Kesäk. 1p-stä – 9p:vään
Nyt on mennyt 9 päivää sellaisessa vauhdissa etten ole saanut päivän merkintöjä tehdyksi.Vaasassa on ollut Yleinen raittiuskokous ja Opiskelevan nuorison Raittiusliiton kokous 4 p:stä eiliseen saakka. Ne olivat sangen onnistuneet juhlat. Raittiusasian yhteiskunnallinen merkitys astuu entistä selvemmin taasen etualalle vaatien huomiota. Trit Helenius-Seppälä ja V. Voionmaa pitivät valaisevia esitelmiä. Jaettiin 32 ”ritarimerkkiä” 30-vuotta raittiusliikkeessä mukana olleille kansalaisille. Odottamatta sain minäkin sellaisen, vaikka en ole R.Y:n järjestöön kuulunut kuin vuoteen 1892 vuodesta 1883 asti. Raitis taasen olen ollut syntymästäni asti, mutta muille tarjosin väkijuomia nuorena juuri siihen asti kun liityin 1883 raittiusseuraan. Sittemmin olen ollut Laihian Nuorisoseuran raittiusosaston jäsen. Ehdoton aina! Toki!
Tuntui hauskalta saada tuo merkki. Tri Helenius-Seppälä lausuikin sitä jakaessaan, ”Tämä se taitaakin olla ainoa ritarimerkki minkä Alkiokin eläessään tulee saamaan”. Ja niin se onkin.
Puhuin kaksi kertaa. Ensin iltamassa yleisen raittiuskokouksen aikana. Vap. Sanan ”Joukahainen” haukkui minut tästä puheesta pataluhaksi. Kuulin sitten kuitenkin että kuulijat olivat aivan toista mieltä. Muutenhan en asiasta välitä. Mutta jos kerran sillä tavalla olisi, etten voi esiintymiselläni herättää muuta kuin naurua, silloin jyrkästi tekisin siitä lakon. Sillä minulle on jokainen esiintyminen puhujana raskas velvollisuus.
Toisen kerran puhuin Opiskelevan nuorison raittiuskokouksessa ”Opiskelevan nuorison suhteesta maalaisnuorisoon”.
Laittelemme parhaillaan Ilkan 10-vuotisnumeroita.
Ilmat ovat lämminneet. Tänään menivät opiskelevan n. raittiusliiton kokousväet Ilmajoelle, toiset aamulla junassa, toiset tästä pyörillä. Paavo ja Kerttu saivat mennä mukaan.
Miten ihanan valoisaa on nuoruus, varsinkin kun sitä kirkastavat saadut tiedonalkeet ja yhteiskunnalliset edistysmahdollisuudet! Koe-tin näille nuorille teroittaa uutta elämänkäsitystä, minkä vuoksi heidän on omistettava ruumiillisen työn kulttuuri sivistysarvoksi joka on rinnastettava henkisen työn kanssa. Vain sitä tietä päästään siitä kolmiloukkosesta, jossa nykyään syntyy oppinut köyhälistö ja suunnaton paljous oppimatonta nuorisoa kasvatuksen puutteessa menee kansallisuudelta ja itseltään häviöön.