Nuorisoseuraelämän uudistamista tänään ajatellessani tuli mieleeni kaksi asiaa. Ensinkin nuoremman nuorison ’’partioliikkeen’’ yhdistäminen nuorisoseuraliikkeeseen. Toi-seksi seurahuoneille järjestää erillaisia opillisia harjoittelu- ja kokeilutilaisuuksia. On vielä paljo nuorisoa, jonka kirjoitus ja luvunlaskutaito on kehno. Niille pitäisi varata tilaisuutta. Luonnontieteiden opiskelu opettajain johdolla. Kielten opiskelu. Veiston ja ompelun opiskelu. Yleensä askartelua eri luonteita ja taipumuksia varten. Hallitusmuoto
1 §. Kysyin: miksi ei kruununperimystä koskevaa lakia ole määrätty tässä säädettäväksi perustuslaillisessa järjestyksessä? Kieroileva vastaus.
Ilmoitin, että en tahdo tehdä muistutuksia joka kohdasta, koska tulen esittämään vastalauseen jossa ehdotan tämän lain hylkäämistä ja kansanäänestyksen toimeenpanemista.
Vrede puhui vähemmistön alistumisvelvollisuudesta.
5 §:lässä huomautin, että eikö olisi syytä vaatia että kuningatarkin pitää olla evankelisluterilainen, koska kuningattaret usein sanotaan tuovan jesuiitat maahan. Ei kannatettu.
7 § ehdotin poistettavaksi: ’’Syytettä häntä vastaan ei voida nostaa.’’ Juutilainen kannatti.
Nevanlinna selitti, että tämä välttämättä kuuluu monarkian olemukseen. Tätä lausetta ei siis voi poistaa.
Pennanen luuli kanssa, että jos tämä poistetaan, se saattaisi aikaan syytteitä kuningasta vastaan.
Alkio. Lauseen poistaminen ei vielä tiedä syytteitä. Siviiliasioissa kuningas aina on syytteenalainen: Mutta jos kuningas tekee itsensä syypääksi esim. maanpetokseen, pitäisi häntä saada syyttää.
Erkko katsoi että kuningas olisi saatava esim. samallaisen edesvastuunalaiseksi kuin tasavaltalaisessa hallitusmuodosta ajateltiin presidentistä.
Hultin piti välttämättömänä tätä pykälää.
Juutilainen pelkäsi että tämän pykälän kautta majesteettirikosjutut uudistuvat.
Nevanlinna piti pykälän välttämättömänä.
Vrede samaa mieltä kuin Nevanlinna, että Alkion ehdotus on mahdoton monarkistiseen periaatteeseen.
Äänestys.
Alkion ehd. Ei II = 2
Erkon ehd. Jaa IIIIIIIIIIIIIII = 15
Esitys jaa IIIIIIIIIIII = 12
Erkon Ei. IIIII = 5.
Pykälä jäi sellaisekseen.
13 §. Ehdotin pykälän lopusta pois sanat, ’’on valinnut uuden kuninkaan’’, vaihettaisiin sanoiksi: ’’järjestämään maan hallitusta, on sen suorittanut.’’
Äänestys.
Esitys jaa IIIIIIIIIIIII = 13
Alkion ei IIII = 4.
14 §. Ehdotin ’’tunnettuja eduskunnan luottamusta nauttivia, syntyperäisiä Suomen kansalaisia.
Vuorinen kannatti.
Osittain Pennanen ja Erkko kannattivat.
Nevanlinna ei ole missään maailmassa sellaista lainsäädännöstä, että valtioneuvoston tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Ei ymmärrä miten tuomari tulkitsee tällaista lakia.
Alkio puollusti laajemmin ehdotustaan. Ei monarkistit näy alistuvan sovitteluun.
Pennanen luopui ehdotuksestaan, ja tyytyi siihen että asia on järjestetty valtiopäiväjärjestyksessä.
Peurakoski yhtyi Pennaseen.
Ministeri, joka on saanut epäluottamuslauseen, kyllä arvaa.
