Saavuin onnellisesti kotiin. Paavo asemalla vastassa. Vietämme rauhallisen kotipäivän kotiväen kesken. Kävin Hollossa. Mies oli verstaassa! Hänellä on omat, raskaat, juhlattomat surunsa. Juhon kohtalo käy uhmaamaan isäraukan elämää. Kunpahan se selveneisi.
Lopussa on siis tämä monivaiheinen ja myrskyinen vuosi. Mielestäni on sen kuluessa isänmaan taivas hiljalleen alkanut seestyä. Sitä taistelujen tuoksinassa ei aina huomaa. Mutta näin levähdyshetken saapuessa. Nythän meillä on rauha Venäjän kanssa virallisesti. Tuoko se mukanaan rauhaa vai levottomuutta? Rahamme kurssi on näinä parina viikkona nopeasti noussut. Kuinka on siveyden, moraalin laita? Nouseeko nuorisomme vai vieläkö se luisuu?
Ja onko meillä vaarallisten vararikkojen aika edessämme?
Tuleeko romahduksia?
Arvoituksellisena seisoo uusi vuosi edessä. Mitä tuo se mukanaan isänmaalleni, mitä Euroopalle, mitä ihmiskunnalle.
Ja – mitä minun perheelleni, sekä vihdoin itselleni?