Tänä iltana aijon päästä kotona käymään. Siitä ei tullutkaan mitään. Illalla jatkuu istunto. Toverit kehoittavat lähtemään. Minä en voi lähteä, jättää velvollisuuttani täyttämättä. Minun on oltava paikallani.
Olin. Se ei olisi ollut tärkeätä – näennäisesti, mutta omatunto on nyt hyvä.
Kieltolakilehdessä on Parus Major antanut erityisen hyvän arvostelun ’’Juoppohullusta.’’ Samoin on Sos.demokraatissa.
Mieleni on iloinen. Se alkaa nousta kirjani suhteen siitä alakuloisuudesta, johon Kieltolakiliiton tyly arvostelu sen painoi.