Komiteassa. Tuli tieto että Venäjän väliaikainen hallitus on vahvistanut elintarvelain, mutta päättänyt samalla antaa reskriptin, jossa selitetään ettei se koske sotilasmuonitusta. Senaatin vallan laajennusta koskevan esityksen suhteen kuuluu Venäjän väliaik. hallitus nyt aikovan sen hyväksyä, lakien vahvistukseen nähden ehdolla, ”mikäli ne eivät koske Venäjän etuja”.
Komitean tupakkavaliokunnassa oltiin sitä mieltä, että rajoitus voi tulla aiheuttamaan sen, ettei mikään kenraalikuvernööri tule kenties sallimaan montaakaan lakia hyväksyä täällä, kuulematta ensin mielipidettä Pietarista. Arveltiin että eduskunnassa tulee olemaan tällaisen lain vastustajia.
”Ehdotus laiksi Suomen ja Venäjän välisestä oikeudesta” saatiin nyt 1si lukemisessa loppuun. Päätettiin se pitää ehdottomasti salaisena ja pysäyttää asian käsittelyn jatkaminen siksi, kunnes saadaan hallitusmuotoluonnos hahmotelluksi.
Hallitusmuoto. Ryhdyttiin alustavasti keskustelemaan hallitusmuodosta, pohjana hallituksen esitys v:lta 1906.
Vaph. Vrede lausui että on vaikea määritellä itselleen mitä kaavoja käyttäen olisi nyt Suomen valtiosääntö laadittava. Teki selkoa eräiden itsenäisten maitten hallitusmuodoista ja epäröivästä lausunnosta päättäen tuntui pitävän Ruotsin hallitusmuotoa lähimmin kaavaksi sopivan. Pelkäsi ettei 1906 Suomen hallitusmuotoluonnosta voisi ajatellakaan luonnoksen pohjaksi, koska se perustuu monarkkiseen järjestelmään ja nyt ajatellaan tasavaltaa. [- -]
Ståhlberg. Ennakolta ei pitäisi ottaa valmista suunnitelmaa. Olisi asia käsiteltävä entisen hallitusmuodon pohjalla. Otetaan asiat ja järjestetään sitten.
Danielson-Kalmari Vapaaherra Vreden suunnitelma vastaa tieteessä olevan teorian vaatimuksia. Tulemme siihen että tätä ohjelmaa on noudatettava. Yhtyi puheenjohtajan ajatukseen että käytäisiin käsittelemään asiaa hallituksen 1906 esityksen pohjalla. Ensimäisen olisi käsiteltävä kysymys presidentistä ja hänen suhteestaan Venäjän hallitukseen. Sen selvittyä helpompi monen asian ratkaisu.
Paasikivi yhtyi puheenjohtajaan asiain käsittelyjärjestyksestä. Mutta siihen tullaan myuöskin D-K:n esittämää tietä.
Alkio yhtyi DK:n ja Paasikiven ajatukseen käsittelyjärjestyksestä.
D-K. ja Alkio olivat sitä mieltä, että hallitusmuotoehdotus on laadittava tasavalta-periaatteen pohjalle, huolimatta siitä, vaikka Venäjällä tulisikin monarkkia.”.
Vrede oli sitä mieltä, että jos Venäjällä tulee monarkkia. meillä ei ole oikeutta vaatia tasavaltaa. Nyt on väliaikainen tilanne jolloin Väliaik. hallitus harj. täällä valtaa. Jos kansalliskok. jälleen tekee keisarikunnan, eiköhän oikeudenmukaisesti tämä monarkia ulottuisi Suomeenkin. [- -] Oli kuitenkin sitä mieltä, että Venäjällä tulee tasavalta, joten luonnoksen on syytä laatia sillä pohjalla. Mutta vaihtoehtoinen ehdotus monarkiaa varten.
Paasikivi samaa mieltä kuin Vrede. Jos Venäjästä tulee monarkia, ei meillä silloin tasavalta pysy pystyssä. Väliaikainen hallitus katsottane silloin holhoushallitukseksi. Meidän olisi silloin syytä koettaa rajoittaa hallitsijan valtuuksia. Silloin voisi mieluummin ajatella omaa suuriruhtinasta. [- -]
Danielson-Kalmari: Siihen meidän on pyrittävä, että niin vähä kuin mahdollista Suomen asioita ratkaistaan Venäjällä. Me nyt olemme tulleet siihen käsitykseen, että jos Venäj. tulee tasavalta, meidän tulee saada senaatin rinnalle presidentin, joka saa lakien vahvistamisessa y.m. valtuuksia. Jos Venäjälle tulee hallitsija, silloin kai meidän presidentin valtuudet siirtyvät hänelle. [- -] Voi ajatella englantilaista siirtomaiden hallintojärjestelmää myös.
Kotonen yhtyi pääasiassa D-Kalmarin lausuntoon. Ehdotusta olisi ryhdyttävä luomaan sille pohjalle että Venäjällä syntyy tasavalta. Puhujasta tuntui asia hyvin suurelta.
