[perustuslakikomitea, jatkaa jaostossa edellisenä päivänä olleen vastuukysymyksen käsittelyä]Grotenfelt ei tahtonut sanoa lopullista mielipidettään. Mutta kun hallitsijaa ei nyt ole, jää lakiin joku aukko kenen edessä virkamies vastaa. Jos katsotaisiin joku muu edesvastuu kuin selvästä lainrikoksesta, voisi ajatella esim. virkavirheestä, tahi velvollisuutta vastaan menevästä teosta, silloinhan voisi ajatella rikoslakia sovellettavaksi. Tämä nyt ylimalkaan.
Ståhlberg: Jos tahdotaan julistaa rikokseksi joku teko, sehän tulisi tämän lain kautta tuomituksi. Nykyisessä Rikoslaissa 40 luv. 20 ja 21 luvussa on tämä jo laissa oletettu. Mutta sitä en voi panna tähän lakiin, mitä rikokseen tulee.
Lilius: Jos pannaan Rikoslakiin määräys, että jos virkamies on toiminut vastoin maan parasta, tuomitaan niin ja niin. Sillä se voitetaan. Mutta tähän lakiin ei se sovi.
Paasikivi yhtyi edellisiin. Asia voidaan panna Rikoslakiin. Mutta hän voisi panna vapaah. Vreden kanssa kyseeseen, voiko panna rikoslakiin tällaista määräystä siitä, jos joku hallitusmies. jonka kannattajana voi olla edusk. 90 %. voiko siitä panna syytteeseen. Poliittista menettelyä, joka on yleistä mielipidettä vastaan ei voi pitää rikoksena.
Lilius huomautti, että Norjan laki ei sovi tähän verrattavaksi.
Alkio epäili, että jos hallituksen jäseniä jo aina epäluulon alaisina vaanitaan kuin pahantekijöitä, käy vaikeaksi saada kunnon miehiä hallitukseen. Mutta laissa on määrättävä se, että hallituksen jäsenen on erottava kun eduskunta antaa epäluottamuslauseen. Rikosluontoiseksi ei saa kenenkään poliittisesta vakaumuksesta lähtenyttä tekoa merkitä. Mainitsi, että sos.demokr. taholta oli jo ilmoitettu aijottavan pian jättää hallitus oman onnensa nojaan, porvareille. Silloin jo tulee kyseeseen, miten saadaan jäseniä hallitukseen, joka on niin ankaran tarkastuksen alaisena eduskunnan puolelta, jossa on sosialistinen enemmistö.
Danielson-Kalmari ei ollut päässyt ymmärtämään että olisi päästy lähemmäksi toisiaan. Vähemmistön tarkoitus ei ollut saada alkuaan hallituksen jäsentä rikosoikeudellisen tuomion alaiseksi politiikastaan. Mutta jos on tarkoitus vain saada hallitusjäsen luopumaan, se on sovellettavissa kyllä.
Vrede voi sanoa samaa. On ollut kysymys kolmesta erillaisesta vastuunalaisuudesta. 1. laillisuudesta, toiseksi poliittisesta, kolmanneksi tarkoituksenmukaisuudesta. Yhtyy Paasikiveen viime mainitusta. Sitä rikoskäsitystä, joka sisältyy hallitustoimen hyödyllisyyden arvosteluun, ei voi koskaan hyväksyä. Tästä ei voi päästä sovitteluilla. Pitäisi olla kyllä [kylliksi], jos henkilön saa pois virasta.
Kotonen: Kysymys on siitä, tehdäänkö tämä laki samanlainen kuin 1906 laki, vai ulotetaanko se pitemmälle. Olisi tyytyväinen samallaiseen muodosteluun kuin Norjan laissa. (Lilius: siihen me kyllä suostumme!). Muodoista ei riidellä.
Sirola kannatti myös Norjan lain määritelmää. On suuri ero, jos saa lähteä toimestaan vain edusk. äänestyksellä tahi jos hänet tuomitsee asiaa varten muodostettu tuomarikunta. Alkiolle huomautti, että jokainen kunnon hallitusmies rohkenee kyllä antaa tekonsa eduskunnan ja maan korkeimpien tuomioistuinten asettaman tuomioistuinten edessä.
