Ryhmäkokous ja täysistunto joissa hyväksyttiin puhemiehen puhe. – Torppa on sittenkin nimitetty Vaasan läänin kuvernööriksi ja kuuluu tulleen tänään tänne virkavalaa vannomaan. Kerrotaan että syy Björkenheimin epäämiseen lopulta oli Stahovitshissa, joka ei ollut halunnut nimitettäväksi henkilöä, jota on niin kiivaasti vastustettu. Perustuslakikomitean jaostossa Hallituksen edesvastuulaki keskusteltavana:
Lilius: kenraalikuvernöörin asema meillä voisi olojen kehittyessä muodostua esim. sellaiseksi kuin Englannin siirtomaissa. Kotonen: sosialidemokratit ovat sitä mieltä että kenraalikuvernööri on jätettävä edesvastuulain ulkopuolelle. Danielson-Kalmari: samoin. Kenraalikuvernöörin rikkomuksista olisi lakiin varattava tilaa ilmoittaa Venäjän korkeimmalle vallalle. Lain laatimisen lykkäämistä voi ajatella, koska on vielä epätietoista tuleeko Venäjälle tasavalta, vaiko monarkia.
Lilius: epäili, kuuluuko kenraalikuvern. syyllisyyden ilmoittaminen tämän lain alle koska hän ei kuulu hallitukseen. Eduskunnalla on oikeus jo ennestään sellaisesta syyllisyydestä ilmoittaa.
Alkio oli D-Kalmarin kannalla. Vastaiseksi pantava tähän lakiin jo siemen vastaista kenraalikuvernöörin edesvastuuta varten.
Vrede samaa kuin Lilius. Pitäisi pyrkimän siihen, ettei Suomella ole Venäjän hallituksen kanssa mitään välitöntä tekemistä. Tulevaisuutta ajatellen hän jättäisi kenraalikuvernöörin kokonaan pois.
[seur. sivut perustuslakikomitean valiokunnassa paikalla tehtyjä muistiinpanoja, liimattu sivuille]
D-Kalmari suostuu siihen että kenr.kuv. kosk. määräys void. siirtää hallitusmuod. Hänestä pitäisi olla laissa määräys, että edusk. voisi vaatia kenr.kuv. syytteeseen.
Kotonen ei tahtoisi lausua mitään kenraalikuvernööristä, koska ei tiedä missä muodossa tämä virka tulee esiintymään vastedes. Ilm. Kuusisen olevan samaa mieltä
D-Kalmari luopuu: voidaanhan se saada jossakin muussa laissa vastedes.
Alkiosta ei ole tärkeätä myöskään tuleeko kenr.kuv. mainita tässä vai hallitusmuodossa.
Vrede ja D-K. että hallitusmuodon laatiminen olisi otettava tehtäväksi nyt, huolimatta siitä, minkälainen hallitusmuoto Venäjällä muodostuu.
Alkio: tietysti on komitean tehtävä hallitusmuotoehdotus, mutta epäili ettei sitä voida esittää näille valtiopäiville, koska Venäjällä ei vielä ole hallitusmuotoa.
Päätettiin, että vastuunalaisuuslaissa ei kenraalikuvernööriä mainita.
Miten hallituksen jäsenen edesvastuullisuus on käsitettävä? Onko pysyttävä vain laillisuusvastuunalaisuudessa, vai onko ulotettava myös poliittiseen? Keskusteltiin.
Vrede: Englant. parlamenttarismi on 800 vuoden kul. kehittynyt käytännön kautta. Sitä ei ole samanlaisena muualla noudattaa. Hallitusvalta on kokonaan halliotuksella, ja parlamentti hyväksyy mitä hallitus toteuttaa. Jos poliittista vastuunalaisuutta ajatellaan, olisi se toteutettava interpellatsionioikeutta [välikysymys-] laajentamalla. Tässä olisi siis koetettava vain saada aikaan laki juridisesta vastuunalaisuudesta.
Lilius yhtyi samaan. Alkio samoin.
Kotonen: Ei olisi mitään uutta säätää edesvastuuta poliittisesta ja juridisesta rikkomuksesta. Puhujasta tuntuu, että jos ei vastuunalaisuutta uloteta myöskin tarkoituksenmukaisuuteen, se jää puolinaiseksi. Poliittinen vastuunalaisuus olisi siis kehitettävä tämän asian yhteydessä. Kun edusk. valta tulee laajennetuksi, täytyy edusk. varata itselleen tilaisuus käyttää valtaansa. Anomus ja atressitiekin voi Venäjän hallitusolojen muuttuessa tuk[k]eutua. Hänestä olisi siis laki ulotettava myös hallituksen tointen tarkoituksenmukaisuuteen ja poliittiseen vastuunalaisuuteen. Asiallisesti ei liene eroa, jos nämä asiat erotetaan, mutta voi ne samassakin laissa käsitellä.