Puheenjohtaja yhtyi myös siihen, että ehdotus olisi laadittava tasavaltalaisuuden pohjalle. Meidän kannaltamme olisi kuitenkin etu, että meillä oli toisenlainen hallintojärjestelmä kuin Venäjällä. [- -] Jos me saisimme itse järjestää, meidän olisi suuri syy järjestää hallitusjärjestelmä päinvastainen kuin Venäjällä.
Paasikivikin oli sitä mieltä, että sopiva monarkki, oma kuningas tahi suuriruhtinas olisi onnistunein. Mutta meilläkin on nyt kansan yleinen mielipide aivan toinen ja Venäjällä tälle ajatukselle ei saattaisi olla mitään tukea. Tämä siis tuntuu toivottomalta keskustella. Siis tasavaltaan on tyydyttävä.
(Katselen näiden keskustelujen aikana Aleksanteri III ja IIsen suuria muotokuvia tuossa vastapäisessä seinässä. Ne näyttävät kuuntelevan. Mitä mahtaisivat ajatella, jos kuulisivat?)
Vrede katsoi, että olisi hyvä jos saataisiin sellainen järjestys kuin se, mitä D-K. oli esittänyt. Mutta se on niin epätietoinen.
Puheenjohtaja konstateerasi että ”komitea siis päättää perustaa tasavallan.
Hilpeyttä. Kello oli 3,15.
Sanoin: ”olen tässä katsellut noita kuvia ja ne näyttävät kuuntelevan. Mitä mahtaisivat sanoa jos voisivat puhua.” Hilpeyttä.
Presidentin edesvastuullisuudesta ja syytteeseen panosta keskusteltiin laajasti. Kaikki muut, paitsi Kotonen, puolsivat sitä mielipidettä, ettei presidenttiä saisi rikosoikeudellisesti syyttää presidenttitoimistaan presidenttiaikanaan muuta kuin valtiopetoksesta. Kotonen tahtoi saada hänet syytteeseen samoin kuin hallituksen jäsenenkin.
Raatikainen sanoi, että meillä on nyt kokemusta heikosta hallituksesta. Presidentistä pitäisi koettaa saada lujaperusteinen hallitsija, joka kykenisi panemaan vastaan eduskuntaakin. Erityisesti taloudellinen elämä vaatii sellaista vakavuutta. [- -]
Paasikivi myöskin viittasi nykyisen hallituksen edesvastuuseen Siltasaarelle, joka oli vienyt sen alennustilaan.
Alkio huomautti, että presidentin asemassa olevalle henkilölle on kansan ja historian tuomio tärkeämpi kurissa pitäjä kuin tuomioistuimen tuomio.
Päätettiin, että presidenttiä ei panna syytteeseen muuta kuin valtiopetoksesta.
Presidentin vaalista keskusteltaessa esitti Danielson-Kalmari ajatuksen että vaalioikeuden ja vaalikelpoisuuden ehtona olisi 34 vuoden ikä. Vaalit mahdollisesti valitsijamiesten kautta. Vrede yhtyi samaan. Arveli, ettei kansanedustajain saisi ottaa osaa vaaliin. Välilliset vaalit.
Paasikivi puolsi valitsijamiehiä yhtenä osana eduskunta. Muuten valittuna joku määrä kuntien valitsemana lisää. Kenties valitsijamiehet olisi valittava yleisillä vaaleilla. Vaalioikeuden ikäraja 34 vuotta. Vaalikelpoisuuden ehtona 40 vuotta.
Kotonen: Presidentti on pidettävä erillään presidentti vaalista. Epäilee, onko tarpeen säätää välillisiä vaaleja. Tarkoitus saavutetaan välittömillä vaaleilla. Ikärajan nostaminen 35 – 40 ei antaisi presidentille mitään arvovaltaa. Se olisi harha-askel. [- -]
Alkio puolsi 24 vuoden ikää valitsijoille ja välittömiä vaaleja. Presidentin vaalikaudeksi voisi ajatella 5 vuotta. Eduskunnalle olisi vältettävä antamasta vaalin jälkiratkaisuoikeutta, ellei vaaleja. [- -] Alkio ehdotti: jos ei kukaan ole ensikerralla saanut ehdotonta enemmistöä, siltä varalta olisi valittava samalla, kun valitaan presidenttiä, valittava valitsijamiehet vaalin ratkaisua varten. Nämä saisivat siten ratkaista vaalin enin ääniä saaneiden kesken. [- -]
Äänestettäessä äänioikeusrajasta 24 – 35 v. välillä äänestivät jälkimmäistä D-K. ja Vrede, edellistä Ståhlberg, Lilius, Kotonen, Alkio, Raatikainen.
Keskusteltaessa ehdotuksestani vaalinratkaisijain valitsemisesta ei ehdotustani kukaan kannattanut.
Äänestettäessä presidenttiehdokkaan ikärajasta puolsivat D-K. ja Vrede 35 vuotta, muut vaalioikeusikää 24 v.