Kotona. Ihana päivä, mutta koleus ilmassa tuntuu vielä. Olimme ensikerran ulkona juomassa kahvia.
Kävimme tervehtimässä yksinäistä serkkuani Liisa Koskista. Liisa-raukka, tuntee itsensä niin yksinäiseksi ja sorretuksi.
Poliisi Hannuksela kävi tuomassa E.K.O.Y:n konkurssivalvonta-ilmoituksen. Tarinoimme kauan aikaa Kirkonkylän surkeasta tilanteesta. – Tällaisessa asiassa tunnen jo itseni vanhaksi. Jos olisin nuorempi, tarttuisin asiaan sellaisella kädellä kun se vaatii. Mutta se vaatisi sellaista otetta, että minä en enää siihen pysty.