Äänestys:
Esitys jaa IIIIIIIIIIII = 12
Alkion ei IIIII = 5 / Erkko kanssamme
18 §. ehdotin näin: ’’Jos ministeri havaitsee kuninkaan päätöksen olevan lainvastaisen, on ministeri oikeutettu ja velvollinen kieltäytymään sitä varmentamasta.’’ Juutilainen kannatti.
Pennanen täydellisesti tyytyi hallituksen esitykseen.
Hultin puhui taasen niin kuin akat.
Alkio pitemmässä lausunnossa puolsi ehdotustaan.
Äänestys.
Esitys jaa IIIIIIIIIIIII = 13
Alkio Ei IIII = 4
Otettiin kahviloma. On aivan ihmeellistä minkä vaikutuksen ’’kääntymys’’ on tehnyt nuorsuomalaisiin, Pennasesta on tullut mitä kiivain monarkisti, joka nyt säännöllisesti hyökkää meidän ehdotuksiamme vastaan, ollen paavillisempi kuin itse Paavi. Erkkokin melkein säännöllisesti menee mukana, eksyen vielä joskus meidän kanssa äänestämään. Suomettarelaisista ainoastaan Nevanlinna silloin tällöin korkeudestaan puoltaa jonkun ylenkatseellisen viisauden kuin variksenpaskan. Tähän asti eivät ole muut puhuneet heistä mitään, ainoastaan Peurakoski äsken.
19 §. Ehdotan ensi momentista pois lopun ’’mikäli ne sisältävät säännöksiä jotka valtiosäännön mukaan sitä vaativat.’’
Sekä toisesta mom. pois sanan: ’’hyökkäys’’.
Hornborg teki erään toisen ehdotuksen, jota Erkko kannatti.
Äänestys.
Esitys ensi mom. Jaa IIIIIIIIIIII = 12
Alkion Ei IIII = 4
Hornborgin Ei IIIIIIIIIII = 11
Alkion Jaa IIIII Peurak. ’’Ei!’’ = 5
Esitys Jaa IIIIII = 6
Hornborg Ei IIIIIIIIII = 10.
21 §. Ehdotin toisen mom. pois. Kokko kannatti.
Äänestys
Esitys Jaa IIIIIIIIIIII = 12
Alkio ei III = 3.
23 §. Toisen mom. lopusta ehdotin pois sanat ’’jollei hän ole pöytäkirjaan merkittäväksi ilmoittanut eroavaa mielipidettä’’. Ehdotus hylättiin 14 ä 3 vastaan.
34 §. Kielipykälä. Ehdotin pois sanoista ’’ja on asian-omaiselle siinä’’ ja n.ep. alkaen loppuun saakka’’. Vuorimaa kannatti.
Nevanlinna piti, muka, pykäliä tarpeettomina. Mutta arveli, sangen suuret edut maallemme, m. m. Ahvenanmaan asia, on jo yhteydessä näiden pykälien kanssa. Meidän on suoraan mahdotonta saada ulkomaalaisia ymmärtämään mistä on kysymys. Kun asemamme nyt on niin vaikea, ei meillä ole oikeutta lisätä maamme ulkopoliittisia vaikeuksia. Velvollisuutemme on siis ottaa nämä pykälät sellaisina kuin ne nyt on. Siinä ei ole myöskään mitään vaaraa.
Alkio mainitsi, ettei hän salli Suomen sisällisiin asioihin sekaantua enempää ruotsalaisten kuin bolshevikienkaan. On perin pohjin valhetta että täällä kukaan tahtoisi sortaa ruotsiapuhuvain kielellisiä oikeuksia. Siitä ei ole ikinä ollut kysymystä.. Mutta ruotsalaisten suomalaisiin kohdistuv. sortoa tahdotaan estää poistamalla nämä kohdat.
Vuorimaa osoitti, että Ruotsissa Suomea vastaan tästä asiassa harjoitettuun propagandaan on pää syynä Suomen ruotsalainen sivistynyt luokka joka on sitä sallinut, jopa ollut tietoisesti sen takana.
Hornborg. Sovun vuoksi olisi otettava lakiin nämä pykälät. Yhtyi Nevanlinnaan.
Nevanlinna. Ulkopoliittisia syitä sisäpolitiikan alalla on aina vaikea ottaa huomioon. Mutta tässä on syytä se ottaa.
