Lähtö autolla. Yliopiston koelaitoksella. Laidun 10–20 v. vanha. Lannotetaan kainitilla. Karja. Toisin vuosin superfosfaattia. Navetassa.
Täällä ovat itävaltalaiset eniten vihatuita.
Ennen oli Krakovassa 80 kirkkoa. Itävaltalaiset 40 kirkosta makasiineja y. m.
Sinikelt. talot.
Ruhtinas Ratzivillin [Radziwill] talo, naimisissa erään Habsburgin kanssa. Isäntä Espanjan kuninkaan vieraana. Hiirohevoslauma kiitää läpi puiston.
Aasi, jonka Espanjan kuningas on lahjoittanut ruhtinas Ratsivillin lapsille. Espanjan kuningas on niiden setä.
Hieronim Radziwill.
Hevoset erityinen, jalostettu rotu – Lipitsa, risteytys espanjalaisen ja arabialaisen kesken. Kauniita eläimiä, mutta eivät sopine maanviljelystöihin yhtä hyvin kuin Suomen hevonen. Ihmeellinen ori, valkea ja kirjava tamma, häntä pussissa, väri valkea punapilkullinen. Häntä pussissa, koska varsa pureksi häntää. Nämä hevoset kestävät 20 v. vanhoiksi, ovat hyvin terveitä ja kestäviä. Polveutuvat Itävallan hovista 300 vuotta.
Taputtelemme aasia.
25 vaunua perheen ajelua varten.
Lähdettiin talon karjakartanolle.
Kujat karjakartanolle. Talomaalaukset: [- -], sininen, ovissa viheriää. Jos talossa on tytär, maalataan ikkunapielet sinisiksi.
Navetassa: mustankirjavia, kauniita, puhtaita eläimiä. Sodassa vietiin 120 eläintä, vain 20 saatiin takaisin. Keskilypsy 3300 kg vuodessa. 3 % rasvamäärä.
Rehu- ja lantakuletus hyvin vanhalla kannalla.
Rehutyöväki valokuvattiin.
Pysähdytään puistotiellä keskellä vainioita. Tuossa ovat etu-Karpathit, niiden takaa häämöttää hämärässä sinerryksessä taka-Karpathit. Me olemme jo verraten korkealla. Nyt olemme 200 mtr. merenpinnasta. Vainioilla vapaa viljelys, aina olosuhteiden mukaan. Ruis on täydellä tähällä.
Tähkäpäät näytteiksi. Ei ollenkaan ojia.
Konttoriin. Tarkastetaan maatilan karttaa. Talossa on 560 ha peltoa, 750 ha metsää. Joka lypsy punnitaan.
Pan-Europaa koskevat Ilkat ministeri Procopelle [Osoite: ”Procopé. Lègation de Finlande. 3 Plac – Napoleon. Warsowa.”
Ruhtinas Ratsivillin hovissa aamiainen. Hienot, suku y. m. taulut seinillä. Taiteilija Jul. Falatsin pari taulua: v. 1916 Karpatheilla, sekä vuoristomaisema. Ne ovat suuria akvarellejä. Pöytä kuvineen.
Rukoushetki (miehiä) Falat. Kolme ristiinnaulittua kirkon edustalla.
Ratzivillien sukupöydässä. Noin 1 ½ mtr tarjotin puutarhamaisesti kukin katettu, Suomen ja Puolan lipuin. Ihanat sukutaulut seinillä, keskiaikaiset, pronssimaal. huonekalut, ikivanhat kristallikruunut. Viheriä ja sini-univormuiset pöytäpalvelijat.
Upseerimainen joukkuejohtajamme kreivi K[o]nopka vakuuttaa ettei hän ole koskaan myöhästynyt. (Hän on se Maanvilj. Seuran puheenjohtaja) – kun joku pelkää että ruvetaan myöhästymään.
Lähdetään.
Valokuvaus portilla. Sen toimitti Olli Hirvensalo. Junnila huudahti: Joko se nyt meni!
Ajaessa: nämät ovat ihanoita seutuja!
Kaupungin portilla kannetaan maalaisilta tullivero! Se on 2 slodia autolta ja 40 groshenia (santimea) hevosajopeliltä.
Krakovaa ristiin rastiin. Ulos. Muuan talonp. talo. Navetta toisessa päässä rakennusta. Kyyttö.
”Uuno taputtaa, minä pidän hattua” sanoo Olli.
Eräälle maaseudun kirkolle. Palokunt. Kansaa. Kirkkoon. Suomen liput. Kansakoululle. Opett. ”Niet Sret” (Eläköön Suomi” – lasten kujanne. ”Niet sapre”. Koulun luokka. Me istumme ”Niets Polskena”-lasten laulu. Tyttösen ihmeellinen lausunta. Procopé vastapäätä. Lapsi näyttää kartalla Suomen. Puolan kansallislaulu. Kallio: Te olette ottaneet meidät vastaan lauluin ja Suomen lipuin j.nep. Sytyttävä. Opett. puhe. Lasten eläköön huudot. Mogiljanin kansakoulu. Op. käänsi lapsille Kallion puheen? – Osuuskassan ja maamiesseuran talossa. Opettaja puhui myös kirkon portilla. Mogilany.
Kreivi Konopkan taloon, joka meitä täällä on johtanut. 100 ha viljelyksellä. 400 v. vanha puisto. Ihana puutarha. Suurenmoinen näköala Karpatheille. Pyökkipuisto. Viljellyt vuorenrinteet ihanat.
Konopkan hienoon kotiin. Juodaan kahvit, hän tyttärineen ja poikineen joukkuetta palvelee. Puhutaan. Pullinen, Konopka, Vyshinski [Wyszynski].
Taas kiire. Kuitenkin valokuvataan. Autoihin. Ohjaajamme laskee 60 kilom. vauhdilla. Francusciin. Suoritus. Asemalle. Junalle. ”Eläköön Puola” – me.
”Eläköön Suomi!” – he.
Juna lähtee.
Junassa jäähyväiset puolalaisille oppaille, joiden nimet ja osoitteet [muiden kirjoittamina]:
Bronislaw Bohdan Wyszynski, Ministère des Affaires Etrangeres, Varsovie (Pologne)
Iwz. Leon Regulski, Warszawa, Minister jhm Rolnichwa.
Saavutaan Catiowicien asemalle jossa on muutettava vaunua. Tämä ei ole vielä raja-asema. Tällä alueella on kuin monia kilometrejä pitkältä pelkkiä hiilikaivoksia ja tehtaita, kahden puolen rautatietä niin pitkälle kuin silmä kantaa kahden puolen rautatietä. Seuraava asema vielä samalla hiilialueella Kroslewskahuta.
Tultiin Saksan raja- ja tulliasemalle, Hindenburg. Tulli- ja passitarkastus toimitettiin vaunussa ja kävi helposti. Suuri tungos. Retkikunta jakautui kahteen vaunuun.
Mutta hyvät oli vaunut ja kaikki hyvin. Vaunut kulkevat tasaisemmin kuin olen koskaan tavannut.
Hiili- ja tehdasalueet jatkuvat vielä muutamia kilometreitä, nyt komeasti sähkövalaistuina. Näky on tässä uusi ja valtava.
Nukkumaan.