhlberg: Tällä tavoin luisuisimme turvalliselta pohjalta. Sivuuttaa perustuslait vapaalla sopimuksella heitetään valta minkälaisille torikokouksille tahansa.
Alkio samaan tapaan kuin Kotonen. Sopimus kahden vallan välillä on toinen asia kuin perustuslaillinen lainsäätämistapa, jossa toisen sopimuskumppalin joutuminen riippumaan toisen vallanpitäjän veto- ja vahvistusoikeudesta, on epäonnistunut.
Vrede: Antautuminen pois perustuslailliselta pohjalta on vaarallista.
Kysymys eräitten erimielisyyksien ratkaisemisesta. Lilius ajatteli että asiat pitäisi saada lykätä Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen. Kotonen, Grotenfelt kannattivat. D-Kalmari [- -] Tämä olisi mainio asia. kansainvälinen karantia olisi sillä saavutettu. Se tulisi tässä Venäjää vähemmän loukkaavassa muodossa. [- -]
Alkio: Ajatus onnellisella hetkellä tullut lausutuksi. Sitä on koetettava saada tähän asiakirjaan. Sitenhän kansainvälinen karantia olisi jo puolittain saatu.
Vrede: [- -] Päävaikeus on siinä, jos Venäjän puolelta siihen suostutaan.
Lilius: Minkälaisiksi kansainväliset karantiat tarkoitetaan? Tuolla Hagin tuomioistuimella ei ole täytäntöön panovaltaa. Kansainväliseen karantiaan pitäisi saada valtojen takaukset.
Paasikivi: [- -] Asiaa on epäilemättä ajateltava ja ajettava. On ajateltavissa että se tulisi esiin rauhan-neuvotteluissa. Miten saada se esiin (Kotonen: Sirola on jo sitä komitean puolesta selvittämässä Ruotsissa) en tiedä. Mutta jos saataisiin asia sellaiseksi, että muiden selkkausten ohella joku suurvalta ottaisi painostaakseen meidänkin etujamme sillä olisi jo merkitystä.
Grotenfelt myöskin Hagin konferenssiin vetoamisen kannalla.
D-Kalmari: Kyllä se karantia on mutkikas asia, jos Suomi jää riippumaan Venäjästä [- -] Meidän on odotettava mitä jyrkintä vastarintaa kaikkien niiden puolelta jotka Venäjällä pitävät yllä Venäjän arvoa. Mutta Saksa esim. voi jossain salaisessa pykälässä taata Suomen autonomian. Venäjän jossain tapauksessa olisi ehkä pakko taipua. [- -]. Toivoi että vapaaherra Vrede ottaisi tämänkin kysymyksen erikseen valmistaaksensa keskustelua varten.
Paasikivi. Mitä ennen pidettiin mahdottomana, pidetään nyt mahdollisena. Voi ajatella mahdolliseksi tätäkin. [- -]
Alustava lukeminen katsottiin nyt päättyneen.
[Leikkeitä: ”Huomattava keksintö kylvöperunan hankkimiseksi”, ”Suomi ja Wenäjä”, siteerataan sosialistivallankumouksellista Wladimir Burtsevia, jonka mielestä vapaan Venäjän ja vapaan Suomen on oltava ystäviä ja liittolaisia. Runsaita Alkion alleviivauksia. ”Suomen lakien vahvistamisoikeus. Venäjän lakien vahvistamisoikeus. Venäjän porvarilliset lehdet tyytyväisä eduskunnan menettelyyn”.].