Pennanen ei puollustanut ei vastustanut pykäliä. Kernaammin näkisi nämä ’’kieliohjelmat ’’pois. Yhtyi niiden poistamiseen.
Hultin. Kansallisuuskysymys on saanut sodan aikoina uuden merkityksen. Olemme sen periaatteen mukaan saaneet vapautemme. Samoin on meidän noudatettava niitä. Tässä on suuri mahdollisuus sodan uhkaan joten pykälät on senkin vuoksi pystytettävä.
Ehdotukseni hylättiin 11 ä 6.tta vastaan. Kanssamme äänestivät Erkko ja Pennanen.
38 §. Koskeva kuninkaan veto-oikeutta. Ehdotin sen sijaan tasavaltal. vastalauseesta 15 §:län.
Vuorimaa kannatti.
Nevanlinna. Hirveän mielellään tekisi myönnytyksiä tasavaltalaisille. Mutta kun tietää, on vakuutettu siitä, että myönnytyksillä tuottaa hirveätä onnettomuutta kansalle. Nyt on välttämätöntä, että valta on jaettu kahtia. Jos veto-oikeutta vähennetään, se rikkoo sen periaatteen, jota pitää kansan onnellisimpana. On tehty jo liiaksi myönnytyksiä. Pitemmälle meno on vaikeaa. Se merkitsisi vallanjakoperiaatteista luopumista. Kannattaisin mielellään että kuninkaalle olisi täysi veto-oikeus. Että kruununperimystä koskeva laki täytyy kuulua näihin ilmeistä.
Kuningasehdokas oli sanonut: ’’Minähän nyt hyvät herrat olen kaikkea muuta kuin taantumuksellinen. Kansoja ei voi tehdä onnelliseksi vastoin heidän tahtoaan. Mutta jos nyt tulisin Suomen hallitsiaksi, olen vastuussa ettei kansalle tule huonoja lakeja. Näin ollen ei ole hauskaa jos minua velvoitetaan hyväksymään lakeja, joita en pidä onnena kansalle.’’
Tästä ei siis, Nevanlinnan mielestä, ole vahinkoa kansanvallalle, sanan oikeassa merkityksessä.
Juutilainen muistutti, että kuninkaalla ja pienellä vähemmistöllä olisi valta järjestää kruununperimys.
Tässä ei ole kysymys vallan kahtiajaosta. Tässähän olisi valta pidätetty kuninkaalle.
Pennanen. Juutilaisen jakolasku rahanjaosta ei ollenkaan pidä paikkaansa. Puhui ’’vakavasta’’ ottamisesta. Vallan pitäisi kallistua enempi eduskunnan puolelle. Se on tässä esityksessä tehtykin. Teki muka jonkun sovintoehdotuksen.
Vuorimaa vastasi Nevanlinnalle.
Vrede selitti että tämä hallitusmuoto menee koko joukon kansanvaltaisempaan suuntaan kuin muissa monarkisissa valloissa. Tässä on luovuttu monark. periaatteesta enempi kuin pitää hyödyllisenä maalle. Mutta tekemään kuningasta [”]nimitemppeliksi” ei voi suostua.
Alkio vastasi Nevanlinnalle ja Vuorimaalle. Vallan kahtiajakoa tässä ei ole. Valtaa halutaan kuninkaalle vain siksi, että ne taantumukselliset, jotka eivät enää voi vaikuttaa eduskunnassa, saisivat kuninkaan toimimaan heidän mielensä mukaan. Ei kukaan yrittänytkään tosissaan väittää, että kuningas voisi olla viisaampi kuin esim. 200 edustajaa, ei myöskään että hän pitäisi paremmin, tunnollisemmin silmällä kansan onnea kuin eduskunnan enemmistö. Mutta se on varmaa, että taantumuksen kannalla oleville varataisiin tilaisuus kuninkaan korvaan kuiskuttamalla valvoa etujaan. Itsevaltiutta ei tässä voida tietysti kokonaan enää toteuttaa, mutta osittain.