Paasikivi: On väärin tuomita hallitustekoa, jonka on tehnyt parhaassa tarkoituksessa. Ei suinkaan edusk. enemmistökään voi asettua Rooman paavin erehtymättömyyskannalle. Ei saata käsittää, miksi ei voida tyytyä parlamenttariseen edesvastuuseen. Eikö sitä voisi jossain sanoa, kuten hra Alkiokin ehdotti, että edusk. [tarkoittanee hallituksen] jäsenen on erottava, kun on saanut epäluottamuslauseen. Jos hän ei lähde, voisi ajatella tulevaisuudessa ehdotusta jolla voisi hänet ajaa ulos.
Kuusinen: Ei ole heidän puoleltaan tarkoitus rangaista esim. puoluemenettelysää, vaan esim. teosta vasten parempaa tietoa. Ellei tätä voida hyväksyä, ei meidän puolelta vaadita mitään tällaista lakia. Kysyi puheenjoht. voitaisiinko asiaa koskeva lisäys ottaa Rikoslakiin. He eivät pane muotoseikkoihin huomiota. Hallituksen jäsenethän voidaan ilman tätä lakia tuomita Rikoslain mukaan.
Lilius ja Ståhlberg selittivät Kuusisen täydellisesti erehtyneen, sillä hallituksen jäsenet nyt, ilman tätä lakia ovat vastuussa vain hallitsijalle. Tämä laki tekisi heidät vastuunalaisiksi eduskunnan edessä.
Puheenjohtaja ehdotti, että asia menisi ilman äänestystä jaostoon.
Meni sellaisenaan jaostoon.

Kysymys: Eduskunnan aloteoikeuden täydentämisestä.
Sirola selosti laajemmassa lausunnossa ehdotustaan, että olisi saatava eduskunnan ja hallituksen lakien säätämisoikeuden rajat selviksi. Eduskunnan lainsäädäntöoikeutta ei saisi mikään rajoittaa.
Danielson-Kalmari piti tällaista kehitystä suotavana. Eduskunnalle ei asia ole aivan helppo. Periaatteellisesti ei syytä yllä pitää eroa taloudellisen tai muun lainsäädännön välillä. Mikä tila nyt on? Kuka edusk,. kanssa harjoittaa lainsäätämisvaltaa? Sellainen hallitus, joka riippuu eduskunnasta, ei siihen kykene. Ainoas-taan silloin, jos olisi eduskunnasta riippumaton hallitusmies, silloin olisi tämä puute poistettu. Esim. Sveitsissä säätävät kamarit itse lakia. Jos meilläkin saataisiin presidentti, silloin asia olisi selvä.
Paasikivi: Hallituksen asiana on tehdä lakia, eduskunnan tekemät ovat hataria. Eduskunnan oikeuden siirtämistä hallinnollisen lainsäädännön alalle tuntuu yritykseltä vallata alaa. Asian voisi paremmin sovelluttaa Hallitusmuotoon.
Vrede ei pitänyt asiata tärkeänä, sai asian esiin anomustietä, tai valmiina lakina. Puhujaa ei miellytä tapa ulottaa eduskuntalainsäädäntöä ulommaksi kuin ennen. Se voi tapahtua tulevaisuudessa, mutta arvokkaampi muoto on säätää siitä hallitusmuodossa. Sen lisäksi on aloja, joissa on syytä että hallitus saa säätää lakia ilman edusk. kuulematta. Esim. virastolakeja. Raja olisi kuitenkin jollain tavoin määriteltävä, ettei ohjesäännöt esim. tulisi eduskuntaan.
Alkio: Juuri käytäntö vaatii päästä siihen, ettei eduskunnan tarvitse punnita sitä, mikä pykälä laissa kuuluu hallituksen, mikä eduskunnan valtuuksiin. Eihän voi syntyäkään kysymystä eduskunnassa säätää virasto-ohjesääntöjä, ellei siihen jotkut tapaukset anna erityistä aihetta.
Tänään tapahtui valtiopäivien avaus. Kirkossa oli harvinainen musiikki. En ole ikänä sellaista laulua kuullut.