Ahvenanmaa-kysymyksestä oli tänään senaatissa joku neuvottelu. Siellä olivat Kallio ja Juutilainen. Hallitus selosti että nyt saksalaiset vahvasti vaativat että Suomen pitää antaa Ruotsille lupa olla mukana hajoittamassa Ahvenanmaan linnoituksia. Hallituksen mieliala oli hyvin masentunut. Paasikivi sanoi: ’’Ei meitä auta nyt enää kukaan.’’ Siis hallituskin huomaa ettei Saksan apuun ole enää luottamista niin ehdottomasti kuin ennen. Kun Saksa on nyt joutunut ahdinkoon, haluaa se tyydytellä Ruotsia, pistämällä sille suomalaisia himoruokia.
Jos meillä olisi jo keväällä järjestetty tasavaltalainen hallitusmuoto ja ruvettu pyrkimään puolueettomuuteen, meillä nyt olisi paljon vähemmän huolen alainen asema. Seuraavat pari tämän päivän lehdestä leikattua uutista osoittavat tilaisuutta:
[Lehtileikkeet ”Englanti ja Suomi” ja ”Kuningaskysymys ja Saksa” (H.S.).]
Vaasaan soitin tänään. Sieltä ei kuulu erikoista.
Yleinen mieliala on täällä yleensä masentunut. Luulen että monarkisteista ainakin osa alkaa jo arvella koko puuhaansa arvelluttavaisuutta.
[Loppuun liimattu Maalaisliiton puoluekokouksen kokouskutsu, vastapäisellä sivulla suunnitelmia kokouksen toimikuntien tms. valinnoiksi].