Torstaina 30 Toukok.
Perustuslakivaliokunnassa. Liikemiesten taholta oli pidetty kauppasopimuksen 6 art. 3 kohtaa arvelluttavana, koska se voisi vaikeuttaa m. m. paperin vientiä Venäjälle, asettaa viennille vaikeat kilpailuehdot. Vrede: Asia nyt on sellainen, että sen kanssa ei ole muuta keinoa valittavana kuin hyväksyä. Mitä käsittelyyn eduskunnassa tulee, on puheenjohtajan eilinen esitys paras. Mietinnössä olisi arvosteltava. 6 art. 3:mas kohta, samaten kuin tullitaksaa koskeva kohta asettavat Saksan yksipuolisesti edulliseen asemaan.
Alkio puolsi sopimuksen arvostelua. Prof. Erichin tiedonannon mukaan ei Suomen tullitaksan muutosvaatimusta Suomen puolelta ollut vakavasti esitettykään. (Sivu 56). Tullitaksoja ei nyt moniin vuosiin korotettane missään vaan tullaan noudattamaan vapaakaupan periaatetta. Väestöpestaus ei ole vaarallinen. Meiltä on paljon mennyt väkeä Amerikkaan. Jos Saksa tarjoo työväellemme parempia etuja, heidän siirtymistään ei voi estää. Me taas voimme tarvita Saksasta teollisuuden ammattityöväkeä. Sopimusta on arvosteltava valiokunnanmietinnössä.
Ståhlberg myöskin puolsi sopimuksen arvostelua.
Vuorimaa piti edelleen kovin arkaluontoisena muistutuksien tekoa. Ei pitäisi ryhtyä yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Olisi vain sanottava, että siinä on paljo muistutuksen aiheita, mutta hyväksytään ne väliaikaisesti ja pyydetään pian asettamaan neuvottelukunnat sen korjaamista varten.
Juutilainen yhtyi niihin lausuntoihin jotka puoltaisivat sopimuksen arvostelua.
Ehdotetaanko eduskunnalle sellaista lainsäädäntötointa joka poistaisi ne esteet jotka ovat tällaisten sopimusten tekemisen tiellä, vai onko lainsäädäntö joka kerta toimitettava uudestaan kun tällaisia muutoksia tulee kysymykseen?
Hyväksyttiin edellinen.
Ilmoitettiin yksityisesti:
’’Paasikivi tahtoo tämän päivän ryhmäkokouksissa keskusteltavaksi, hyväksytäänkö hallituksen aikoma esitys maatilan lahjoittamisesta Mannerheimille kansallispalkkiona.’’
Kysymys yhtiöiden osakkeiden oikeudesta jätettiin siksi, kunnes hallitus mahdollisesti siitä antaa esityksen.
Sopimuskirja luettiin läpi ja merkittiin mihin kohtiin tehdään muistutuksia.
Ryhmässä. Jääkärien lähetystö toi Hallan-Ukolle hopeamaljan kummilahjaksi siitä avusta jota hän oli osoittanut Saksaan matkustaville jääkäreille. Pidettiin puheita.
Mannerheimille maatila kansallislahjaksi? Senaatin taholta tiedusteltiin, suostuisiko ryhmä siihen, että Eduskunta antaisi maatilan (esim. Louhisaaren) Mannerheimille kansallislahjaksi. Ryhmä oli yksimielinen siitä, että kun senaatti jo oli rientänyt antamaan M:lle 30,000 mkn vuotuisen eläkkeen, vaikka hän oli isänmaan palveluksessa vain 4 kuuk. Katsottiin että tämä jo oli kansallispalkinto joka vastaa Suomen rajoitettua varallisuutta. Niin ikään huomautin, että ennen kuin nyt ryhdytään uudelleen Mannerheimiä, jonka ansiot tunnustetaan, palkitsemaan, pitäisi huomata kansallispalkinnon saannissa: Saksassa olleet jääkärit ja kotimaan ensimmäisinä taisteluun lähteneet suojeluskunnat, sekä eläkkeen saamisessa sodassa raajarikoiksi joutuneet sekä kaatuneitten sankarien lesket ja lapset. Vasta kun nämä on huomattu voisi ottaa puheen lisälahjasta ylipäällikölle.
Perustellun ryhmälausunnon laatiminen jäi minulle.
Sivénille päätettiin hankkia joku taideteos 50-vuotislahjaksi. Lähetystön käytettäväksi myönnettiin 500 mk tahi niille tienoille tai tahi alle.