Hornborg kannatti Pennasta. Arveli, että kuningas ei käytä persoonallista valtaansa hallitukseen omien mielipiteittensä mukaan, vaan valtioneuvoston.
Estlander piti arvelluttavana jos hallitusmuotoa muutetaan niin paljon, ettei saada hallitsijaa.
Erkko: Tämä pykälä on sellainen, josta suureksi osaksi riippuu tuleeko nyt hallitusmuotoa, vai ei. Pääasiassa Pennasen ehdotus sellainen, että sen voisi hyväksyä. Teki kuitenkin pari lisä muutosta.
Ne olivat: maa- ja meripuollustusta koskevista laeista ei kuninkaalla olisi kielto oikeutta. Tavallisissa laeissa pitäisi riittää, että vaalien jälkeen laki hyväksytään yksinkert. ääntenenemmistöllä.
Peurakoski. Kuultuaan Alkion lausunnon ei enää katso olevan mahdollisuuksia Pennasen ehdotuksen pohjalla sovitteluun. Yhtyi Nevanlinnaan ja kannatti esitystä.
Alopaeus kannatti Pennasen ehdotusta.
Vuorimaa. Mitä tulee siihen, että kuningasta ei saataisi, sehän olisi erinomaisen hyvä asia. Sittenhän saataisiin valita presidentti.
Hultin. Tämä pykälä näyttää että tämä on tärkeä sovinnon ehto. Sitä olisi yritettävä. Mutta se pitäisi myöskin olla sitten myös varmaa, että sovinto tulee. Jos tämä hallitusmuoto kaadetaan, se ei estä kuninkaan saamista. (Samaa suhisi Peurakoski).
Pennanen kerskasi, että jos hänen ehdotuksensa hyväksytäisiin, silloin edustaja Alkion olisi paljon vaikeampi tosi syillä sitä vastustaa. (Nauroin).
Juutilainen muistutti Pennasen ehdotusta vastaan, ettei se sisällytä edusk. päätösvaltaan m.m. maa- ja meripuollustusta koskevia asioita. Kannatti Alkiota.
Nevanlinna vastusti Pennasen ehdotusta. Jos sovinto yksimielisyyden saamiseksi riippuisi tästä, olisi asia toinen. Mutta niin ei nyt näytä olevan asia. Vastusti ehdottomasti Erkon ehdotusta myöskin. Piti että perinnöllinen hallitsija on parempi kuin minkään muun valtio-orgaani edellytyksiä valvoa kansan nykyisiä ja tulevaisia etuja. Eduskunta voi panna liiaksi painoa hetken eduille, kuningas voi katsoa kokonaisuuden, tulevaisuuden etuja.
Äänestys:
Alkion ehd. ei IIIII = 5
Pennasen ehd. jaa IIIIIIIIIIII = 12.
Esitys jaa IIIIIIIII = 9
Pennanen Ei IIIIIIII = 8.
Siis pykälä hyväksyttiin esityksen mukaan.
Erottiin päivälliselle.
Maisteri Jaakko Laurila kävi luonani. Saanut potkut ”Savosta”, kun ei alistunut ajamaan monarkiaa. Kysyin: eikö hän halua tulla ’’Lalli’’ -lehden toimitukseen? Ei, sanoi vielä olevansa nuorsuomalainen. Uskoo että nuorsuom. puolue vielä uudistuu. Heillä on jo ohjelma tekeillä. Lausuin epäilykseni. Hän pitää maalaisliiton kannallaan pysymisen hallitusmuotoasioissa ainoana pelastuksena. Ei mitään myönnytyksiä.
Valiokunta jatkoi hallitusmuodon käsittelyä klo 7:ltä.
55 §:lästä ehdotin viime momentin pois. Se kuuluu: ’’Hallintoalueiden rajoja uudestaan järjestettäessä ovat ne mikäli asianhaarat sallivat määrättävät kulkeman pitkin suomalaisen ja ruotsalaisen väestön asutusalueiden välisiä rajoja. – Juutilainen kannatti.
Estlander ja Hornborg vaativat entisestä hallituksen esityksestä, vielä jyrkennettynä ruotsalaisten tahdon mukaan.
