Perustuslakivaliokunnassa otettiin esiin Asevelvollisuuslain eräitten §:lien perustuslain luontoisuuden poistaminen. Ehdotusta puolsivat m. m. Alkio, Ingman, Ståhlberg, Hultin ja Vuorimaa, vastustivat Juutilainen ja Vrede.
Vrede epäili, että jollei saada hallitusmuotoa säädetyksi, voi käydä, että Asev.lain 2 § kumoaminen aiheuttaisi jossain tilassa ruotusotalaitoksen uudelleen pystyttämisen.
Vuorimaa: Vreden huomautus tavallaan oikeutettu. Mutta se on korjattavissa sillä, jos pannaan 2 § jälkeen huomautus, että ruotujen velvollisuus asettaa sotaväkeä menettää voimansa.
Vrede vastusti sitä.
Vuorimaa Vredeä vastaan huomautti, ettei hän ollut tarkoittanut ruotulaitoksen kuolettamista, vaan sen perustuslakiluontoisuuden kumoamista.
Ingman selitti, että koko pelko ruotujakolaitoksen palauttamisesta on teoreettista laatua. Ei uskonut että eduskunnan yksinkert. enemmistö saataisiin tämän puolelle.
Ståhlberg samoin.
1 §:lään nähden hyväks. esitys.
2 §:lään ehdotti Vrede että sanotaisiin: ettei ruotusotaväkeä enää oteta tiloilta. Tätä kannatimme ainoastaan Juutilainen ja minä, sekä ruotsalaiset.
Käytiin läpi pykälittäin, tekemättä varsinaisia muutosehdotuksia.
Valittiin jaosto: Puheenj. Malmivaara, Alkio.
Ryhmässä oli esillä verokysymys. Luopajärvi selosti valtiovarain valiokunnassa esiintyneitä mielipiteitä. Sanoi asteikkoa verotuksessa ajateltuen:
Tulot 4000 – 7000 1/2 %
7000 – 10000 7/10 %
10,000 – 20000 1 %.
Hahl vastusti. Olisi pysyttävä suurten tulojen verotuksessa.
Rentola puolsi tuloverotusta, alkaen 4000 mksta.
Leinonen kannatti 4 tuh. lähtökohtaa, yhtyen Luopajärveen.
Alkio katsoi että on käytävä tällaiseen verotukseen. 4000 mkn tulo lie sopiva alkuun lähtömäärä.
Kokko yhtyi täydellisesti 4000 mk. alkumäärään. Pienviljelijät ja vähäväkiset eivät joudu silloin maksamaan tätä veroa. Kokko, Nurmela, Heikkinen, Manner samoin.
Luopaj. Lähd. 8000 mkn tuloista, oli laskettu tulos 100 miljoonaksi. Ei tiennyt, mikä tulos olisi 4 tuh. lähtökohdasta.
Pykälä yhtyi edellisiin.
Niukkanen epäili että asteikko alkaa liijan alhaalta. Koskee talonpoikia liijaksi. Ei tahtonut vielä määrätä kantaansa.
Salovaara oli sitä mieltä, että harvat Karjalan pienviljelijät joutuvat tätä veroa maksamaan. Kannatti 4 tuh. lähtökohtaa.
Lantto ei missään tapauksessa alentaa 4000:sta.
Ryhmä hyväksyi Luopajärven esittämän kannan.
Välikysymysluonnos venäläisten laivojen upotuksesta tarkastettiin.
Lippukysymys Senaatissa.
Kallio selosti lippukysymyksen ratkaisua Senaatissa.
Kun tuli esille senaatissa Suomen valtiolippu ja kysymys vaakunan sijoittamisesta keskelle, tilattiin kaksi valtion arkeologia neuvonantajiksi. Erimielisyys tuli siitä, kuuluuko kruunu vaakunaan. Toinen väitti että kruunu kuuluu myöskin jokaiseen aatelisvaakunaan. Appelgren-Kivalo: Koska ei ole kruunun käyttäjää, sopivinta olisi ettei olisi kruunua. Kallio vetosi siihen että eduskunnan hyväksymissä piirroksissa ei ole kruunua ja vastusti sitä. Äänestyksessä 7 – 8 vastaan tuli kruunu lippuun ja nyt se sunnuntaina vedetään senaatin katolle.
Kruunuttoman vaakunan puolesta äänestivät: Renvall, Pehkonen, Paasikivi, Kallio, J. Castrén, Frey, Sario.
Kruunun puolesta Setälä, Talas, Stenroth, A. Castrén, Arajärvi, Louhivuori, Paloheimo, Thesleff.
Ryhmässämme selitimme Juutilainen ja minä, että perustuslakivaliokunnassa päätettiin ettei vaakunaan tule kruunua. Niin totesivat asian sittemin Ståhlberg, Puukko ja Ingman.
On syytä muistaa että Setälä jo eduskunnassa ’’valitti’’ ettei valtiolipuksi tullut leijonalippu.