Sunnunt. 29. Kesäk.

Aamupäivällä käyn uudestaan Imatralla Perälän kera. Olen nukkunut hyvänpuoleisesti.[Puhejäsennys tekstin välissä]:
Imatralla.
Tervehdys.
Kun Pohjalainen saapuu Karjalaan
Ennen
Vuoden 1918 talvella
Nyt
Maalaisliitto ja vuosikok.
Taistelut viime vuosikok. aik.
Nyt saavutettu tulos.
Vaalit.
Kasvaminen.
Mitä maalaisliitto on?
Suomalaisen kansallishengen heräämisilmiö
Talonpoikaisen – uuden kansalaisaineksen kutsuminen historialliseen – itsetietois. työhön.
Tämä luku merkitsee Suomen uudelleen rakentam.
Terve!
Mitä varten? Kysymys elämän tarkoituksesta.
Se on ihmiselämän, historian kysymys
Harvat sitä itsen. tutkivat. Käyvät joukon mukana kuin vesi Vuoksessa – saa seurakseen Imatraan (sota) taas Laatokkaan.
Mitä varten eli 19:sta vuosisadan ihminen?
Tuo materialisti.
Luodakseen 20:n vuosisadan ihmiselle sellaiset elämän ehdot, joiden vallitessa todella käy laatuun
selvittää elämän kysymystä.
Mistä Suomen kansa tulee? Elämän kohdusta.
Historian kuvia.
Kalevan kehto.
Antero Vipunen
Väinämöisen paluu.
Menee: elämän kohtuun.
Elämän tarkoitus täyttää paikkansa.
Suomi nykyhetkellä
Tärkeämpi kuin omistaa tavaraa – on nyt omistaa veljen ystävyys.
Kieltolaki. Vastataistelijat.
Kansan itsetoteutt. köyhyyden hävittäminen
Työkurssien lisääm.
Sivistyksen syvent.
Kansallinen kokonaisuus
Juhlamme alkaa palokunnantalolla. Kokon palaessa alkaa sataa. Minä alan puhua sisällä. Jatkan ulkona ensin lavalla, sitten porraskatoksessa. Raskas puhua. Rankkasateesta huolimatta ihmiset kuitenkin kuultelevat.
Puhakka M. vei luokseen valtionhotelliin vieraaksi. Hän on nyt sen vuokraaja. Mies on melkein kykenemätön jaloistaan. Syömme.
Sataa. Sataa rankasti.
Tulisin tänne viikoksi lepäämään. Sovimme siitä jo Puhakan kanssa. Tulisin vaimoni kera – muutenhan tässä ei olisi mitään iloa. Se on merkillistä miten kaipaan vaimoani. Jumala suojele hänet minulle!
Illalla lähdemme. Junassa ahdinko. En saa istumasijaa. 2:sen luokan vaunussa saavat vapaasti istua III l. pileteillä. Konduktööri ei minua apua. Sain hetkisen istua. Tuli ruotsalainen herra, joka oli 2 asemanväliä istunut toisessa vaunussa ja ajoi minut pois! Nousin nöyrästi. Hän huomatakseni sitten häpesi. Ei viitsinyt katsoa. Miehen nimi oli Sevonius.