Nevanlinna piti myöskin pykälän määräystä valitettavana ja hajottavana mutta kannatti ym. pysyttämistä sovinnon aikaansaamiseksi.
Vuorimaa puollusti hyvässä lausunnosta ehdotustani osottaen, että tällainen kieliraja synnyttää täällä kansallisuustaistelun. Kannatti Alkion ehdotusta.
Hornborg puhui surullisesta kokemuksesta joka on saatu siitä että eri kielisiä on pakosta asunut yhdessä. Tällä uudistuksessa [tark. -lla] muka pyritäisiin parempaan järjestelyyn.
Äänestys:
Estlanderin Ei III = 3
Esitys jaa IIIIIIIIIIIIII = 14
Esitys jaa IIIIIIIIIIIII = 13
Alkio ei IIII 4.
57. §:län 2:sen mom. ehdotin tasavalt. ehdotuksesta ja kuuluu se näin: ’’Määräajaksi myönnettyä veroa älköön sen ajan sivu kannettako.’’ Juutil. kannatti.
Estlanderista oli pelottavaa olla mukana hyväksymästä esityksen muodossa. Voidaan harjoittaa puoluetyranniaa.
Nevanlinna piti sitä myöskin vaarallisena, koska enemmistöpuolue voi väärin käyttää valtaansa. Hyväksyy hallituksen esityksen.
Pennanen yhtyy Nevanlinnaan.
Vrede. Sellaisena kuin pykälä nyt on se antaa pienelle enemmistölle mahdollisuuden rasittaa verotuksella joitakin luokkia. Ei ole keinoja sitä estää. Jos tuo enemmistöpuolue on vallassa useita vuosia, niin se voi jatkaa. Kannatti Estlanderin ehdotusta.
Pennanen kysyi meniskö näin säädetty verolaki itestään vaaliloihen yli?
Nevanlinna vastasi myöntäen.
Vrede: Valtiop. järj. 64 §sen kieltää, mutta kyllä se kuuluu kuninkaan vahvistettaviin.
Pitkä keskustelu.
Äänestys.
Esitys. Jaa IIIIIIII = 8
Estlander. Ei IIIIIIIII = 9
Estlander. Jaa IIIIIIIIIIIII = 13
Alkio. Ei IIII = 4
Hyväksyttiin Estlanderin ehdottamassa muodossa valiokunnan ennen hyväksymän, samaa asiaa koskevan mietinnön mukaan.
60 §. Juutilainen ehd. pois sanat: ’’yksinkertaisella äänten enemmistöllä antama’’.
Äänestyksessä ehdotus hylättiin 13 ä 4 vastaan.
64 § ensi mom: lopusta sanoin haluavani pois sanat: ’’niin myös’’ j.nep. mutta en tahtonut äänestystä.
Syntyi kiivas väittely Vuorimaan, Nevanlinnan ja minun [vä]lillä 65:stä §:stä ja sen ulottuvaisuudesta.
Ehdotin sijaan V vastalauseen 67 §:stä. Juutilainen kannatti.
Äänestys
Esitys jaa IIIIIIIIIIII = 12
Alkion Ei IIIII = 5.
Antila käytti 70 §:sä tähänastisen ainoan puheenvuoronsa. Kun Nevanlinna oli ehdottanut toisesta mom. pois sanat: ’’jolla on vakaa hallintaoikeus tilaansa”, kannatti Antila sitä.
71 §:lään viimeistä momenttia, samoin toista momenttia ehdotti Juutilainen pois.
Pennanen puollusti pykälää sellaisenaan, eikä ollenkaan pelännyt sen aiheuttavan armeijan kahtiajakoa.
Äänestys 2:sta mom:
Esitys jaa IIIIIIIIIIIIII = 14 Vuorimaa.
Poist Ei III = 3
Äänestys 4 mom.
Esitys jaa IIIIIIIIIIIII = 13
ei IIII = 4
79 §:n Juutilainen ja minä puhuimme maahan tuotavien ulkomaalaisten aiheuttamasta kilpailuvaarasta. Mutta Nevanlinna meitä pilkkasi, suomettarelaiset talonpojat nauroivat.
[lehtileike: ”Saksan hallituspula”.