Edellä oleva keskustelu uusiutui komiteassa. Silloin Ståhlberg yhtyi kannattamaan Kotosta ja minua. Keskustelussa ei kukaan kannattanut Vreden ehdotusta poistaa tämä momentti, joten se tuli lakiin. Kysymys tuleeko tämä säädös koskemaan ministerivaltiosihteeriä ja hänen apulaistaan sekä prokuraattoria, synnytti kiihkeätä keskustelua. Katsottiin yleensä, että prokuraattoria ja minist. valtiosihteeriä ei sovi tässä ominaisuudessa katsoa hallituksen jäseniksi.
Tämän mietinnön toinen lukeminen jää siksi kuin perustelut ovat valmiit.
Ryhdyttiin keskustelemaan ehdotusta Laki Suomen valtiotalouden perusteista.
Juotiin kahvia ilman sokeria ja leipää, keksien kanssa, ennen kuin ruvettiin tämän lain käsittelyä jatkamaan.
Valtiop.järjestyksen 61 §:lästä keskustel-taessa lausui Vrede m.m. että vanhoja veroja on syytä puollustaa oleviksi, vaikka ne perustuvatkin epäkohtiin, koska uusi vero aina synnyttää suurempia vaikeuksia. Paasi-kivi tahtoi samoin, ettei veroja koskaan saisi muuttaa muuten kuin 2/3 enemmistöllä. Meidän pitää saada paljon uusia veroja. Miten teollisuus menestyy, kun sitä aletaan maanviljelyksen ohella verottaa.
Alkio: Uusia veroja on tarvis. Yhteiskunnan tarve saada veroja kasvaa.
Paasikiveä huolestuttaa että yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perusteella määrätään veroista. D-K. samoin. P:n ehdotus tarkoitti ettei vanhaa veroa voida poistaa muuten kuin 2/3 enemmistöllä. D-K. kannatti Paasikiveä. Samoin Vrede ja Grotenfelt. Paasikiven ehdotuksen mukaan voitaisiin ainoastaan vanha suostuntavero uudistaa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, kaikkiin verokysymyksiin nähden 2/3 enemmistö. – Raatikainen ilmoitti taipuvansa Paasikiven ehdotukseen, mutta ei ollut valmis äänestämään. Kotonen ilmoitti jyrkästi. Minä asetuin kannattamaan yksinkertaista äänten enemmistöä.