Päivä herää kirkkaana, aurinkoisena, mutta jälkeen puolisen jo sataa. Kävivät luonani Alpiranta ja Tamminen. A. selosti S.N.L. johtokunnan kokousta. Kehoitin häntä ja Liakkaa ottamaan kouluhallituksesta varman selon siitä, onko nuoriso-opistolle saatavissa ensi vuodelle valtioapuun Kouluylihallituksen kannatus, ettei syksyllä tule joku pettymys, jolloin Liitto voisi joutua rahallisiin vaikeuksiin opiston kanssa.
Tammisen kanssa keskust. ”Aitosuomalaisen kerhon” toiminnan laajentamisesta, y. m. Sen lisäksi ulkomaisesta edustuksesta. Hänkin oli sitä mieltä että Holsti on sopivin ja etuoikeutetuin Lontooseen.
Paavon kanssa kävimme Kertun luona. Tri Olin oli nyt jo ollut tutkimassa Kerttua ja oli osoittautunut aivan toisenlaiseksi ”asianharrastajaksi” kuin ennen. Se on hyvä. Juttelimme tunnin. Kerttua vaivaa nyt huomattava sydämentykytys. Sitä varten pannaan hänet haaleaan kylpyyn. Vakaudun siinä, että hän varmasti paranee. Sitten tuli jäähyväishetki. Kerttu-kultainen itkee, itkee, mutta aika rientää, täytyy repäistä itsemme irti ja lähteä. Vien äidille hänen syleilynsä, ja Paavo voi vielä mennä huomenna, ennen kotiin lähtöään… Niin, niin, – näkemiin kotona, Kerttu!