Kotona. Sunila on saanut hallituksen muodostamisen asiakseen. Ryhmä ei ole vielä sanonut sanaansa ohjelmasta, mutta se on riennetty jo antamaan kaikille toisillekin ryhmille, sosialisteillekin. Ja – suomalaisuuden asia on siitä poissa! Kirjoitan siitä huomiseen lehteen.
Olen kirjoittanut kirjallisuudesta monta kirjoitusta lehteen.
Niin. Minun tulee kirjoittaa aina muiden kirjojen hyväksi, mutta minun kirjojeni hyväksi ei enää kukaan katso sopivaksi kirjoittaa. Minulla ei ole sellaisia ystäviä. Esim. kootuista teoksistani ei mikään maalaisliittolehti ole kirjoittanut, vaikka ne nyt ovat valmiina kaupassa. Minut on sysätty elämästä syrjään. Sillä mitä tuotan ei ole enää arvoa. Kun pääsisin syrjään ja – rupeaisin leikkelemään lehteeni muista lehdistä poliittisen sisällön!
On se omituista kun ihminen alkaa tulla vanhaksi ja elävät ihmiset alkavat hylkimisellään sitä julistaa. Mutta niin hullu minä olen, että sittenkin tekee mielen intohimoisesti kirjoittaa, vieläpä kirjoja. Se on omituista!
Kerttumme lähti Allin luo Kurikkaan.