Perustuslakivaliokunnassa oli vahva prosessi valiokunnan jäsenten luvattomasta pois jäämisestä valiokunnan kokouksista. Se oli nostettu Valpas Hännisen säännöllisen poissaolon takia. Minun eräät poissaoloni perustuslakikomitean istuntojen vuoksi hyväksyttiin. Samoin Pennasen. Vastedes on tehtävä valiokunnan puheenjohtajalle ilmoitus kun jää pois. Komiteassa tuli tärkeäksi kysymykseksi: miten asiat presidentille esitellään?
Vrede katsoi, että niin kauan kuin senaatti käsittelee asioita kollegialisesti, olisi esittely tapahtuva senaatin istunnoissa. – Paasikivi: Se ehkä voisi mennä siinä. Mutta miten sitten järjestyisi presidentin päätösten kontrasigneeraaminen? Kuka sen tekee ja miten? Minkälaisen ratkaisuvallan presidentti saa, jos presidentti istuu senaatissa tai valtioneuvostossa? [ — ]
D-Kalmaria arvelluttaa Vreden ehdotus, koska sen kautta kollegialisuus säilyisi koko laajuudessaan
[ – – ]
Paasikivi: Me emme voi tehdä presidentistä nyt sellaista, joka olisi vain senaatin puheenjohtaja. Siihen ei aika eikä voimat riitä. On kyllä vältettävä, että vain yksi henkilö saa esitellä. Esittelypäiviä voisi olla korkeintaan 1 päivä viikossa. Syntyy kysymys: missä määrin presidentin pitää tutustua asioihin. Ehkä hänelle on annettava näht. senaatin pöytäkirjat.
D-K. Pääasia on että asia esitellään täysistunnossa, mutta päätös voi jäädä yksityisluontoiseksi.
Päivällisen jälkeen kokoonnuttua keskusteltiin presidentin vallasta.
Vapaaherra Vrede sanoi ajatelleensa presidentille huomattavan vakavia valtuuksia, joiden kautta hän saisi vallan huomattavasti hallita, eikä olla ainoastaan koristuksena. Jos presidentin valta kovin supistetaan, hän, vapaaherra Vrede, ei kenties katso enää voivansa ottaa osaa komiteatyöhön tässä asiassa. [ – – ]
Paasikivi halusi, kuten vapaaherra Vrede antaa presidentille huomattavan lujia valtuuksia. [ – – ]
Alkio oli käsittänyt että kaiken aikaa kulki pääkysymyksen rinnalla keskustelussa ajatus siitä, että presidentille esittely oli jaettava kahteen luokkaan, tärkeämpiin ja vähemmän tärkeisiin. Esittelyä varten ei pienissä asioissa tarvitsisi panna liikkeelle niin suurta koneistoa.
Ståhlberg ei myöskään halunnut presidentin läsnäoloa kaikissa senaatin istunnoissa. Kaikki asiat saisivat mennä hänelle, mutta hän saisi kuulla senaatin mielipidettä milloin haluaa.
Tänään on virkistävä sade.
On ilta, klo 8,15. Nikolain kirkon ylärappusilla, katosalla on taasen jokailtainen Boldtin kokous. Punalippu välkkyy sieltä hämärästä tänne senaatin istuntosalin ikkunaan. – – –
Paasikivi tahtoisi asettaa presidentin hyvin korkealle. Puolsi että täysistunnossa ministeri esittelisi asiat hänelle.
Ståhlberg katsoi että esittelijäsihteeri olisi paremmin perehtynyt esittelynalaiseen asiaan.
Alkio samoin. Tahtoi vielä palata siihenkin, että yksityisesittelyssä, ulkopuolella senaatin täysistunnon, esittelyn myös voisi toimittaa esittelijäsihteeri toimituskunnan päällikön läsnä ollessa. Silloin ei tarvitsisi joka esittelyyn vaivata senaatin puheenjohtajaa. [ – – ]
Äänestyksellä lankesi Ståhlbergin ehdotus, jota kannatimme Raatikainen. Lilius ja minä. Tämän johdosta peruutin ylempänä olevan ehdotukseni.
Päätettiin, että asiat, jotka menevät presidentille, käsitellään alustavasti koko senaatin istunnossa.
Ministeristökö vai senaatti vastedes hallituksen nimi? Asiasta keskusteltiin vilkkaasti. Ministeristöä puolsivat Laaksovirta, Paasikivi, minä y.m. Hyväksyttiin. Ministeristön kokousta kutsutaan valtioneuvostoksi. Ministeristön puheenjohtaja nimitetään pääministeriksi.
Tuleeko vaatia että ministeristössä olisi muutamia lakimiehiä? Minä, D-K. ja Vrede pidimme siitä tarpeellisena, mutta lakimiehet sitä vastustivat.