Heinäkuun 6 p

Peruslakivaliokunta kokoontui ja sille esitettiin ehdotus ”Laki Suomen korkeimman valtiovallan käyttämisestä”. Se johtui siitä, että Suuri valiokunta oli päättänyt senaatin vallan laajennusta koskevassa asiassa muuttanut [tark. muuttaa] paljon perustuslakivaliokunnan mietintöä ja lähettää mietintö uudistettavaksi sille pohjalle mihin uusi tilanne aiheuttaa. Ingman ja Nevanlinna ja Repo asettuivat edelleen sille kannalle, entinen hallituksen esitys olisi hyväksyttävä.
Sosialistit päin vastoin.
Alkio: Asia on Yleisvenäläisen Työ- ja sotamiesneuvoston päätöksen kautta saanut ilmeisesti toisen käänteen. Tätä tilaa on käytettävä. Hallituksen esitystä on jo suuriv.kunta niin paljon muuttanut, samoin kuin perustusl.vk., että sen sellaisenaan vahvist. on epävarma. Suomen ja Venäjän välisuhteiden määrääminen kiireesti on tärkeä asia. On siis ruvettava miettimään nopeasti miten voidaan tilannetta maan eduksi käyttää.
Ståhlberg. Piti sotilasneuvoston päätöslauselmaa lupaavana, mutta vain juhlallisena julkilausumana, jonka perusteelle ei voi mitään rakentaa. Arvosteli ehdotuksen heikkouksia, varsinkin siinä, että eduskunta tulisi toistaseksi toimimaan hallituksena, jonkalaista järjestelmää ei ole muualla.
Kuusinen päin vastoin kuin edellinen. Kun yleisvenäläinen kokous, jolla on Venäjällä sellainen auktoriteetti on tällaisiin myönnytyksiin ryhtynyt, on se otettu huomioon. On pysyttävä niiden ponsien varassa, mitä Venäjän Työmies neuvosto on laatinut. Järjestely tällä tavoin olisi välttämätön ja mahdollinen.
Alkio piti välttämättömänä että yleisvenäläisen kokouksen ponnet olisi sisällytettävä lakiin.. Katsoen tuon kokouksen auktoriteettiin, pidin mahdollisena, että tälle voisi nyt saada vahvistuksen.
Äänestettäessä puolsivat vanhan hallituksen esityksen pohjalla asian käsittelyä Ingman, Nevanlinna, Retulainen ja Ståhlberg; uuden ehdotuksen pohjalla sosialistit, minä, Estlander ja Pennanen.
Myöhemmin saatiinkin kuulla että nuo ponnet vasta olivatkin yleisvenäläisen ko-kouk-sen valiokunnan hyväksymät!