Aamulla olin Hgin Sanomissa jossa laadittiin tasavaltalaisten hallitusmuotojulistusta kansalle. Perustuslakivaliokunta otti käsitelläkseen hallituksen esityksen ’’Suomen ulkomaan edustuksen järjestämisen perusteista.’’
Kannatin 3 §:lään lisäystä että lähetystöjen perustamisesta saisi päättää eduskunta. Jäi jaoston harkittavaksi.
8 §.lässä vaadin pykälälle täsmällisempää sisältöä. Nuoren miehen joka on antautunut ulkolähetystöjen palvelukseen, on velvollisuus totella. Valtio on heidät kasvattanut ja sillä pitää olla oikeus miehiä tarpeisiinsa käyttää. 60 vuotta täyttäneet ovat siirrosta vapaat.
10 §. Vieraan maan hallitukselta ei konsuli tai lähettiläs saa ottaa tehtäviä muuten kuin koko hallituksen harkinnan kautta.
Lopuksi ilmoitin, että laki tekee kovin vaillinaisen vaikutuksen ja toivoin että Skandinavian laeista laaditaan selostus valiokunnalle.
Asetettiin jaosto: Ingman, Erkko, Estlander ja Alkio.
Elintarpeiden tilaus ensi vuodeksi. Tänään tilasin maanvilj. M. Kahralta Laihialla ensi syyskuulla saatavakseni:
500 kiloa ruisjauhoja eli rukiita
200 kiloa riihityitä kauroja.
100 kiloa ohria.
Hinta silloinen päivän markk[inahinta] tahi mitä Kahra määrää. Pyysin vastausta.
Ryhmä päätti että kirjoitetaan kaikkien sen jäsenten nimet tasavaltajulistuksen alle.
Delegatsioni senaatissa
Svinhufvud puheenjohtajana ilmoitti, että kenraali Mannerheim oli nyt lopullisesti ilmoittanut, ettei hän halua jäädä virkaansa, vaan pyytää eroaan. Tämän johdosta tahtoo senaattori Paasikivi kysyä, tuleeko tämä tapaus vaikuttamaan heikentävästi eduskunnan luottamukseen ja kannatukseen hallitusta kohtaan.
Paasikivi: Senaatin jäsenet olleet yksimielisiä siitä että kenraali Mannerheimin pitäisi pysyä ylipäällikkönä. Häntä ei ole saatu pysymään. On jälellä sellainen eroavaisuus mielipiteessä että Mannerheim pysyy eropyynnössään. Neuvotteluja käyneet senaattorit Frey ja Svinhufvud. Mitä tulee armeijan järjestelyyn on asema hyvin vaikea. Organiseeraukseen katsoo hallitus tarvittavan käyttää saksalaisia upseereja. Seurauksena: kunnes omia upseereita kasvaa, tulee täällä olemaan 22 saksalaisia upseereita. Lukuun ei ole vielä otettu meriväkeä. Tila kestää useampia vuosia eteenpäin. Muuta keinoa ei ole kuin turvautua saksalaisiin.
Senaattori Frey: Erityisiä erimielisyyksiä ollut senaatin ja Mannerheimin välillä.
Tämä saksalaisten osanotto Suomen armeijan järjestelyyn on pää eron syy. Senaatti katsoo, että saksalaisten kanssa on tästä neuvoteltava, Mannerheim taas tahtoisi itse määrätä missä hän käyttää saksalaisia. Saksalaiset antavat pienen määrän hyviä upseereita, Mannerheim tahtoo vain käyttää vapaasti. Mannerheim katsoo joutuvansa näin vain syltiksi. Hän siis ei anna käsiään sitoa. Tässä pää syy eroon, huolimatta siitä, että Mannerheimkin haluaa saksalaista järjestelmää.
Toinen riidan syy on se, että Mannerheim tahtoo nimittää upseerit. Senaattikin salli sen tapahtua sodan aikana, mutta rauhan aikana nimitys pitäisi tapahtua senaatissa.
Kolmas syy on mainittu sotaministeri-nimitys. Ainakin aikaisemmin oli hän näyttänyt suvaitsevan Thesleffiä, mutta moittii sitä liiaksi saksalaissuuntaiseksi.
Ståhlberg: Eikö saksalaista avustusta ole saatavissa niillä ehdoilla kuin Mannerheim tahtoo?
Frey: Saksalaisten apu saatavissa neuvottelulla saksalaisten kanssa, mutta mitään nimenomaista ultimatumia ei ole saatu.
Juutilainen: Tulisko Mannerheim jäädessään nojautumaan maan nuorempaan (jääkäri-) upseeristoon vai vanhempaan (venäl.)?
Frey: Hän on tahtonut nimenomaan täysin vapaat kädet.
Alkio vastaten senaattori Paasikiven kysymykseen ilmoitti että hänen käsityksensä mukaan oli senaatin kanta ollut oikea.
Ahmavaara samoin.
Haataja samoin.
Juutilainen: puollusti Mannerheimin suunnitelmaa. Jos M. suostuisi siihen, että hän jakaisi nimitysoikeutta hallituksen kanssa, siitä kai löytyisi sovittelutie.
Ståhlberg. Mannerheimin suunnitelmalla se tärkeä etu, ettei saksalaisia tulisi komisareja jotka harjoittavat kontrollia. Siitä olisi Suomen riippumattomuudelle Saksaan päin tärkeä etu.
Frey: Joka tapauksessa johto olisi kokonaan suomalaisissa käsissä. Saksalaiset tulisivat tänne vain vähäksi aikaa jääden edelleen Saksan palvelukseen. Heidän toimensa täällä olisi vain väliaikainen.
Alkio: Epäilemättä on olemassa suuretkin vaarat antaa vieraan vallan sotaväen upseeristolle siksikin keskeistä asemaa maan sotajoukon luomisessa kun tässä on kysymys. Mutta meillähän ei ole muuta mahdollisuutta kuin valita kahden vaaran, venäläis-ruotsalaisen ja saksalaisen suunnan välillä. Mannerheimin käsitän haluavan valtuuksiaan käyttää pääasiassa nyt sodan aikana luodun järjestelmän kehittämiseksi. Mutta se järjestelmä on jo tuomittu, eikä sitä voi ajatella toteutettavaksi.
Tekla Hultin kysyi, onko jo tiedossa Mannerheimin seuraaja?
Svinhufvud: Ei voida vielä mainita.
Ingman hyväksyi senaatin suunnan.
Istunto lopetettiin ja ilmoitettiin keskustelu olleen salainen.