Tänä aamuna tarkastin ryhmien yhteiskirjelmän hallituksen varapuheenjohtajalle. Mukana Saalasti ja Kokko. – Laitoin postiin S.N.L. Vuosikirjaa keskusseuroille. – Ripsaluoma vilahti silmäini ohi ylös korkeuksiin Hospitsin hississä. Huusin ja hän huusi luvaten palata. Mutta minulla ei ollut aikaa odottaa. Juoksin postiani viemään asemalle. Sieltä säätytalolle. Siellä tark. lausuntoni ruplista. Saatiin kuulla että nuorsuomalaiset olivat luopuneet kirjelmästä Tokoille, – joten, kun jälelle jää vain Suomalainen puolue ja Maalaisliitto, asia raukee. Kuhistiin ravintolapuolella. Meillä on kiihkeänä kysymyksenä 8 tunnin maatyöpäivälaki, joista Lantto ja Leinonen, ryhmämme edustajat, keskenään riitelevät. Meillä on se yleinen käsitys, että meidän on ajettava maanviljelystyöpäiväkysymystä maaseudun edun kannalta, koska muuten voi kaikki työväestö mennä teollisuuden palvelukseen. Ryhmämme määritelmä: – 10 tuntia kesällä, – positiivinen suhtautuminen lain laatimiseen. Toisella puolella mainitun, senaatin varapuheenjohtajalle aijotun kirjeen kohtalo on sangen kuvaava tälle ajalle. Aikoinaan jo Tokoi, kutsuessaan puhemiesneuvoston ja ryhmien puheenjohtajat neuvotteluun, ajatteli kansalle ryhmien kannattamaa kirjelmää rauhan aikaan saamiseksi. Se on nähtävästi rauennut siksi, että sosialistit eivät kannattaneet yhteistä esiintymistä.
Nyt eroavat kirjelmästä ruotsalaiset siksi, että he haluaisivat välikysymystä, ilmeisesti kaataakseen hallituksen. Nuorsuomalaiset taas, he sanovat pelkäävänsä, että myös talonpojat toteuttavat uhkauksensa, elintarpeiden takavarikoimisasiassa, joten kirjelmän kärki ei saisi olla niin voimakkaasti käännettynä sosialisteja vastaan. Tämä nuorsuomalaisten enemmistön kanta on heidän porvarillisuudelleen kuvaava. Talonpojat eivät ole toistaiseksi tehneet mitään laitonta. Sosialistit ovat tehneet lukemattomia laittomuuksia. Nyt nuorsuomalaiset ovat valmiit rinnastamaan heidät! Ajatellessa johtaja Lavoniuksen suhtautumista elintarve-asiaan, huomaa selvästi että tässä ovat hänen sormensa pelissä. Siis nuorsuomalaiset ja ruotsalaiset porvarit asettuvat rintamaan sosialistien puolesta – talonpoikia vastaan! Sitä eivät he rohkene tehdä julkisesti, mutta toimivat salaa. Se ei rajoitu enää vain yhteiskunnalliselle, vaan ulottuu hengen- ja omantunnonvapauden aloille, kuten heidän Liliuksen ja johtajatar Lucina Hagmanin esiintyminen katsoessa pilkkaamisvapauden tärkeämmäksi kuin uskonnollisen omantunnon vapauden. Se on ryhmittymis-psykologinen ilmiö. Kuinka pelkurimaisia he ovat ja epävarmoja asiastaan, osoittaa tässä asiassa esiintyjäin sekä vielä enempi esiintymättömäin esiintyminen. On lausuttu julki se ajatus, että L.H. on sosialidemokratien liehittelijä vakuuttaakseen yhteiskoululleen valtionavun. En tiedä. – –
[Perustuslakikomiteassa kysymys tuomarien velvollisuudesta tutkia ennen tuomiotaan, onko laki syntynyt laillisessa järjestyksessä ja tuomioistuinten riippumattomuudesta.]
Eduskuntaa uhataan. Raatikainen kertoi eilen illalla kun maalaisliittolaisia seisoi ja keskusteli eduskuntatalon edustalla, kulki siitä ohitse 7 – 8 nuorta miestä, jotka keskenään juttelivat: ”Nuo ovat niitä perkeleen porvareita. Elleivät ne suostu kunnallislakeihin ja 8-tuntiseen työpäivään, niin ensi viikolla ne tapetaan.” ”Silloin pestään Helsingin katuja porvarien verellä.”
Presidentin lainvalmiskielto. Veto-oikeus.
[vertailtiin eri maiden käytäntöjä, Yhdysvaltain ja Norjan. Erimielisyys siitä, vaatisiko kerran yli vaalien lykätty laki voimaan tullakseen 2/3 enemmistön vain riittäisikö yksinkertainen. Alkio: ”Presidentillä on veto-oikeus uusien vaalien jälkeen, mutta silloin tulkoon laki voimaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä”. Äänestyksessä Alkio ja sosialistit vähemmistössä (6 – 3). A. kommentoi: ”Tämä nyt tekisi sen, että esim. 67 sosialistia voi estää kaikki maalaisreformit”.]
Miten tämä veto-oikeus sovelletaan finanssilakeihin?
Ståhlberg: Finanssilait muita tärkeämmät. Alistettava siis tämän säännöksen alle.
Kannatin tätä. Raatikainen vastusti sosialistien kanssa. Hän vaatii, että presidentillä ei ole oikeutta kieltää hyväksymistään, jos päätös on tehty yksinkertaisella äänten enemmistöllä vanhoihin, tai 2/3 enemmistöllä uusiin lakeihin nähden.
Finanssilain vahvistusta puolsivat porvarit sosialisteja vastaan.
Perustuslakikysymyksissä veto-oikeus.
D-K. Tuntuisi luonnolliselta että presidentti saa panna vastaan.
Lilius: Hra Kotonen ei anna perustuslakiasioissa yhtään veto-oikeutta. Ensin uudet vaalit ja siten 2/3 äänillä hyväksytään.
Vrede tahtoisi toisellakin kerralla 5/6 äänten enemmistön.
Kotonen. Perustuslakien lisätty lainvoima lie jo vanhanaikainen.
Useat puolsivat Liliuksen y.m. ehdotusta. Raatikainen yhtyi Kotoseen. Pantiin pöydälle.
Lakien julkaisemis-kielet.
Painetaanko lait ja asetukset kolmella kielellä? Ehdotin jätettäväksi venäjänkielen pois. Päätettiin ettei tässä mainita mitään kieliä.
[Leikkeitä: ”Luokkataistelu maaseudulla ja porvarilehdet” (Työmies 13.6.17); ”Seyn päästetään vapaalle jalalle”; ”Talonpoikaiskongressi” (Venäjän); Kansakoulunopettajayhdistyksen vuosikokous”; Kutsunta Yhdysvalloissa”; ”Tervakosken maatyöläisten lakko päättynyt; ”Karkurien etsiskely” (Venäjällä aselevollisuutta pakoilevien)]