Danielson-Kalmari: Tässä on ehdottomasti kaksi -asiaa joita on hyvin vaikea saada sopimaan yhteen. Korkeimmassa tuomioistuimessa, johon juridinen edesvastuu tulee, tuomitsevat lakimiehet lain mukaan. Mutta miten joku tuomioistuin voi antaa lausuntoa jonkun hallitusmiehen hallitustoimen tarkoituksenmukaisuudesta? Kotosen vetoaminen Ruotsin esimerkkiin ei merkitse suuria. Siellä on yksi ainoa kerta käytetty edesvastuulakia. Kuka se sitten on, joka voi ratkaista hallituksen jäsenen hallitustoimen tarkoituksenmukaisuuden? Sitä ei voi ratkaista muut kuin Eduskunta itse. Se antaa luottamus- tahi epäluottamuslauseen. Jos joku tuomioistuin tuomitsisi hallituksen jäsenen pois hallituksesta, – mutta eduskunta uusien vaalien jälkeen tahtoisi juuri samaa miestä politiikkansa vuoksi hallitukseen? Ei siis ole mitään syytä siirtää eduskunnan päätäntävaltaa toisiin käsiin, vaan on eduskunnan päätöksillään, sekä interpellatsionioikeuden käytön kautta harjoittaa hallituksen virkatointen tarkoituksenmukaisuuden tarkastusta.
Lilius: Ei kai hra Kotonenkaan tarkoittanut, että hallituksen tarkoituksenmukaisuuden arvostelua voisi siirtää jollekin lautakunnalle? Se kuuluu ehdottomasti eduskunnalle. Tämä kysymys on siirrettävä ratkaistavaksi koko komiteaan.
Kuusinen oli samaa mieltä kuin Kotonenkin. Selosti laajasti, miten maan hallituksen jäsentä, joka on maan edun hyväksi poikennut laista, ei olisi tuomittava; mutta monasti sellainen teko, joka voi olla lain mukainen, voi olla maalle vahingoksi; edellinen olisi vapautettava, jälkimmäinen tuomittava.
Kotonen: On erotettava juridillinen ja parlamenttarinen edesvastuu. Voisi omasta historiastamme parin viime vuosikymmenen ajalta osoittaa esimerkkejä, miten tarkoituksenmukaisuus on rikos. Tässä olisi otettava käytäntöön uusi rikoskäsite. Liitettävä 6 §lään ”taikka milloin hallituksen jäsen virkatoimissaan on ilmeisesti menetellyt vastoin maan todellista parasta”. Tämän lain tarkoituksena olisi olla ”periaatteena ja pelokkina”. Tuomioistuimen voisi muodostaa siten, että toiset puolet jäsenistä valitsisi eduskunta, toiset puolet asetetaisiin maan korkeimpain tuomioistuinten jäsenistä.
Vrede ja D-K. esimerkeiksi muuta osoittivat ettei missään ole yhdistetty juridillista ja poliittista edesvastuuta. Jälkimm: ”eihän esim. tyhmyydestä voi ketään tuomita”.
Jaosto päätti alistaa riitakys. koko komitealle.
Kotonen: Jos sattuu hallitusmies. joka ei välitä edusk. epäluottamuslauseista, ei voida mitään. Ero tässä eri suuntien välillä siinä, minkä verran kukin luottaa yhteiskuntaan. Ei olisi jätettävä ilmeistä aukkoa tähän lakiin.
[jatko varsinaista ”kirjaa”] Ilmoitti että sosialistit ovat yleensä tällä kannalla. Alkio ilmoitti, ettei hän hra Kotosen esityksestä ollut saanut aihetta muuttaa kantaansa. Jos sattuu hallitusmies, joka ei välitä epäluottamuslauseesta, silloin voi verrata tapausta siihen hallitukseen,. joka meillä äsken on ollut. Mitä suomalainen tuomioistuin olisi voinut sellaiselle hallitukselle? Jos taas olot ovat normaalit, tulee hallitusmiehistön aina nojata eduskunnan enemmistöön. Epäluottamuslause on tuomio, jonka antaa eduskunta. Jos sen antaisi tuomioistuin, miksi asia siitä muuttuu? Sakko ja vankeus tuskin tulee kysymykseen täällä, koska en sellaista tapausta tunne muualtakaan. Kysymys on siis sikäli muodollinen. Ero tässä lie todellakin siinä miten meistä kumpasetkin pääasiassa suhteutuvat yhteiskuntaan: me toiset annamme tuomiovallan eduskunnalle, te toiset edusk. asettamalle tuomioistuimelle! Minulla ei olisi halua vapauttaa hallituksen jäseniä edesvastuusta, mutta interpellatsionioikeus laajennettuna vie varmemmin poliittiseen edesvastuunalaisuuteen. – –
Taantumusmerkit alkavat jo näkyä. M.m. senaatin vallanlaajennusta koskeva ehdotus on tarttunut kiinni. Mutta siinä on kenraalikuvernöörin apulainen von Korf ollut tekijänä, yleisen arvelun mukaan täkäläisten ruotsalaisten ja suomalaisten kapitalistien pyynnöstä. He toivovat, ettei päätäntävalta siirtyisi Pietarista Helsinkiin! Sellaisia ne ovat.
Tänään tapahtui valtiopäivien avaus. Kirkossa oli harvinainen musiikki. En ole ikänä sellaista laulua kuullut.