Yhä pakkasta. Aurinkoni edessä on pilvi, mutta se kurkistaa jo takaa. Ja vähän ajan kuluttua aurinko ja näkyy! Ihana aamu. Kirkonkellot soivat.
Tänään ovat olleet Hollo, Kaukoranta ja Lehtonen.
Kaukoranta kertoo hallituksen muodostamisasian menosta m. m. seuraavaa:
Kokoomuspuolueen ryhmäkokouksessa viime torstaina ankara yhteentörmäys: Setälä oli syyttänyt Ingmania että tämä on esittänyt hallitusohjelmavaatimukset Kalliolle asiallisesti neuvottelematta ryhmän kanssa. Hän oli kysynyt: mikä on Ingmanin kanta Kauko-Karjalan asiassa ja suhteessa Enckeliin? Onko annettu sellainen käsitys, että ryhmä vaatii Enckellin pysyttämistä? Hän ei hyväksy Ingmanin kantaa eikä Enckellin. I. suuttunut ja lähtenyt ryhmästä vaatien että ryhmä ratkaisee suhteensa hänen politiikkaansa.
Edelleen tiesi K. että heti Lex Kallion tultua hyväksytyksi, oli presidentti kääntynyt Ingmanin puoleen ja pyytänyt että tämä ottaisi asiallisesti johtaakseen hallitusneuvotteluja siten, että ruotsalaisetkin saataisiin mukaan; Kalliosta tehtäisiin silloin vain bulvaani-pääministeri, mutta Ingman tulisi varsinaiseksi hallituksen poliittiseksi johtajaksi. Tästä oli Ingman ylpeillytkin ja sanonut että hän ”tulisi olemaan hallituksessa jotain muuta kuin kirkollisministeri.”
Setälä ei hyväksy myöskään In suhdetta ruotsalaisiin. Oli kysynyt: miksi asetetaan ruotsalaisia vaatimuksia hallitusohjelmaan vaikka ruotsalaisille ei ole mitään puhuttu? Ryhmä hajosi hyvin myrskyisesti.
Nyt on piireissä sellainen käsitys, että presidentti ja Ingman vetävät yhtä köyttä ja Kalliota ja maalaisliittoa pidetään bulvaanisina välikappaleina.
Enckelliin ei luoteta. Halutaisiin Erich ulko- ja Setälä opetusministeriksi.
Minusta kaikki tämä tuntuu hyvin todennäköiseltä.
Mutta politiikassa, kun keskustelu liikkuu tällaisilla aloilla, tulee aina muistaa ettei mikään juoru ole ehdottomasti totta, mutta sillä on usein totuudenmukainen alkuperä.
Muistakaamme myös: kun ystävä alkaa puhua toisesta ystävästä kolmannelle ystävälle sellaista, joka saa poissaolevan pahaan valoon, siinä on aina päätekijänä pahansuopa mieliala sitä kolmatta kohtaan, – enempi kuin hyvän suopa kuulijaa kohtaan. Sellaista ei siis pidä ottaa täydestä.